Nyt kun AMK-jatkotutkintoa ollaan jo vakinaistamassa, niin olisi mukava kuulla mitä ihmiset ovat mieltä tutkintonimikkeistä. Hallituksen sivistyspoliittinen työryhmä on sitä mieltä, että perustutkinnon nimikkeen perään tulisi ylempi AMK esim. insinööri ylempi AMK. Minun mielestäni tuo kuulostaa vähän kököltä. Eri tahoilta, kuten ammattiliitoilta, on tullut myös ajatuksia aiheesta. On ehdotetttu diplomi- ja yli-sanan liittämistä nimikkeen eteen (diplomitradenomi ja yli-insinööri) ja onhan väläytelty jopa maisteri (amk) titteliä. Mitä mieltä olette, mikä olisi hyvä tutkintonimike vai onko työryhmän ehdotus hyvä?
AMK-jatkotutkinto
Eki
221687
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 22
Vanhimmat
Työryhmän ehdotus on juuri hyvä. Tätä asiaa on ihan turha enää jauhaa, koska tutkintonimikkeeksi tulee juuri se mitä on ehdotettukin. Mitään diplomi-, yli-, maisteri- tai mitään muutakaan ylihohdokasta tutkintonimikettä ei ole tulossa.
Suurimmaksi osaksi EVVK.
Ylempi on kuitenkin mielestäni parempi kuin mikään diplomi, maisteri tai ylimys. Yli-insinöörihän on sitäpaitsi olemassa olevan virkanimike (tai ammatti, miksi sitä sitten sanotaankaan), joten se ei missään nimessä kävisikään.
Mutta mites olis diplomimaisteriyli-insinööri ylempi jatkotutkinto (amk)?
Luin tässä juuri SAMOK:in sivustoja ja siellä ehdotettiin mm."ylempi insinööri AMK"-nimikettä, niinpä; ihan hanurista! Mikä on tämän koko tutkinnon arvo, jos sille ei saada edes kuvaavaa ja erityisesti identifioivaa nimikettä ammatillisena Masters-tutkintona. Kehittäköön sitten vaikka pelkkiä erikoistumisopintoja ja jättäkööt tällaiset sanahirviöt tekemättä.
Itse pidän kyllä parhaana yli-sanan liittämistä erityisesti insinööritutkinnon eteen, koska diplomi-sana on jo "käytössä", mutta muiden tutkintojen osalta se voi taas kuulostaa aika kököltä.
esim. insinööri AMK (perustutkinto)
yli-insinööri AMK (jatkotutkinto)
Järjestely olisi sikälikin looginen, koska yli-insinöörin arvonhan voi nykyisin saada pitkään palvellut, ansioitunut insinööri. Se on siis myönnettävä arvonimi nykyisin. Teollisuuden ammattijärjestöt voisivat sikäli kyllä olla oikeilla jäljillä ehdottaessaan tätä.
Mitä tulee tuohon ehdotelmaan, niin siinä voi vielä tapahtua muutoksiakin, tämähän on ehdotelmana menossa eduskuntakäsittelyyn.
Niin ja onhan sitä keski-euroopassa insinöörimaisteri-tutkintojankin (esim.Puola), joten paineet antaa se maisteri AMK-nimike voivat käydä koviksi ainakin muutamien tutkintojen kohdalla.
Jos tutkinnosta saatava nimike jää "laimeaksi", koko tutkinto voidaan minun puolestani kuopata ja alkaa kehittää kunnolla AMK:n erikoistumisopintoja!
kylläkin keskittyvät siihen ylempiin korkeakoulu-tutkintorinnastuksiin. Tuo tutkintonimike on loogisuudessaan selkeä.
"Itse pidän kyllä parhaana yli-sanan liittämistä erityisesti insinööritutkinnon eteen"
Yli-insinööri on virka, ja jokainen amk-insinööri voi sen saada ilman jatko-opintoja menemällä ao. virastoon ko. virkaan työhön.
"ehdotelmaan ... voi vielä tapahtua muutoksiakin, tämähän on ehdotelmana menossa eduskuntakäsittelyyn"
Heikosti tunnet kuinka lait Suomessa säädetään. Ministeriö tekee ehdotuksensa ja eduskunta äänestää joko kyllä tai ei, ja laki joko hyväksytään kuten ehdotettuna tai ei hyväksytä ollenkaan. Eduskunta ei lakiehdotuksia enää sorvaa äänestyksen yhteydessä.
"onhan sitä keski-euroopassa insinöörimaisteri-tutkintojankin (esim.Puola)"
Suomessa on koulutettu jo vuosikymmeniä ns. insinöörimaistereita, tosin Suomessa niitä kutsutaan diplomi-insinööreiksi.
"Jos tutkinnosta saatava nimike jää "laimeaksi", koko tutkinto voidaan minun puolestani kuopa"
Heh heh, eli jatko-opinnot eivät kiinnosta osaamisen kartuttamiseksi vaan seksikkään tutkintonimikkeen takia? Mene yliopistoon opiskelemaan vaikka tohtoriksi, jos vain tutkintonimikkeellä on väliä.
"Heikosti tunnet kuinka lait Suomessa säädetään. Ministeriö tekee ehdotuksensa ja eduskunta äänestää joko kyllä tai ei, ja laki joko hyväksytään kuten ehdotettuna tai ei hyväksytä ollenkaan. Eduskunta ei lakiehdotuksia enää sorvaa äänestyksen yhteydessä."
Taitaa olla veritulppa päässä ruudun siellä puolen. Eikö tuo eduskunnan päättäminen asiasta juuri ole päätöksentekoa, ei se suinkaan kirkossa kuulutettua ole, että esitys hyväksytään.
Mitä tulee tutkintojen seksikkyyteen, niin aika pervo olet jos niissä näet jotain seksikästä, noh...jokaisella meillä on omat pikku perversiomme!
Kyse on siitä, että miten esim. teollisuuden työnantajat ymmärtävät "ylempi amk", ...se on kuule sanahelinää, toisin sanoen se ei kunnolla identifio mistä tutkinnosta on kyse, ja kuitenkin pitäisi puhua jostakin ammatillisesta Masters-tutkinnosta. Mitäpä, jos vaikka DI-puolella olisi kaikki tek.kand alempi/ylempi, siinäpä se, työnantajalle aivan sama, kumman olet käynyt!
Jos haluan ammatillisesti jatkokouluttaa itseäni menen ensisijaisesti amk-erikoitumisopintoihin (30 op., enkä yliopistoon!
Mitä tulee tohtoritutkintoon, ei teollisuus niitä edes palkkaa! Nehän on ihan käsiä ja täysin teoreetikkoja, joilla ei mitään virkaa teollisuudessa. Tässäpä syy, miksi näitä amk-jatkotutkintoja halutaan perustaa, mihinkä muualle ne valtavat määrät tohtoreita ja lisureita sitten lykättäisiin kuin näihin yliopettajien tehtäviin. Hienoa työllistämispolitiikkaa!
AMK-nimikkeitä on niin eri tyyppisiä, että kaikkiin ei mielestäni sovi välttämättä sama lisuke.
Sairaanhoitaja ylempi AMK kuulostaa hölmöltä parempi olisi esim. erikoissairaanhoitaja.
Diplomi-liite saattaisi sopia moniin (diplomiestenomi, diplomimedianomi).
Nimike on huono, mutta toisaalta huhu kulkevat, että yliopistoissakin otettaisiin käyttöön alempi ja ylempi yliopistotutkinto-käsite nykyisten alempi ja ylempi korkeakoulututkinnon sijaan.
Että se siitä.
kunhan ottavat koulutusmäärät ylhäältä alas, eli työmarkkinoiden tarpeesta. Keskittävät koulutusta tiettyihin amk:ihin, jonne toki kaikilla mahdollisuus pyrkiä. Unohtavat sen itse määrittelemänsä 20 % ja muistavat ottaa sen sieltä jota varten se määritellään. TYÖMARKKINOILTA.
Muistavat pitää myös tutkintonimikkeet selkeästi erillään toisistaan. Ja rajoittavat amk:iden mainontaa lukiolaisten suuntaan. Yliopistot antavat asioiden mennä omalla painollaan.Silti kaikilla abiturenteilla ei ole kovinkaan selkeää käsitystä. Näin amk:iden yliromanttinen mainonta voi aiheuttaa sekaannusta, joka johtaa koulutuksen vaihtamiseen yhden vuoden jälkeen ,mikä kuluttaa resursseja.
Hyväksi se kääntyy kunhan eduskunnassa muistavat KETÄ VARTEN tätä tutkintoa luodaan !
Vaikkapa julkisella sektorilla tuskin lienee ongelmia siitä etteivät amikset täyttäisi kelpoisuusvaatimuksia. Mikäli työelämä vaatii enemmän ammatillista taitoa niin olkoon jatkokoulutus heitä varten.
Huvittvaa että noin kahden vuoden päästä amk:iden suurin mainos lienee se miten heiltä saa kelpoisuuden kaikkiin julkisiin virkoihin.
Kokonaisvaltaisuus lähtee YLHÄÄLTÄ ALASPÄIN.
Mielestäni nimike ammattimaisteri (=professional master) olisi yksinkertainen ja sitä ei taatusti sotkettaisi tiedekorkeakoulujen pelkkään maisteritutkintoon.
no jos ammattimaisteri on hyvä niin miksei ylempi amk? Siis mitä varten tuon ammatin perässä tulisi olla maisteri? Mitä helvettiä se palvelisi jos sanaa maisteria laajennettaisiin muualle kuin akateemiseen? Mikäli siis pointti on erottaa ammatillinen siitä? Ja hierakiaa ei tuo mikään paremmin kun sana "ylempi".
Hyvin tasapainoiltu hallitukselta, silti esi. nuo rinnastukset ovat kyllä kateudesta lähtevää sosialismia. Kuka tahansa saa pyrkiä yliopistoon!
Mikäli ei halua , vaan valikoi (valikoituu) erilaiselle niin olkoon tämä selkeästi erilainen.
Ei kaikilla ole päätä pyrkiä, puhumattakaan valmistumisesta maisteriksi asti yliopistoista, siksi nämä ammattikorkeakoulut luotiin että yhteiskuntarauha säilyy tämän nykyisen ylioppilastulvan aikana. Milloinkaan ei näet tule mahdolliseksi liki 70 prosentin kouluttaminen tiedekorkeakouluissa, se on jämpti!
Kyllä se maisteri on tällä hetkellä todennäköisin vaihtoehto, ihan opettajanhuoneesta kuultuna. Ja se maisteri tulee sanasta "masters". Ilmeisesti kansainvälinen vertailu puoltaa tätä nimikettä.
Suomessa maisteri on harvinaisesti pelkkä tiedekorkea-nimike. Näin ei kuitenkaan monissa muissa maissa ole.
eikä mistään "ammattikorkeakouluista", muutenhan täällä on kohta joka toinen jonkinsortin "maisteri". Onko sitten hyvä? "Piäsittekö mielenne piähän" kun Suomen kansa, maailman "korkeakoulutetuin" kansa, lähes 80 prosenttia maistereita. Uskon vakaasti, että tämä tutkintotehtailu lopetetaan, poliitikot tuntekoot vastuunsa ja järjettömyys kuriin...
Ammattikorkeakoulututkinto on korkeakoulututkinto, halusit tai et.
Kieltämättä se on huvittavaa"
Suomeen luotiin keinotekoinen järjestelmä nimeltä ammattikorkeakoulut, jotka eivät ole korkeakouluja sanan aiemmassa merkityksessä nähneetkään. itse opiskelin yo-merkonomista muuntokoulutuksella tradenomiksi ja nyt opiskelen kauppakorkeassa valmistuen pian kauppatieteen maisteriksi. Täytyy sanoa, että ei se tradenomin tutkinto juuri ole merkonomia kummempi, mutta kauppatieteen maisterin tutkinto on jotain aivan muuta vaatimustasoltaan. Ja muistakaa, että opintoviikko on työn määrän mittari, ei ajan! Tämä näyttää kovin monelta unohtuvan, kun vertailevat opintoviikkoja. Ammattikorkeakoulusta kyllä helposti kertyy opintoviikkoja, mutta niitä voi verrata vain toisiin ammattikorkeakoulu-opintoviikkoihin.
Taitaapi hieman harmittaa kun ammattikorkeasta valmistuvat vievät kaikki työpaikat ja "akateemiset" jää nuoleen näppejään. Tottakai työnantaja palkkaa ihmisen joka hallitsee jotain myös käytännössä...
Näin se vain on!!!
Kun työnantaja palkkaa juuri valmistuneen henkilön (oli koulutus tai työtehtävä mikä tähansa), ei todellakaan edes oleteta, että henkilö todellisuudessa osaisi jotain. Kaikki, aivan kaikki, opetetaan uudelleen ja opitaan käytännön työelämässä. Koulutus tai ns. paperit ovat vain "ajokortti", joka antaa perustiedot ja mahdollisuuden harjoituksen avulla tulla ammattilaiseksi.
AMK -jatkotutkinto on kansantaloudellista typeryyttä. Ikäluokkien vääjäämättömästi pienentyessä on selvää, että myös II -asteen jälkeistä koulutustarjontaa täytyy supistaa. Mikä järki on nyt sitten tehdä AMK- jatkotutkintoja, kun melkein joka yliopisto tarjoaa amk-tutkinnon suorittaneille maisteri-ohjelmia.
Jo toisaalta, jos olisin esim. tradenomi, niin totta helvetissä menisin yliopistoon KTM-maisteriohjelmaan ja saisin parhaassa tapauksessa parissa vuodessa akateemisen tutkinnon. Jos siis pää riittää.
Oikeastihan se on niin että töihin ei pääse mihinkään jos ei ole työkokemusta ja kokemusta ei saa jollei saa jostain töitä. Näin ollen on erittäin hyvä että on pitkiä käytännön harjoitteluita että pystyy saamaan edes johonkin jalkaa oven rakoon ja jatkossa myös mahdollisesti työpestiä jostain työpaikasta.
Ammattikorkeakouluissa on onneksi tämmöinen harjoittelu pakollista ja työnantajan silmissä opiskelija on saanut markkinoitua työtaitojaan eteenpäin.
Yliopistossa käsittääkseni tällaisia harjoitteluita ei ole ja on käytännössä täysin pysty metsästä reväisy siinä vaiheessa kun valmistuu ja ruvetaan työpaikkoja jakamaan. Se vain on valitettavaa että siinä vaiheessa ammattikorkea opiskelevat saman alan ihmiset menevät ohitse koska heillä on työnäyttöä ja käytännön kokemusta. Jos työntaitaja pitää saada taloon on selvää kumpi valitaan!!!
Muutama tarkennus sinänsä hyvään kirjoitukseen. Yliopistoissa ei TODELLAKAAN ole tarkoitus tehdä työharjoitteluja (muutamat poikkeus vahvistaa säännön, kuten lääketiede). Kyseessä ei ole ammattiin opiskelu, vaan ylimmän opetuksen ja tutkimuksen kautta saatavan tieto-taidon teoreettinen hallinta. Työharjoittelut tms. voi yo-opiskelija hoitaa halutessaan kesällä.
Kuten jo aikaisemmin totesin, työhön opetetaan TÖISSÄ. Suurimpaan osaan töistä on tietenkin eduksi, jos työntekijä on koulutuksensa kautta saanut jotain KONKREETTISIA taitoja, kuten esim. amk- opetus suurimmaksi osaksi tuottaa. Tästä voidaan vetää saman johtopäätöksen kuin edellinenkin, että amk-tutkinto valmistaa käytännön opetuksen kautta paremmin kuin yo-tutkinto ensimmäisiin työtehtäviin, jotka pakosti ovat usein aika suorituspainotteisia.
Tilanne muuttuu, kun työtehtävät urakehityksen kautta muuttavat luonnettaan. Mitä korkeammalle organisaation yläpäätä edetetään, sitä tärkeämmäksi muuttuu teorettisen tiedon ja sen soveltamisen osuus. Käytännön ammatillisen osaamisen (siis koulussa opitun) merkitys laskee vääjäämättä. Itse asiassa on huvittavaa, että karrikoidusti sanottuna organisaatioiden huipulla on tärkeintä hallita laaja-alaisesti yhteiskunnallinen keskustelu, eikä niinkään tietää yksityiskohtaisesti mitä rautaa tämä minun tehtaani vääntää. Sitä varten on sitten alemmassa johdossa asiantuntijoita.
Summa summarum: Ammatilliset tutkinnot on tarkoitettu tuottamaan osaavaa työvoimaa, jolla on jo käytännön työstä jotain opetettuna.
Yliopistoissa (perinteinen sivistysyliopistoideaali)ei ole missään nimessä tarkoituskaan opettaa ammatillisia asioita, vaan sitä, mitä viimeisin tieteellinen tieto on ja miten sitä tutkitaan ja sovelletaan. Ja samalla tietenkin yleissivistystä, minkä opetusta valitettavasti on supistettu..
kyllä se maisterin titteli tulee ammattikorkeakouluihin, minunkin serkkulikka haluaa kovasti maisteriksi ja jo kolmena vuotena hakenut ylioppistoon eikä piässynnä. Nyt piäs sitten ammattikorkeaan ja sieltä uhovaa jotta häästä maister tulloo!