Moi!
No, mä nyt perustan aiheen tätä varten, kun en muin keinoin ole täältä, enkä muualta saanut ratkaisua.
Yhteishakuaika alkaa loppua. Haluaisin löytää ammatin, johon on mukava herätä aamuisin, eikä olisi ainakaan aina vastahakoinen olo...
Sen ohella täytyisi olla aikaa harrastaa. Harrastan tanssia vakavasti. En haluaisi joutua tinkimään siitä paljoa. Jos mitenkään mahdollista, jonkin verran olisi vielä sen lisäksi kivaa olla aikaa ystäville!
Plussaa olisi, jos toimeentulo olisi vakaa, mitä se sitten meinaakin, mutta tämä tulee kuitenkin vasta sen jälkeen, että kunhan ammatti on ensinnäkin mieleinen.
Mieluiten suurpiirteistä, eikä kauheasti pilkunviilausta (ei jonkin verran haittaa), ei kauheasti historiaa tai matematiikkaa. Eikä sellaista, että joka päivä suoritetaan samaa rutiinia... En halua, että elämä on vain suorittamista, eikä elämistä. Luovuutta saa olla. Jotain, missä saa käyttää mielikuvitusta. Siinä pitäisi olla jotakin kiehtovaa. Ja tiedän, että jokainen pitää kiehtovana eri asioita. Yritän kuitenkin tehdä selväksi omaa näkemystäni. Ei laskelmointia, ei sellaista, jossa joutuu kauheasti katsomaan muiden kärsimistä tms. Saa olla haasteita ja muutoksia, muttei liian stressaavia aivan kauheasti.
Iso plussa olisi, jos saisi ilmaista itseään, eikä tarvitsisi esittää muuta kuin on, jollei kyse ole näyttelijän/ilmaisun työstä; silloin se on ihan eri asia. Mutta esim. että täytyisi esittää jotain asiallista virkailijaa ja noudattaa tiukkaa dresscodea tai vastaavaa - ei sellaista.
Kielet olivat melko helppoja, samoin kuvis, musiikista tykkäsin, mutten ole oikein varma laulutaidoistani. Ensin 7, sitten 8, sitten 9... mihin sitä pitäisi luottaa...
Tykkään matkustella, mutta en haluaisi välttämättä ehkä muuttaa ulkomaille... Psykologia oli ihan kiinnostavaa, muttei mikään kutsumus kumminkaan. Neuropsykologia ei iskenyt...
Olen aika ujo, mutta tykkään esiintyä, kun saan tehdä jotain, minkä osaan.
No, mä nyt perustan aiheen tätä varten, kun en muin keinoin ole täältä, enkä muualta saanut ratkaisua.
Yhteishakuaika alkaa loppua. Haluaisin löytää ammatin, johon on mukava herätä aamuisin, eikä olisi ainakaan aina vastahakoinen olo...
Sen ohella täytyisi olla aikaa harrastaa. Harrastan tanssia vakavasti. En haluaisi joutua tinkimään siitä paljoa. Jos mitenkään mahdollista, jonkin verran olisi vielä sen lisäksi kivaa olla aikaa ystäville!
Plussaa olisi, jos toimeentulo olisi vakaa, mitä se sitten meinaakin, mutta tämä tulee kuitenkin vasta sen jälkeen, että kunhan ammatti on ensinnäkin mieleinen.
Mieluiten suurpiirteistä, eikä kauheasti pilkunviilausta (ei jonkin verran haittaa), ei kauheasti historiaa tai matematiikkaa. Eikä sellaista, että joka päivä suoritetaan samaa rutiinia... En halua, että elämä on vain suorittamista, eikä elämistä. Luovuutta saa olla. Jotain, missä saa käyttää mielikuvitusta. Siinä pitäisi olla jotakin kiehtovaa. Ja tiedän, että jokainen pitää kiehtovana eri asioita. Yritän kuitenkin tehdä selväksi omaa näkemystäni. Ei laskelmointia, ei sellaista, jossa joutuu kauheasti katsomaan muiden kärsimistä tms. Saa olla haasteita ja muutoksia, muttei liian stressaavia aivan kauheasti.
Iso plussa olisi, jos saisi ilmaista itseään, eikä tarvitsisi esittää muuta kuin on, jollei kyse ole näyttelijän/ilmaisun työstä; silloin se on ihan eri asia. Mutta esim. että täytyisi esittää jotain asiallista virkailijaa ja noudattaa tiukkaa dresscodea tai vastaavaa - ei sellaista.
Kielet olivat melko helppoja, samoin kuvis, musiikista tykkäsin, mutten ole oikein varma laulutaidoistani. Ensin 7, sitten 8, sitten 9... mihin sitä pitäisi luottaa...
Tykkään matkustella, mutta en haluaisi välttämättä ehkä muuttaa ulkomaille... Psykologia oli ihan kiinnostavaa, muttei mikään kutsumus kumminkaan. Neuropsykologia ei iskenyt...
Olen aika ujo, mutta tykkään esiintyä, kun saan tehdä jotain, minkä osaan.
Vastaukset 12
Vanhimmat
Jos kerran harrastat tanssia vakavasti luultavasti olet hyvä siinä. Miten olisi jos etsisit uraa siltä puolelta? Tanssinopettaja tms?
Toisaalta opettajan ura saattaisi muutenkin olla hyvä? Liikunnanopettaja esim. tai vaikka kielten opettaja?
toivottavasti en ole ihan metsässä mutta itse aion hakea vasta huhtikuun alussa. hakuaika ei siis ole vielä edes alkanut!
mainoksia ideoimaan ja sassiin...
Ok, lastentarhanopettaja; muuten hyvä, mutta luulen, että jos minusta tuntuu, etten jaksaisi joka päivä kaitsea pikkulapsukaisia JOKA päivä, vaikka lapsista pidänkin. Niin ajattelen tästä niin, että jätän homman niille, jotka varmasti tietävät jaksavansa tehdä niin... Enkä tiedä, jäisikö siitä energiaa harrastukseeni kuinka...
Tanssinopettaja. Kyllä, kiitos, joo, mutta mä EN osaa sellaista tanssia, jota tarvitaan niissä koulutuksissa ja koulutuspaikoissa. En osaa balettia, enkä kauheasti modernia... Koreografioita omaksun ihan hyvin, mutta noiden lajien tekniikka. Problem. Eli tota mä olen harkinnutkin, mutta tilanne on se, että mun täytyisi löytää nytkin joku ja tuohon menisi vielä aikaa, ennebkö olisin tarpeeksi hyvä yrittämään sitä. Tanssi ei ole kuten muut vaihtoehdot; siinä TÄYTYY olla jo tietyt asiat hallussa, että pärjää...
Liikunnanopettaja. No joo, jos ei tarvitsisi ihan KOULUUN mennä sitä opettamaan. Niin liikuntaa voisin jaksaa lapsillekin opettaa, tai jotain tanssia joskus, mutta lastentarha on vähän sellaista ööh. =/ =) Mutta mä olen edelleenkin ujo ja tiedän, että siellä koulussahan sitä oppisi, mutta kun tiedän, että jo pääsykokeissa pitää ensinnäkin antaa joku ohjausnäyte... En ole ikinä ohjannut, eikä ole mahdollisuutta testata ennen pääsykoetta, jos sinne menisi, joten en yksinkertaisesti usko kyneväni moiseen tässä vaiheessa!
Kieltenopettaja... pitäisi mennä takaisin KOULUUN... Ei millään pahalla. Mä en nyt vaan... se ei nyt houkuttele. =)
Kiitos, kun yritätte jelppiä... Niin joo ja ihan yleisesti (viitaten myös siihen mainosalaan?), että kaupalliset aineet eivät kiinnosta minua.
Työkkärin sivuilla http://www.mol.fi/ on olemassa ammatinvalinta ja urasuunnitelulinkki. Sitä kautta pääsee osiaan, josta voisi olla sinulle apua. Siellä vastaillaan kysymyksiin ja kone ehdottelee sen mukaan sinulle erilaisia ammatteja. Ei välttämättä toimi kaikkien kohdalla, mutta saahan sieltä vinkkejä
Joo, toi mol on hyvä, ainakin miun kohdalla on toiminut. Ehdottaisin ammatiksesi jotain lastentarhanopea. Ei kovin hääppöinen palkka, mutta muuten mielestäni sopisi kuvauksesi perusteella sinulle. Mutta kannattaa kokeilla mollia. =)
Tilanne on se, että kaikkea olen kokeillut. Ammatinvalintapsykologia JA -ohjausta, erilaisia testejä, avo-ohjelmia jne.
Minulla oli ennen sama tilanne kuin sinulla; ja asia meni niin pahaksi, että koska en kerta kaikkiaan löytänyt sitä sopivaa alaa, hypin koulusta kouluun ja vetelehdin kotona 26-vuotiaaksi asti. Sitten se vihdoinkin löytyi. Nyt opiskelen puutarha-alaa, ja olen päättänyt että minusta tulee puutarhaneuvoja; pidän pienille ryhmille "luentoja" hedelmäpuista ja kukkien kasvatuksesta sun muusta... ja haluan myös kirjoittaa artikkeleita ja valokuvata puutarhalehtiin. Ehkä kirjoitan joskus puutarhakirjankin! Ja onhan kiva matkustella puutarhanäyttelyissä ja seminaareissa ympäri maailmaa...
Tämä oli siis minun tarinani; ehkä sinä löytäisit jotakin vastaavaa? Mistä sinä pidät? Onko sinulla joku kiinnostuksen kohde josta voisi tehdä ammatin?
Kiinnostuksen kohteita on, mutta sellaista, josta voisi tehdä ammatin...? Jos mä olisin itsevarma ja lahjakas niin olisin varmasti jo hakenut sellaisiin (esim. tanssiin ja taiteeseen liittyen ehkä), mutta, koska TIEDÄN, että taitoni eivät riitä niin juupa joo. Pitäis odottaa ja kehittää niitä ja varmaan teenkin niin, mutta joku, johon hakisin NYT... Ööh, en tiedä... En todellakaan NYT tiedä... Haluaisin kuitenkin nyt löytää jonkun... mutta, vaikkei se olisikaan tuo minulle kaikkein tärkein niin minun täytyisi voida pitää siitäkin. Ei hemmetti, kun tästä ei nyt tule mitään. =/ Kiva kuitenkin kuulla, että muut ovat löytäneet omia juttujaan!
pääsääntöisestihän töissä pitäisi olla kivaa mutta pitää myös muistaa, että ainaisella jahkailulla ja miettimisellä ei pääse yhtään mihinkään. Hienoa, että olet sisäistänyt omat rajasi, meinaa niiden tunteminen auttaa jo paljon. Esimerkiksi minä olen koko pienen ikäni halunnut eläinlääkäriksi mutta tälläisellä lukupäällä se on vain jätettä haaveeksi.
miten olisi sosionomi???
Jos joku haluaisi perustella, mikä esim. näistä voisi olla parempi kuin toinen yms., niin ihan vapaasti... Jos täällä vaikka on kokemusta omaavia. Tai sitten, jos on jotain ihan muita ehdotuksia seuraavien seuraksi...
Tanssija; sitä haluan tehdä, mutta toimeentulo on epävarma - täytyy olla todella hyvä, että pärjää: en ole. En osaa tekniikkaa läheskään tarpeeksi. Tanssiopettajaksikaan näin ollen ei voisi mennnä. Toimeentulo kai on siinä varmempi, jos myös opettaa? Toisekseen kiinnostaa enemmän nämä katutanssilajit kuin mikään moderni tai baletti. Balettia en ole edes harrastanut.
Kosmetologi-maskeeraaja; en oikein pääse ilmaisemaan itseäni. Maskeeraamisesta pidän, mutta siinäkin pitää tehdä yleensä juuri asiakkaan toiveiden mukaan ja täytyy olla kauhean varoivainen, että tämä pysyy tyytyväisenä. Kosmetologipuoli nyt ehkä "menis"... ei mitään kauheaa intohimoa siihe, enkä ole niin kiintynyt ihmisten naamojen ronkkimiseen, mutta se nyt on osa sitä ja tällaiset kauneudenhoitojutut nyt kiinnostaa silleen jonkin verran niin kuin tyttöjä yleensä. Ja olen omien iho-ongelmieni takia perehtynyt jonkin verran "asioihin" ja meikkaamisesta olen lukenut paljon; tosin en ole samaa mieltä kaikista lukemistani meikki"säännöistä"... Ja tässä työssä en oikein pääsisi käyttämään osaamistani/koen, etten pääse käyttämään aivojani... En tiedä. En tiedä, onko se loppupeleissä NIIN tärkeää...? VAI?? Tuntuu vaan, että jää voimavaroja käyttämättä, mutta toisaalta... oisko se sitten enemmän sellanen juttu, että tuntuu, että siksi tuo vaan häiritsee, kun ei pääse muille näyttämään, että osaa muutakin... Eihän se niin saisi mennä, vai mitä mieltä? Ja juu, loppukommenttimiinuksena on sitten se työasu, joka yleensä lienee sellainen sairaalamainen valkoinen tylsä... Paitsi, jos perustaa oman yrityksen niin saa kai itse päättää, mutta en aio perustaa...
Kielenkääntäjä; juu öö... varmaan vähän tylsää. Aivoja saisi tosin käyttää, mikä olisi ihan kiva... Ja kielitaitoa hyödyntää ja laajentaa. Mutta ei kiinnosta kuin yksi kääntämisen osa-alue; leffatekstittäminen. Ja opiskella täytyisi kuus vuotta yliopistossa ja lukea kauheasti kaikkea, myös historiaa ja kirjallisuutta. En ole kiinnostunut niistä. Olen kuullut, että toimeentulokaan ei ole ihan säännöllistä/varmaa, kun on freelance-työtä. Pitäisi lisäksi istua tököttää päätteen edessä...
Onkos se mainostensuunnittelujuttu sitten tämän art director-nimikkeen alla? Onko siinä varma toimeentulo? Missä voi hankkia koulutuksen? Miten kauan se kestää? Mitä siinä opiskellaan? Ei hajuakaan nimittäin. Minkälaista työ on? Pitääkö siinäkin yrittää miellyttää muita?? Kaupalliset alat eivät kiinnosta (,jos se niihin sattuu kuulumaan?)...
Niistä ope-jutuista mä jonnekin jo kirjoittelin ajatuksiani... Tää täytyis nyt saada päätettyä...!! Mulle jankutettiin, miten tärkeetä se on, minkä pistää ekaks vaihtoehoksi...