En tiedä, kuulunko ihan tälle osastolle, mutta selitänpä kumminkin tilanteeni, jos joku tietäisi mikä mua oikein vaivaa...en ymmärrä itse, ei tämä ilmeisesti ihan anoreksiaakaan ole.
Siis, voin olla päiväkausia syömättä, ja liikun tuntikausia päivässä, käyn pitkillä lenkeillä ja muutakin liikuntaa tulee harrastettua.
Mutta sitten, kun muutaman päivän olen paastonnut, lihon jopa kolme kiloa päivässä, kun syön kaiken mitä eteeni tulee.
Ahmimisen jälkeen on aina todella inhottava ja paha olla, mutta en pysty oksentamaankaan.
Elikä bulimiaa en sairasta.
Kun olen sen yhden päivän syönyt ihan mahdottomasti, monta tuhatta kaloria päivässä, niin aloitan taas muutaman päivän paaston.
En liho enkä laihdu pidemmällä aikavälillä mitattuna oikein yhtään, kun lihon takaisin, minkä laihdunkin.
Joskus noin vuosi sitten mä kyllä laihduin paljonkin, mutta luulin parantuneeni pakkomielteistäni.
Auttakaa, onko kellään kokemusta tämän kaltaisesta häiriöstä?
Kun anorektikothan eivät kaiketi yleensä ahmi ja laihtuvat vain...
Siis, voin olla päiväkausia syömättä, ja liikun tuntikausia päivässä, käyn pitkillä lenkeillä ja muutakin liikuntaa tulee harrastettua.
Mutta sitten, kun muutaman päivän olen paastonnut, lihon jopa kolme kiloa päivässä, kun syön kaiken mitä eteeni tulee.
Ahmimisen jälkeen on aina todella inhottava ja paha olla, mutta en pysty oksentamaankaan.
Elikä bulimiaa en sairasta.
Kun olen sen yhden päivän syönyt ihan mahdottomasti, monta tuhatta kaloria päivässä, niin aloitan taas muutaman päivän paaston.
En liho enkä laihdu pidemmällä aikavälillä mitattuna oikein yhtään, kun lihon takaisin, minkä laihdunkin.
Joskus noin vuosi sitten mä kyllä laihduin paljonkin, mutta luulin parantuneeni pakkomielteistäni.
Auttakaa, onko kellään kokemusta tämän kaltaisesta häiriöstä?
Kun anorektikothan eivät kaiketi yleensä ahmi ja laihtuvat vain...
Vastaukset 8
Vanhimmat
Tuo kuulostaisi anoreksian ja bulimian sekoitukselta jos oksentaisit.Mutta toisaalta se voi olla lievänä sitä ja voi paheta ajan myötä paha olo syömisen jälkeen viittaa syömishäiriöön. Jos tulee riittävän paha olo liian monta kertaa syömishäiriö voi muuttua anoreksiaksi kun haluaa välttää pahan olon lähdettä.
Niin minulla kävi. Syömishäiriöön kyllä liittyy muutakin esim. vääristynyt minäkuva,itseviha ja mahdolliset "äänet" päässä. Mutta jos olet jo huomannut,että jotain on vialla niin varaa ehdottomasti lääkärille aika jotta saat apua ennen kuin tilanne pahenee.Syömishäiriö on kavala tauti joka valtaa lopulta koko elämän ja vie lopulta myös hengen. Toivottavasti paranet ja pääset viettämään normaalia elämää missä ihmiset nauttivat ruuasta ja syövät normaalisti.
Opettele syömään jotakin aamupalaksi, lounaaksi, päivälliseksi ja iltapalaksi. Sinun pitää syödä, mutta voit itse valita mitä syöt, ruokaa sen kuitenkin pitää olla. Syö edes 1-2 hedelmää päivässä, 2-4 leipäpalaa päivässä (oikeasti pitäisi syödä 6-9 leipäpalaa päivässä) ja juo vähintään 1,5 litraa vettä/maitoa/mehua päivän aikana. Jos ei tee varsinaisesti lämmintä ruokaa mieli, niin voit kuitenkin opetella tuolla tavalla syömään säännöllisesti joka päivä. Kun elimistö tottuu siihen, että ruokaa tulee, se alkaa tottua myös sen ruuan sulattamiseen nopeammin - nyt sinä elät niinsanotusti "säästöliekillä". Älä ahmi kerralla mieletöntä määrää ruokaa, vaan syö useampia pieniä aterioita päivän aikana ja juo runsaasti (siis vettä/maitoa/mehua).
Et sinä suinkaan LIHO yhtenä päivänä kolmea kiloa, vaan jos vaaka näyttää yhden päivän ahmimisen jälkeen 3kg enemmän, se johtuu siitä, että elimistössäsi on niin paljon sulamatonta ruokaa. Lihominen on sitä, että paino on pysyvästi korkealla - silloin se ei heilahtele parissa päivässä tai yön aikana "sopivaksi"/normaaliksi.
MENE LÄÄKÄRIIN
No niin,
voisin aluksi sanoa, että olin miltei kaltaisesi noin 4 vuotta sitten. Näin jälkeen päin en kylläkään ihmettele miksi elämä oli niin hankalaa: asuin ulkomailla ja melkoisen yksin, kaverit ja vanhemmat Suomessa.
Miten pääsin tuosta kierteestä ulos: aloin tehdä asioita, opiskella, harrastaa, nähdä ihmisiä, tuntea itseni tarpeelliseksi jossain ja joillekin. Siihen loppuivat syömishäiriöt. Eli mietipä olisiko sinulla vain liikaa aikaa? Jos on paljon mielekästä tekemistä, niin ei tuhlaa aikaansa turhiin ja vahingollisiin asioihin.
Nykyään olen kyllä melkoisen tarkka mitä syön, nimenomaan sillä silmällä, että syön tarpeeksi ja ehdottomasti terveellistä ruokaa (herkuttelen kyllä silloin tällöin). Eli jos sinua ruokailu ja oikean painon ylläpito kiinnostavat, niin tutustu ruuan terveellisyyteen (kasvikset, kuidut jne.) ja keskity syömään oikein. Tuokin voisi auttaa ahmimisongelmassa, kun kropalla on terve nälkä ja ruoka on ravitsevaa.
Kuulostaa siltä, että sairastat syömishäiriötä nimeltä binge eating disorder eli BED, kannattaa ottaa selvää tarkemmin. Tietoa löytyy paremmin enlangiksi.
...mutta en ole ylipainoinen, ainakaan pahasti enkä liho, vaan laihdu, mutta hyvin hitaasti, sillä ne syömiset vievät minua aina taaksepäin saavuttamistani kiloista.
Siis painoindeksi 20.6, eli se vakavasti lihavan syömishäiriö kuulostaa aika painajaismaiselta taudinkuvalta...vai onko se sellaista?
Bulimiaa tämä voisi tietysti olla, jos tuo pitää paikkaansa, että välttämättä oksentelua ei aina ole, vaikka se yleinen käsitys onkin.
Mutta kiitos vastanneille:)
Se, että ahmimisen jälkeen ei oksenna, ei tarkoita etteikö voisi sairastaa bulimiaa. Olennaista taudin määrittelyssä on, että pyrkii jollain tapaa ahmimisen jälkeen tyhjentäytymään tai kumoamaan syömisen vaikutukset (joko oksentamalla, liikunnalla, laksatiiveillä tai paastolla). Toisaalta sillä ei mielestäni ole mitään väliä, minkä tautiluokituksen oireesi saavat. Syömishäiriöstä on joka tapauksessa aivan taatusti kyse. Hae apua. Itse olen ruuan, syömisen, syömättömyyden, oksentamisen, kuihtumisen ja paisumisen kanssa paininut nyt neljä vuotta ja voin kertoa, että mitä varhaisemmassa vaiheessa apua haet, sitä helpompi sinun on välttää luisuminen tähän helvettiin...
Bulimia ei ole pelkästään sitä,että ahmitaan ja oksennetaan.Se on myös sitä,että paastotaan ja ahmitaan.oon ite tehnyt samaa,eikä se ole kivaa.sanoisin,että koita saada neuvoja normaaleihin ruokailuihin,mutta toisaalta se kuulostaa tyhmältä,koska itse tuhahden moisille "neuvoille".jos haluat "parantua",ota yhteyttä vaikka ravintoterapeuttiin,jos et itse pysty korjaamaan tilannetta.
pärjäile,ja juttele jos siltä tuntuu!pitemmän päälle nämä asiat vaikuttaa psyykeeseen :/