Tuo Maanvuokraajan juttu "4€ ???;ssä" oli jo pientä pohdintaa tulevaisuudesta, joten linkitän sen tänne uuden aiheen pohjaksi:
Joku muukin kaipaili arvo/tulevaisuuskeskustelua Suomen maataloudesta.
"Pieniä maatiloja ei liene enää jäljellä kovin monessa maassa, sillä niiden kannattavuus on tehty heikoksi. Sosialismi kitki maanviljelijät äiti-Venäjältä ja kapitalismi amerikoista, joten lopputulos on järjestelmästä huolimatta aina sama.
Hieman ihmettelen sitä, etteivät monet ihmiset näe vaivaa omien kasvien tuottamiseen. Pienehkö kasvimaa minullakin on omalla tontillani, mutta matka vuokratuille maille on jo liian pitkä, jotta niitä kannattaisi itse viljellä. Koneetkin puuttuvat.
Tuskin kukaan pystyy enää muuttamaan viime aikain kehitystä, mutta kaikkien on sopeuduttava muuttuneisiin oloihin. Kymmenkunta vuotta vielä ja syrjäkylät ovat kuolleet, kuten käy vähin erin myös kuntataajamille, kun nuoret hakeutuvat jopa ulkomaille töihin."
NIIN, miten tulee Suomen maatalous ja maaseutu kehittymään 5-10-15-20-30 vuoden kuluessa?
15 vuodessa on 60 000 tilaa lopettanut, jäljellä 70 000. Mihin asti tilaluku putoaa? Kääntäen, mihin asti "kannattavan" tilan keskikoko ( peltoha)pitää kasvaa? Millainen on jäljille jäävien omistuspohja? Tuleeko yhtymiä tai yhtiöitä? Arvostetaanko kotimaista ruokaa ja maataloutta jatkossa enemmän/yhtään vai "halvinta"? Keskittyykö elintarviketeollisuus yhä enemmän ja "ylikansalliset jätit" valtaavat Suomen?
Miten Suomen eri alueet jatkavat? Sotkeeko 141-142 kiemurat koko maatalouden kannattavuuden?
Muuttuuko tuotantorakenne mihin suuntaa eri alueilla? Eli korostuuko vaikka C-alueen kotieläintuotanto yhä enemmän?
Näivettyykö joku alue? Tai joku tuotantosuunta?
Tuleeko uusia? Energiatuotantoa? Lisäänty vai väheneekö luomutuotanto?
Miten EU.N tukipolitiikka mukautuu jatkossa? Entä Suomen omat ratkaisut? Muuttuko ilmasto-olosuhteet 20-30 vuoden sisällä ja mihin suuntaan? Pystyykö joku onnettomuus/saaste/tauti yms kääntämään kertarysäyksellä nykyisen "toimintamallin"
Mikä meitä odottaa?
Joku muukin kaipaili arvo/tulevaisuuskeskustelua Suomen maataloudesta.
"Pieniä maatiloja ei liene enää jäljellä kovin monessa maassa, sillä niiden kannattavuus on tehty heikoksi. Sosialismi kitki maanviljelijät äiti-Venäjältä ja kapitalismi amerikoista, joten lopputulos on järjestelmästä huolimatta aina sama.
Hieman ihmettelen sitä, etteivät monet ihmiset näe vaivaa omien kasvien tuottamiseen. Pienehkö kasvimaa minullakin on omalla tontillani, mutta matka vuokratuille maille on jo liian pitkä, jotta niitä kannattaisi itse viljellä. Koneetkin puuttuvat.
Tuskin kukaan pystyy enää muuttamaan viime aikain kehitystä, mutta kaikkien on sopeuduttava muuttuneisiin oloihin. Kymmenkunta vuotta vielä ja syrjäkylät ovat kuolleet, kuten käy vähin erin myös kuntataajamille, kun nuoret hakeutuvat jopa ulkomaille töihin."
NIIN, miten tulee Suomen maatalous ja maaseutu kehittymään 5-10-15-20-30 vuoden kuluessa?
15 vuodessa on 60 000 tilaa lopettanut, jäljellä 70 000. Mihin asti tilaluku putoaa? Kääntäen, mihin asti "kannattavan" tilan keskikoko ( peltoha)pitää kasvaa? Millainen on jäljille jäävien omistuspohja? Tuleeko yhtymiä tai yhtiöitä? Arvostetaanko kotimaista ruokaa ja maataloutta jatkossa enemmän/yhtään vai "halvinta"? Keskittyykö elintarviketeollisuus yhä enemmän ja "ylikansalliset jätit" valtaavat Suomen?
Miten Suomen eri alueet jatkavat? Sotkeeko 141-142 kiemurat koko maatalouden kannattavuuden?
Muuttuuko tuotantorakenne mihin suuntaa eri alueilla? Eli korostuuko vaikka C-alueen kotieläintuotanto yhä enemmän?
Näivettyykö joku alue? Tai joku tuotantosuunta?
Tuleeko uusia? Energiatuotantoa? Lisäänty vai väheneekö luomutuotanto?
Miten EU.N tukipolitiikka mukautuu jatkossa? Entä Suomen omat ratkaisut? Muuttuko ilmasto-olosuhteet 20-30 vuoden sisällä ja mihin suuntaan? Pystyykö joku onnettomuus/saaste/tauti yms kääntämään kertarysäyksellä nykyisen "toimintamallin"
Mikä meitä odottaa?
Vastaukset 5
Vanhimmat
kyllä se on näin, että varakkaimmat opiskelijatkin tulevat "köyhiltä" maatiloilta.
Heillä on maata ja metsää sekä sivutuloja esim. koneyrittäjinä. Heillä on tilat ja tilaa valmiina esim. kaivinkoneiden ylläpitoon.
Heidän tileillään on rahaa enemmän kuin edes keskituloisen duunarin vesa voisi kuvitellakaan. Duunarin rahat kun menevät myös maajussin ennestään lihavaan rahapussiin.
Ja Kepu-hallitus keksii heille jatkuvasti yhä uusia veronkiertomahdollisuuksia ja tukiaisia, kuten nyt tämä vaalilupauksen pettäminen eli polttoaineveron alennus VAIN maajusseille, vaikka välikysymyksessään Lipposen hallituksen aikana Kepu vaati polttoaineveron alennusta koko yhteiskuntaan, mm. julkiseen liikenteeseen ja yksityiseen liikenteeseen.
eli tämä puhuminen maataloustulon alenemisesta 4 €:oon on törkeää harhautusta. Puhutaan vain yhdestä tulonlähteestä.
Elät näköjään 1960 luvun barrikaadeilla. Ei maajussin elämä niin leveää ole, että tänne tultaisiin kaupungista ammatinvaihtoon. Tervetuloa! Itse olen tehnyt molempia töitä ja
ns kaupungista kotoisin. Suurin virhe oli ryhtyä maajussiksi ja huoltaa eläkeläisparia yli 20 vuotta kaiken muun vaivan ja oman perheen lisäksi. Duunarina olisi ollut ihmisen elämä aivan toista. Tässä hommassa ei ole rahaa nähnyt kuin pankinjohtaja. Älä luule, että sitä täällä puussa kasvaa. Omat vanhempani olivat demareita,
ei heiltä saanut koskaan penniäkään armeijaan tai opiskeluun. Demarin erottaa siitä, että kaikki yhteinen on hänen omaansa ja hänen omansa
ei ole kenenkään kanssa yhteistä. me voimme väi-
tellä maailman loppuun saakka, mutta voin sinulle sanoa, että demarit minä tunnen aina kahden polven takaa. En minäkään tule missäänväittämään, että duunareilla menee hyvin. Jokaisen elämässä on omat vastuksensa.
Syy siihen, että maatalon lapset pärjää opiskellessaan rahallisesti on se, että heillä ei ole ollut koskaan omaa rahaa "viikkorahaa". Eli he eivät ole oppineeet tuhlaamaan kolikkojaan kaikenlaiseen turhuuteen.
Lisäksi he osaavat laittaa ruokaa peruselintarvikkeista ja asua vaatimattomasti.
Rahaa jää opintotuesta jopa säästöön.
Samalla rahalla kaupunkilaisserkut kuolee nälkään!
Maatalon lapset ovat haluttua työvoimaa jo opiskeluaikana, koska he osaavat tehdä TYÖTÄ. Näin he rahoittavat opintojaan omalla työllä.
Näin on todellisuus. Kolme poikaa on ollut opintiellä yliopistossa. Juuri näin on mennyt.
Työtä tehdään ja säästetään kaikessa. Siinä eivät rahaa käyttämään tottuneet kaupunkilais- serkkunsa pärjänneet. Jotensakin on myös niin, että opiskelumotivaatiokin on kovempaa. Turha
siinä on kenenkään vouhottaa kebusta tai maalaisten ylitsepursuavista kukkaroosta. Suren
vaan sitä, kun tämä maalaispoikien ja tyttöjen
luoma kansallisvarallisuus on huimaavaa vauhtia ehtymässä.
Uusi pulla mössö sukupolvi joka kasvaa kaupungeissa ei osaa muuta kuin näpytellä kännyyn. Lisäksi käden taito on olematonta! puhumattakaan oma aloiteisuudesta.
Maaseudulla kasvatetut lapset on kysyttyä työmarkkinoilla.