Terapia rumensi minäkuvaani

no mitäs se terapeutti sun ulkonäölle voi? Että se terapeutti muuttaa mustan valkoiseksi eli sinut rumasta komeaksi? kaikkien meidän on hyväksyttävä tosi asiat miksi et sitä tajua vaan yrität vääntää jotain typerää asiaa oikeen terapeutin kanssa?

Olen itse tavannut monia ihmisiä, jotka haukkuvat suurin piirtein joka toista vastakkaisen sukupuolen edustajaa rumaksi. Jollakin on väärin leikattu etutukka, toisella vähän korostuva leuka, kolmannella pienet hörökorvat. Neljäs on lähinnä ärsyttävä ja siksi ruma, vaikka olisikin jopa poikkeavan kaunis/komea. Juuri tällaiset ihmiset sanovat kaiken ääneen, kovaan ääneen, mitään suodattamatta. He haukkuvat kaikki vähänkin normeista poikkeavat ja nekin, jotka eivät mitenkään erityisemmin poikkea. Sosiaalisesti kömpleöt ja yksinäiset ovat hyviä kohteita tällaisille ihmisille, jos he haluavat purkaa turhautumistaan.

Oikeasti se 90 % ihmisistä, jotka eivät voisi vähät välittää sinun ulkomuodostasi, pysyvät hiljaa. Eivät siksi, että olisit poikkeavan komeakaan, mutta tuskin olet heistä poikkeavan rumakaan. Olet vain hyvin keskinkertaisen näköinen, etkä koskaan tule tekemään keneenkään vaikutusta ulkonäölläsi, kuten ei 90 % meistä muistakaan. Älä anna liikaa painoarvoa niille, jotka eivät halua suodattaa sanomisiaan. Ilmeisesti olet antanut koko elämäsi ajan heidän määrittää itseäsi ja nyt kerjäät kehuja psykoterapeutilta, joka ei osaa sinua kehua, koska tuntee sen ehkä ammatillisesti epämiellyttäväksi, eikä pidä sinua oikeastikaan mitään poikkeavan hurmaavana, vaan vain arkisen näköisenä ihmisenä.

Ajatellaanpa, että entä jos terapeutti olisikin kehunut ulkonäkösi maasta taivaaseen? Miten upea ja komea olet? Olisitko uskonut että hän puhuu totta?
Vaikuttaa myös jotenkin hyvin lapselliselle tuo ulkonäön tarkkailu ja sureminen. Olet kai kuitenkin aikuinen? Murrosiässä se kuuluu vähän niinkuin asiaan, aikuisen pitäisi olla tarpeeksi kypsä tajuamaan, että meitä on täällä maapallolla monta miljardia erinäköistä ihmistä, ja miletymyksiä yhtä monta! Mitenkään et sinä enkä minä voi olla kaikkien silmissä se upein kaunein komein. Vaatimus siitä on varsin narsistista.
Ja huom! En väitä että olet narsisti, senhän joku tähän heti vetää, vaan sitä, että ajattelutapasi tässä asiassa on lapsellinen ja narsistinen. Kypsä ihminen hyväksyy itsensä ja on turvallinen itsensä kanssa. Sitä sinun pitäisi siellä terapiassa opetella, eikä kerjätä kehuja ja imartelua! Itsensä kanssa sinut oleva ihminen on miellyttävä oli sitten minkä näköinen tahansa.

Olen uusi kommentoija. Aloitusviestistä ja sitaateista tuli olo, että kannattaisikohan vaihtaa terapeuttia. On tietysti mahdollista, että olet tulkinnut väärin jotain hänen sanomisiaan, mutta jos tarkistat asiaa ja hän todella ilmaisee jatkossakin asiat noin, niin minusta hän ei ole ihan asiallinen noissa ilmauksissaan.

Kun ensinnäkään terapeutin ei pidä periaatteessa ollenkaan ottaa kantaa asiakkaan ulkonäköön. Jotain yleisesti positiivista tietysti voi heittää ihan kohteliaisuudesta. Jos esim. on uusi, kovasti aiemmasta poikkeava kampaus, kuuluu asiaan että kanssaihmiset kun hämmästyvät muutosta, sanovat siitä jotain kohteliasta fraasia. Näin terapeuttikin voi tehdä, mutta sitä ei pidä eikä hän saa sanoa sitä syvempänä henkilökohtaisena kannanottona asiakkaan ulkomuodosta.

Ei siis positiivista, eikä varsinkaan negatiivista. Ei mitään arvioita. Miksi? Siksi, että ottamalla semmoisen aseman, että hänellä olisi oikeus arvostella ulkonäköäsi (vaikka pyynnöstäsi), hän ottaisi itselleen kuulumattomia vapauksia. - Ja tämä seikkahan ei riipu siitä mitä suuntausta terapeutti edustaa.

Positiivista palautetta terapeutti kyllä voi joskus antaa asiakkaan tekemisistä. Voi kannustaa esim. että olet toiminut hänen mielestään aktiivisesti, rohkeasti, fiksusti tms. jossain asiassa tms., mutta ulkonäköön kannanottaminen ei ole terapeutin tehtävä. Voi olla että jos mietit asiaa, et ehkä pohjimmiltaan haluaisikaan hänen tekevän niin...?

Jos siis kysyt mitä mieltä terapeuttisi on ulkonäöstäsi, saat tietysti kysyä sitä kuten ihan mitä vaan, mutta hänen kuuluisi vastata jotain ympäripyöreän hyväksyvää ja sen jälkeen antaa sinulle tilaisuus kertoa, mikäli haluat, mistä tulee huolesi siitä, mitä hän sinusta ajattelee, tai miksi asia muuten askarruttaa sinua, tai onko tapahtunut jotain mikä nostaa asian mieleesi juuri nyt. Näin sinulle aukeaa tila tuoda esiin mieltäsi painavia asioita. Toivottavasti.

Terapeuttia kannattaa muutenkin harkita vaihtaa, jos on pitempään sellainen olo että ei tule juttuun, tai ei koe itseään hyväksytyksi. Kaksi eri aaltopituudella olevaa ihmistä eivät koskaan voi tuntea oloaan toistensa taholta täysin hyväksytyksi, vaikka yrittäisivätkin. Ehkä teillä on tästä kysymys...

En yhtään tiedä minkä näköinen olet, mutta muista, että esimerkiksi hiustyyli ja pukeutuminen vaikuttavat valtavan paljon ulkonäköön. Kuten myös jotkut silmälasit voivat olla epäsopivat, toiset suorastaan tyylikkäät.

Älä siis missään nimessä luovuta ja ajattele, että olet ruma (ja tietämättä edes miltä näytät, uskallan sanoa, että reilu enemmistö ihmisistä ei tälläkään hetkellä sinusta niin ajattele).

Voit vaikuttaa ulkonäköösi monin tavoin! Jos olet vaikka aina käyttänyt samanlaista hiustyyliä, niin kokeile jotain toisenlaista. Etsi netistä kuvia jotka voisivat sopia sinun pään muodollesi ja pyydä parturia leikkaamaan sellainen.

Lihaksien ja rasvan määrällä on suuri vaikutus ulkonäköön - näihinkin asioihin voit vaikuttaa ruokavaliolla ja kuntoilulla.

Lisäksi tuossa 14.8.2019 21:46 viestissä on sanoma, jonka voin allekirjoittaa. Minuakin sanottiin teininä monta kertaa rumaksi ja koska olen herkkä ihminen, sillä oli todella tuhoisat seuraukset itsetunnolleni. Vasta jälkeenpäin olen tajunnut, ettei noiden ihmisten mielipiteistä olisi kannattanut välittää. En suhtaudu heidän sanomisiinsa enää katkerasti. Olen ajatellut, että hekin ovat kasvaneet ihmisinä ja katuvat nykyään sanojaan. Ja jos eivät, niin siinä tapauksessa vain säälin heitä, koska eivät ole vieläkään tajunneet mistä elämässä on kyse.

Eikä minua ole enää aikoihin sanottu rumaksi. Teininä olin laiha, huonoryhtinen, käytin epäsopivia vaatteita sekä omasin tiettyjä käyttäytymistapoja, jotka selvästi ärsyttivät joitain. Nykyään olen jokseenkin sporttisen näköinen ja uskoisin, että saan naisilta kivoja hymyjä paljon enemmän kuin miehet keskimäärin. Mutta voin sanoa, että olin todella pohjalla vielä joitakin vuosia sitten, kun mietin niitä vuosikausia vanhoja sanoja... Niihin ei oikeasti kannata jäädä rypemään, koska ne eivät ole mikään totuus.

Kenestä tahansa Hollywoodin ykkösluokan miestähdestäkin saa "ruman", jos sille leikkaa epäsiistin kampauksen ja tyrkkää epäsopivat rillit päähän.

Oliko psykodynaaminen terapia - en yhtään ihmettele. Psykodynaaminen terapia on tarkoitettu pitkäksi terapiaksi, jossa vointi voi ensin huonontua - selittikö terapeutti tämän sinulle? Jos ei, niin hän on voinut rikkoa eettisiä ohjeita.

Tässä esimerkiksi ote:
"Terapeutin ja potilaan suhde on itse tärkeä Ihmissuhde, joka voi tulla erittäin merkitykselliseksi ja tunneperäiseksi. Tämä terapeutin ja asiakkaan välille syntyvä tunnesuhde tuo esille asiakkaan ihmissuhteisiin liittyviä tunteita, kuten vihamielisyyttä, ja näitä voidaan käsitellä terapiassa."

Et tule saamaan psykodynaamisessa terapiassa ymmärrystä ja empatiaa. Se empatia kohdistetaan niiihin muihin, jotta oppisit olemaan empaattinen niitä kohtaan jotka sinua on loukannut. Se ei ole mukava yhteistyösuhde, vaan sellainen tunnesuhde JOKA tuo esille kaikki ihmissuhteisiin liittyvät ongelmat, kuten vihamielisyyttä. Tämä onkin ehkä ollut terapeuttisi tarkoitus - sinussa on vihamielisyyttä, joka pitää kohdistaa terapeuttiin ja sinun pitää kerta toisensa jälkeen mennä sinne selvittämään asioita. Mistään ei kuitenkaan tule selvyyttä tai mitään ei lopeteta, kaikki jäävät auki -- jolloin sinulla on aina vain selvitettävää. Mutta sekin selvittämisen tarve on vain itselläsi - itse määrität sen ajan kun haluat mennä terapeutille selvittämään ja pohtimaan terapian esille nostamia tunteita.

Toisille se sopii ja on ainoa oikea lähestymistapa, varsinkin jos dynamiikka sekä terapeutin kanssa löytyy hyvä yhteistyöside. Jos vointisi on huonontunut terapiassa, voit pyytää terapeutilla selvityksen miksi tai tehdä valituksen.

Asiaan kannattaa aina puuttua, jos vointi huononee terapiassa. Silloin terapeutti ei ole toiminut sinun parhaaksesi, se ei ole silloin hyvä ihmissuhde jonka on tarkoitus lisätä hyvinvointia ja sinun kykyäsi kasvaa elämässä.

Eikä kannata mennä "keskustelemaan terapeutin kanssa terapian ongelmista" - jos et koe, että terapeutin kanssa puheyhteys olisi rakentava tai hyvä. Pyydä kirjallinen selvitys terapiasta, tavoitteista ja sen kulusta. Jos hän ei sitä anna, hän on voi toimia terapeutin vastuun vastaisesti. - Se on aina vakava paikka ja nämä virheet olisi hyvä saattaa julkiseen keskusteluun.

Hyvin toimiva psykodynaaminen terapeutti on läsnä aidosti akuutissa ja lyhyssäkin terapiasuhteessa. Huono terapeutti tähtää vain vointisi huonontumiseen ja sen että "on ammattilainen joka näyttää sinulle virheesi ja vikasi, lyö sitämättämättömillä (terapeutin) totuuksilla ja motivoi sinut pitkään terapiaan. " - Näin kärjistetysti. Jos tunteesi on se, että tapaamisten tarkoitus on vain paljastaa vikasi ja siten saada sinut pitkään terapiaan sen sijaan, että apu kohdistuisi akuuuttiin tarpeesiin, on hyvä paikka pohtia terapeutin eettistä toimintaa ja periaatteita.

Kuka haluaa maksaa 100e tunti, että vointi huononee? Pahimmillaan voit joutua sairaslomalle kun tiedostomaton masennus paljastuu ja pitkään KELA terapiaan, jolloin yhteiskunta maksaa terapeutille jotta saisi sinut työkuntoon ja tuet sinulle, että saat ruokaa ja pääset käymään terapiassasi.

Kiitoksia kommenteista!

Sopivalla pukeutumisella ja hiustyylillä saisi kyllä jonkin verran parannettua ulkonäköä, mutta jotenkin olen jo luovuttanut tämän asian suhteen. Nuorempana tuli urheiltua, käytyä baareissa, kokeiltua vaikka minkälaista hiustyyliä ja vaatetta. Silti kukaan ei koskaan ollut kiinnostunut minusta. Baareissa sain jostain syystä paljon katseita, mutta kukaan ei tullut juttelemaan. Omat tutustumisyritykset torpattiin. Mietin että mistä tämä voisi johtua.

Nyt ajattelen, että suurin syy tähän ovat epänormaalit kasvon piirteeni, jotka tekevät minusta epäviehättävän tai erikoisen muiden silmissä. Ihminen on kuitenkin visuaalinen eläin, joka (tiedostamattaan) haluaa jälkeläisilleen mahdollisimman hyvät piirteet. Terapeutin kommentit - ja lukuisat rumaksi haukkumiset - ruokkivat käsitystäni omasta poikkeavasta ulkonäöstä, vaikka aikaisemmin olin siinä uskossa että olen ihan "tavallisen näköinen".

Tietenkin olisi aikuismaista hyväksyä itsensä minkälaisena tahansa (ja tämä todennäköisesti välittyisi muillekin olemuksessani), mutta tällä hetkellä en pysty siihen. Niin moni ihminen on kommentoinut negatiivisesti ulkonäköäni ja antanut minulle päähänpinttymän, että ulkonäkö on tärkeä asia tällä maapallolla.

Olen ajatellut, että minulla on BDD, mutta kukaan ei ole edes ehdottanut sitä diagnoosiksi. Käsittääkseni BDD:ssä potilas suurentelee kehon virheitä omassa päässään, eikä virheet todellisuudessa edes näy toisille.

T. mies 32-v.

"Edellinen terapeutti oli valitettavasti aivan samanlainen. Jäi semmoinen kuva, ettei terapiassa oikein haluta tiedostaa ympäristön ongelmia - aina "vika" löytyy terapoitavasta."

Mikä on ollut suuntaus?
Kokeile kognitiivista tai ratkaisukeskeistä, hsrjoittelet asian yli ja keskityt mielessäsi mitä voit tehdä asian parantamiseksi.

Toki voit pohtia vuosikaudet mitä kaikkea sinussa on vikana sellaisessa suuntauksessa, joka lähtee siitä että kun tulet tietoiseksi voit itse parantaa itsesi - mutta terapeutti voi nähdä eri viat, koska on tuntematon. Ja toiset suuntaukset lähtevät siitä, että terapia tutkii mielesi syvyyksiä - jotta voit tulla tietoiseksi kaikista tuntemattomista vioistasi.

Niin juuri - vaihda miten ja kenen kanssa asiaa lähestyt. Ja pyydä selvitys terapeutilta, että miksi vointisi vain huonee terapiassa.

Terapeutti voi haluta sinut jäämään ja testaa sekä haastaa sinut, pysytkö lopettamispäätöksessäsi. Lisöksi terapeutti voi todeta, että ettei terapiaa näin vain lopeteta ja vaatii sinua "terapian lopetusjaksoon". Jos et ole allekirjoittanut mitään, ei sinun tarvitse kuin ilmoittaa että toimin toisin. Toki voit käydä muutamalla käyntikerralla kertomassa mitkä ovat todelliset ajatuksesi terapiasta, mutta silloin terapeutti todennäköisesti tarttuu asiaan ja antaa sinulle toivoa, että jatkossa asiat olisivat toisin. Mutta jos homma ei toimi, ei se toimi jatkossakaan. Ammattitaitoinen terapeutti antaa sinun mennä, jos sanot että tämä yhteistyösuhde ei ole riittävän hyvä ja vointisi vain pahenee.

Minulla oli psykodynaaminen terapeutti, ja oloni parani ja itsetuntoni nousi. Alkaa ärsyttää, että joku täällä jatkuvasti mollaa ilmeisesti omien kokemustensa perusteella juuri em. suuntausta ja kehuu joitakin muita suuntauksia, joiden olettaa olevan parempia. Huonoja terapeutteja on joka paikassa, jos niitä etsii.

Kauneus on katsojan silmässä.
Ja se millainen kuva tulee itsestä jonkun kameran edessä, riippuu tosi paljon siitä kuka kuvaa ja miten rohkea ja itseesi luottava siinä olet. Olet ihan eri ihminen, kun olet sellaisen seurassa joka tykkää sinusta.