Vetelin lukio

Toivottavasti lukiotoiminta Vetelissä jatkuisi!! Toivoo yo vm1983, ex-veteliläinen.

Samaa mieltä. Elävoittäisi kuntaa kovasti, jos olisi lukio.

Kokkola pitää aivan turhaan erillistä aikuislukiota rehtoreineen kaikkineen. Se lukio olisi järkevä lakkauttaa ja siirtää hallinto normaalin lukion alaisuuteen. Silloin päästään eroon yhdestä kallispalkkaisesta rehtorista ja vararehtorista sekä voidaan käyttää opettajia joustavammin. Aikuisten lukio-opiskelulle ei tällaisesta järjestelystä olisi mitään haittaa. Sitä tuskin huomattaisiin, mutta toiminta tehostuisi.

Toivottavasti lukiotoiminta taas jatkuisi Vetelissä! Hakijoita tarvitaan. Kesälomareissulla käytiin entisen opinahjon autiolla pihamaalla ja haikeina muisteltiin ihania lukioaikoja. Tietolan ikkunoista kurkisteltiin luokkiin ja aulaan. Oikein nostalgisia hetkiä! Nyt vaan kaikki toivo siihen että Tietolan ovet jälleen aukeasivat valkolakin tavoittelijoille!

Veteli tekee arvovalintoja, vanhusten hoito alas ja rahat lukioon ja vanhaan liikekiinteistöön.

Mahtava juttu ku Veteli saa lukion takaisin. Toivottavasti vaan riittää hakijoita. Onkohan ollut puhetta "porkkanoista" joita muut pienet lukiot tarjoaa, esim. ilmaiset kirjat, tietokone ym. Tällä tavalla saatais varmasti hakijoita myös muualta.

Jouni Nikula Keskipohjanmaa
La 12.10.2019 klo 15:00 [päivitetty la 15:14]

Veteli

Kun päätös syntyy äänin 12–9, on se selvä viesti näkemyseroista.

Vetelissä iloitaan kunnan oman lukion elvyttämisestä. Samalla pelätään, että lukio haukkaa liikaa happea lakisääteisiltä palveluilta. Maksajan rooliin jäisivät lapset ja vanhukset.

Kunnanjohtaja Hannu Jyrkkä, kuinka paljon lukion paluu koettelee veteliläisten yhteishenkeä?

­– En sanoisi, että se koettelee. Kaikki ovat sitä mieltä, että lukio on positiivinen ja hyvä asia. Ainoana negatiivisena asiana koetaan rahan käyttö, Jyrkkä vastaa.

Heikentääkö lukion paluu kunnan muiden palveluiden asemaa?

– En näe, että varsinaisesti vaarantaa, mutta tottahan raha on poissa jostain muusta kehittämisestä. Lakisääteiset tehtävät on joka tapauksessa hoidettava – jos niihin ei ole varaa, nostetaan veroprosenttia.

Vetelin tuloveroprosentti on 22. Se on korkeampi kuin Kokkolassa, Kaustisella tai Perhossa mutta sama kuin Halsualla.

Kuinka kaukainen asia verotuksen kiristäminen on?

– Siitä ei ole käyty keskustelua. Strategiassamme on tahtotila, että nykyisellä prosentilla pärjätään. Ensisijaisesti lukion jatko vaikuttaa siten, että kehityshankkeita, jotka eivät ole välttämättömiä, siirretään eteenpäin, kunnes on rahaa. Karsintaa joudutaan tekemään, mutta ei lukio kuntataloutta kaada, Jyrkkä sanoo.

Mitä ovat ne hankkeet, joita saatetaan nyt joutua lykkäämään lukion takia?

– Se on poliittinen päätös, kun strategisia hankkeita priorisoidaan. Meillä on todella paljon suunniteltuja toimenpiteitä, kaikkiin ei raha yhtä aikaa riitä. Priorisointi on poliittisista päätöksistä kiinni, minä en voi ottaa niihin kantaa, sanoo Jyrkkä.

Vetelin tämän vuoden tilinpäätös on painumassa alijäämäiseksi. Jyrkkä muistuttaa, että tilanne on samanlainen hyvin monessa kunnassa.

– Kunnat tekevät alijäämäisiä tilinpäätöksiä, niin on meilläkin, mikäli ei tule kertaluonteisia, isoja myyntieriä. Sellaisia ei ole suunnitelmissa, vaikka kirjoitimme juuri kauppakirjan kunnan omistaman yrityshallin myymisestä.

Veteli myy niin sanotun Tikkahallin toimintaansa laajentavalle Rakennus-Korpela Oy:lle.

– Saamme siitä 231 000 euroa. Se on mielestäni hyvä markkinahinta.

Arvioiden mukaan Vetelin kunnan täytyy panostaa lukioon 100 000–200 000 euroa vuodessa. Löytyikö hallirahoille juuri käyttöä?

– Tilanne on vähän erilainen. Totta kai hallin myynti parantaa kassavirtatilannetta, mutta samalla hallin tasearvo poistuu kunnan taseesta ja pienentää poistojamme. Lisäksi vuokratulot jäävät saamatta. Halleja myymällä ei kuntataloutta pystytä paikkaamaan, Jyrkkä vastaa.

Vetelin suurin haaste on väkiluvun pitäminen nykyisellään, reilussa 3 100:ssa. Helppoa se ole. Suunnasta kertoo se, että väkiluku on vajaat neljäsataa pienempi kuin noin kymmenen vuotta sitten.

– Yleinen haaste valtakunnallisestikin on paluumuuton kääntäminen positiiviseksi, Jyrkkä sanoo.

Voiko lukiolla vaikuttaa väkiluvun kehitykseen?

– Voimme ainakin tehdä lukioikäisille paikallisia yrityksiä tutuksi, jolloin nuoret voivat myöhemmin palata kotiseudulleen. Isoja työllistäjiä ovat tuulivoimahankkeet ja Keliber.

Ajatellaan isosti. Entä, jos Veteli nappaisi Googlen palvelinkeskuksen kaltaisen ison kalan, kuten Haminassa tapahtui?

– Energiantuotanto Googlea varten saataisiin järjestymään, mutta realisti täytyy olla. Täytyy olla onnistumisen mahdollisuus. Liian isoja, Googlen tai akkutehtaan kaltaisia kaloja ei ole yritetty, Jyrkkä sanoo.

Veteliin suunniteltu lukio on pienlukio. Kärjistäen voi sanoa, että mitä pienempi lukio, sitä paremmat valtionavustukset.

– Alle 60 oppilaan lukioon lasketaan avustukset eri kaavalla kuin sitä isompiin. Kannattavuus kuitenkin paranee oppilasmäärien kasvaessa: optimi menee luokkatilojen maksimin mukaan. Silloin ei ole tehottomuutta, sanoo Jyrkkä.

Vetelin lukiossa aiotaan hyödyntää paljon video-opetusta. Etenkin valinnaisia kursseja ostetaan muista lukioista videon välityksellä.

– Pienen voi hoitaa tehokkaasti videon välityksellä tai videoyhteistyöllä naapurilukioiden kanssa. Voimme parasta ostamalla räätälöidä kursseja pienillekin oppilasmäärille, Jyrkkä kertoo.

Missä lukio aloittaa?

– Tiloista ei ole vielä selvyyttä. Luokkahuonetasolla asia selviää matkan varrella.

Kuntaliitoshaluja tunnusteltiin Vetelin seudulla reilut kymmenen vuotta sitten.

Väkimäärän laskiessa ja taloudellisen niukkuuden keskellä liitosten mahdollisuutta tuskin on kokonaan haudattu?

– Tietenkin sitä heitellään aina joskus vaihtoehtona, mutta totisia keskusteluita tai avauksia ei ole tehty mihinkään suuntaan. Ei meiltä eikä muista suunnista. Kyse on ollut enemmän huulenheitosta.

Potentiaalisia kumppaneita olisivat Kaustinen ja Halsua?

– Haasteemme ovat aika samanlaisia. Se on totta, että kuntaorganisaatiosta ja hallinnosta säästöjä löytyisi, mutta mihin se riittäisi? Sitä ei ole laskettu tällä hetkellä, Jyrkkä sanoo.

Miksi musiikkilukio lakkautettaisiin jos Vetelin lukio aloittaa taas toimintansa? Kaustisella on erikoislukio, jossa on myös yleislinja.

Toivottavasti valtiovalta estää tämän hullutuksen, Kaustisella on hyvä lukio, ei Veteli tarvitse omaa lukiota!

Hyvä Veteli! Nyt Kaustisen lukio vapisee, koska yleislukion status menettää merkityksensä ja musiikkilukion surkeat oppimistulokset puhuvat puolestaan jo vuosien ajan.

Ei musiikkiylioppilas ole häävi meriitti