Hei
Olemme varmaankin hyvin tyypillinen pariskunta sosiaalisemme asemamme suhteen: nainen sairaanhoitaja (brutto 2000e/kk) ja mies luokanopettaja (brutto 1900e/kk). Yksi lapsi on siunaantunut ja toista suunnitellaan. Tarkoituksena olisi ostaa oma asunto pääkaupunkiseudulta. Pakollisten menojen jälkeen jää tätä nykyä n. 600 euroa/kk käteen, eikä silloin tosiaankaan matkustella tai syödä ravintelissa.
Minimivaatimus olisi 3h k, mielellään kehä III:n sisäpuolelta. Hintapyyntö tällaisesta on alkaen 130 000 euroa, jos ei halua muuttaa Mogadishuun tai muihin Itä-Helsingin halpislähiöihin. Ei oikein kiinnosta kun on pieniä lapsia.
Yhtiövastike tuon kokoisessa asunnossa on n. 200 - 300 euroa/kk. Lisäuhkana on mahdollisten remonttien aiheuttamat korotukset vastikkeessa. Jäljelle jää siis enintään 400 euroa lainanlyhennyksiä varten, jos mahd. remppaa ei oteta huomioon.
Kun tiedetään, että korkojen osuus n. kaksinkertaistaa summan, jonka lainasta joutuu maksamaan takaisin, tuntuu tilanne lohduttomalta. Joudumme maksamaan kolmiotamme MINIMISSÄÄN (130 000/200)/12 = 54 vuotta. 54 vuotta, eikä tässä oltu otettu edes huomioon remonttien aiheuttamaa lisäkuormitusta velanmaksuun.
Olemme n. 80-vuotiaita, kun lyhentelemme viimeistä lainaerää. Onko talo silloin edes pystyssä, onko EU:ta olemassa, olemmeko enää hengissä? Onko tässä mitään järkeä?
Miten ihmeessä te, jotka olette ottaneet isoja lainoja, aiotte maksaa ne takaisin? Vai aiotteko lainkaan? Onko tarkoituksena, että jälkeläisenne maksavat kuolinpesästänne ensin loput velkanne pois ja sitten ehkä saavat itsekin jotain? Miksi maksatte näin älyttömiä hintoja huonoista, vanhoista asunnoista? Eikö yhtään pelota.
Olemme varmaankin hyvin tyypillinen pariskunta sosiaalisemme asemamme suhteen: nainen sairaanhoitaja (brutto 2000e/kk) ja mies luokanopettaja (brutto 1900e/kk). Yksi lapsi on siunaantunut ja toista suunnitellaan. Tarkoituksena olisi ostaa oma asunto pääkaupunkiseudulta. Pakollisten menojen jälkeen jää tätä nykyä n. 600 euroa/kk käteen, eikä silloin tosiaankaan matkustella tai syödä ravintelissa.
Minimivaatimus olisi 3h k, mielellään kehä III:n sisäpuolelta. Hintapyyntö tällaisesta on alkaen 130 000 euroa, jos ei halua muuttaa Mogadishuun tai muihin Itä-Helsingin halpislähiöihin. Ei oikein kiinnosta kun on pieniä lapsia.
Yhtiövastike tuon kokoisessa asunnossa on n. 200 - 300 euroa/kk. Lisäuhkana on mahdollisten remonttien aiheuttamat korotukset vastikkeessa. Jäljelle jää siis enintään 400 euroa lainanlyhennyksiä varten, jos mahd. remppaa ei oteta huomioon.
Kun tiedetään, että korkojen osuus n. kaksinkertaistaa summan, jonka lainasta joutuu maksamaan takaisin, tuntuu tilanne lohduttomalta. Joudumme maksamaan kolmiotamme MINIMISSÄÄN (130 000/200)/12 = 54 vuotta. 54 vuotta, eikä tässä oltu otettu edes huomioon remonttien aiheuttamaa lisäkuormitusta velanmaksuun.
Olemme n. 80-vuotiaita, kun lyhentelemme viimeistä lainaerää. Onko talo silloin edes pystyssä, onko EU:ta olemassa, olemmeko enää hengissä? Onko tässä mitään järkeä?
Miten ihmeessä te, jotka olette ottaneet isoja lainoja, aiotte maksaa ne takaisin? Vai aiotteko lainkaan? Onko tarkoituksena, että jälkeläisenne maksavat kuolinpesästänne ensin loput velkanne pois ja sitten ehkä saavat itsekin jotain? Miksi maksatte näin älyttömiä hintoja huonoista, vanhoista asunnoista? Eikö yhtään pelota.
Vastaukset 9
Vanhimmat
Miten ihmeessä saatte menemään rahaa noin paljon "pakollisiin" menoihin. Täällä kehäkolmosen ulkopuolella maksaa omakotitalon yksin noillakin palkoilla reilussa kymmenessä vuodessa.
Omakotitalot ovat nyt kalliita muuallakin kuin pk-seudulla.
"Täällä kehäkolmosen ulkopuolella " - aika kauas itään ja pohjoiseen päin saat mennä että löydät halpoja ok-taloja.
Niin, toivottavasti mies ei opeta matikkaa. Nimittäin joko asutte nyt ilmaiseksi tai sitten ette ole hoksanneet, että voitte sijoittaa nykyiset vuokrakulut omaankin asuntoon. Vai ymmärsinkö sinut jotenkin väärin?
Miten olis muutto muualle. Me rakensimme talon viime keväänä n 160 m2 aivan ihana perinnetalo ja hintaa tuli talo, tontti 40m2 autotalli katos kaikki yhteensä 175 000 euroa.
Meidän tulot on 1 800 e (osastosiht) ja 3000 e (yksikön joht.).
Pystymme ihan reilusti hoitamaan tuontalolainan ja lisäksi meillä on uus auto sen lainan ja vielä käymme kerranvuodessa ulkomailla ja lapsiakin meillä on kolme.
Minä en suostuis pk seudulle muuttamaan elintaso laskis niin roimasti ja nuo palkatkaan ei näytä kovi hääppöset olevan.
"Onko tässä mitään järkeä?"
Tekstisi oli huono provo, mutta jos joku olisi oikeasti näin surkeassa tilanteessa niin.. hoh hoijaa, rahaa tulee 4000/kk (ja verotko pois), ja jää 600? Tuhlaatte liikaa.
Ihan mielenkiinnosta tein pienen laskelman että näinkö asia on.
Laskelmissani ei ole varmaankaan huomioitu lapsiperheen kaikkia pakollisia kuluja mutta kyllähän tuosta aika selkeän kuvan saa, että noinhan se asia on, kuten kirjoittaja kertoi.
+3900e Ansiot 1900+2000=
-1014e Vero (-26%)
-150e Matkakulut + muu liikkuminen (bensa)
-80e Auton maksut
-500e Ruoka (3henk)
-100e Puhelin
-700e (3h+k)Vuokra
-100e Vakuutukset (koti+lapsivakuutus)
-400e Vaatteita
-150e Tarhamaksu
...yms
=======
+706e
..että näissä rommauslaskelmissa vuokraa ei saa huomioida. Siinähän menis laskelmat ihan poskelleen.
Tais olla tää Rommelin juttukin provo vaan. Eihän kukaan voi tommosta tosissaan..?
miinahan tuo oli..
Ja todisti sen että näinkin ne rahat saattavat hävitä.
Onhan se niin että omaa kannattaa maksaa ennemmin kuin vuokraa, mutta omaakaan ei kannata hankkia ylihinnalla, silloinkaan vaikka "toinen ostaja" olisi siitä valmis maksamaan pyydetyn hinnan.
(tarjoa oma näkemyksesi ja anna olla jos yhteisymmärrykseen ei päästä)
Rohkeasti vaan etuoven ja oikotien palstoille kerrostaloja etsimään. Sinne voi asennellla kätevästi hintahaarukkaa jalla saa sitten rajattua pois esimerkiksi sikakalliit uudiskohteet. Monesta on myös hyviä kuvia.