Meillä on kolme lasta, vuoden ikäinen, 2,5v. ja 4vuotias.
Meillä on ystävä ja tuttavaperheitä, joilla on lapsia. joillain enempi joillain vähempi..
Kysymys koskee sitä komentamista.
Miksi oi miksi eivät vanhemmat "uskalla" (vai mikä on se syy?) komentaa lasta kylässä?
Mukulat juoksevat keksit kädessä pitkin olohuonetta, pomppivat makuuhuoneiden sängyillä, hakkaavat leluilla kaappeja ja lattiaa, kaatavat ja tyhjentävät lelulaatikot pitkin asuntoa, hakkavat nyrkein vanhempiaan..
Kuulostaa fraasilta, mutta ei meidän lapset noin saa tehdä!
En toki vaadi istumaan "kuin kirkon penkillä", leikkiä ja hassutella saa ja pitääkin, mutta pitää myös käyttäytyä!
Vaikka tenava olisi vuoden ikäinen, voi sille jo sanoa että ei paukuteta sillä autolla ovia. Kaksivuotias osaa istua vartin kahvipöydässä syömässä sitä pullanpalaansa ja kolmivuotiaan täytyy pystyä olemaan pomppimatta sängyllä..
Vai saako näin toimia sitten kotonakin?
En ole mikään tyranni, lasten leluja saa olla asunnon lattialla ja huoneissa saa leikkiä, mutta lelulaatikoiden raahaus eri huoneisiin ja niiden kippaaminen myös vessan lattialle ei ole enää "normaalia".
Ymmärrän sen että lapset monesti riehaantuvat kylässä, mutta miksi sitten ei komenneta sitä riehujaa??????????
Tänään meillä kävi "hunnilauma" kylässä ja kun perheen kaksivee hakkasi nyrkeillä olohuoneen kirjahyllyn lasiovea, nostin lapsen pois ja sanoin äläpä hakkaa sitä lasia, tuo mukelo alkoi huutaa ja rääkyä kuin olisin tappamassa ja äitinsä lohdutti itkevää ja loi minuun murhaavia katseita. Jaa että olen varmasti kauhea ihminen kun en anna lapsen panna paloiksi kirjahyllyä??
Ja kun heidän nelivuotias pomppi sängyllämme kävin kieltämässä niin hän juoksi sitten olohuoneen sohvalle pomppimaan ja kun kielsin siitä, hän kysyi no missä mä sit saan pomppia? -vastasin että pompi kotonas missä tykkäät mutta meillä et pompi. ja arvatkaapa lähtikö kersa rääkyen etsimään äitiä..
ja kahvipöydässä lapset halusivat ensin tuota ja sitten tätä ja sitten ton ja tuon.. mutteivät sitten syöneet mitään loppuun vaan kaikki keksit ja pullat jäivät maistetuina pöydälle. mehu oli yök kun se oli itsetehtyä olis pitäny olla kokista. dominot ei ollukkaa riksrakspokseja ja mikseiolluoispitänyolla sipsejäki.
heidän lähtiessään, pukeminen oli tyyliä "tulkaas nyt, nyt pitäs mennä, puetaan nyt, tuus nyt niin äiti pukee, istus nyt siihen.." lähteminen kesti noin 50 minuuttia.
Perheen äiti, niinkuin isäkään ei kieltänyt eikä komentanut kertaakaan lapsia riekkumasta.
Ja näin ei ole vain tuossa kertomassani tapauksessa, vaan useampi tuntemani perhe käyttäytyy kylässä "hunnilaumana".
mietinkin usein, pidänkö itse lapsilleni liian tiukkaa kuria kun kylässä ollessa leluilla leikitään leikkihuoneessa, vessaan ei vedetä leluja mukaan, ei myöskään kahvipöytään, pöydässä istutaan ja se mitä otetaan se myös syödään, sohvilla tai sängyillä ei pompita, ovia/seiniä/jne ei paukuteta ja pois lähtiessämme lelut kerätään ja sotkuja ei jätetä. vähän ennen lähtöä sanon lapsille että pian lähdetään ja kun sitten sanon että nyt lähdetään, se tarkoittaa sitä että silloin lähdetään eikä siinä ole nutisemista. vaadin oikeaa käyttäytymistä jo vuoden ikäiseltä vauvaltamme.
Kertokaa joku mikä mättää? Miksi vanhemmat eivät komenna? Miksi?
Meillä on ystävä ja tuttavaperheitä, joilla on lapsia. joillain enempi joillain vähempi..
Kysymys koskee sitä komentamista.
Miksi oi miksi eivät vanhemmat "uskalla" (vai mikä on se syy?) komentaa lasta kylässä?
Mukulat juoksevat keksit kädessä pitkin olohuonetta, pomppivat makuuhuoneiden sängyillä, hakkaavat leluilla kaappeja ja lattiaa, kaatavat ja tyhjentävät lelulaatikot pitkin asuntoa, hakkavat nyrkein vanhempiaan..
Kuulostaa fraasilta, mutta ei meidän lapset noin saa tehdä!
En toki vaadi istumaan "kuin kirkon penkillä", leikkiä ja hassutella saa ja pitääkin, mutta pitää myös käyttäytyä!
Vaikka tenava olisi vuoden ikäinen, voi sille jo sanoa että ei paukuteta sillä autolla ovia. Kaksivuotias osaa istua vartin kahvipöydässä syömässä sitä pullanpalaansa ja kolmivuotiaan täytyy pystyä olemaan pomppimatta sängyllä..
Vai saako näin toimia sitten kotonakin?
En ole mikään tyranni, lasten leluja saa olla asunnon lattialla ja huoneissa saa leikkiä, mutta lelulaatikoiden raahaus eri huoneisiin ja niiden kippaaminen myös vessan lattialle ei ole enää "normaalia".
Ymmärrän sen että lapset monesti riehaantuvat kylässä, mutta miksi sitten ei komenneta sitä riehujaa??????????
Tänään meillä kävi "hunnilauma" kylässä ja kun perheen kaksivee hakkasi nyrkeillä olohuoneen kirjahyllyn lasiovea, nostin lapsen pois ja sanoin äläpä hakkaa sitä lasia, tuo mukelo alkoi huutaa ja rääkyä kuin olisin tappamassa ja äitinsä lohdutti itkevää ja loi minuun murhaavia katseita. Jaa että olen varmasti kauhea ihminen kun en anna lapsen panna paloiksi kirjahyllyä??
Ja kun heidän nelivuotias pomppi sängyllämme kävin kieltämässä niin hän juoksi sitten olohuoneen sohvalle pomppimaan ja kun kielsin siitä, hän kysyi no missä mä sit saan pomppia? -vastasin että pompi kotonas missä tykkäät mutta meillä et pompi. ja arvatkaapa lähtikö kersa rääkyen etsimään äitiä..
ja kahvipöydässä lapset halusivat ensin tuota ja sitten tätä ja sitten ton ja tuon.. mutteivät sitten syöneet mitään loppuun vaan kaikki keksit ja pullat jäivät maistetuina pöydälle. mehu oli yök kun se oli itsetehtyä olis pitäny olla kokista. dominot ei ollukkaa riksrakspokseja ja mikseiolluoispitänyolla sipsejäki.
heidän lähtiessään, pukeminen oli tyyliä "tulkaas nyt, nyt pitäs mennä, puetaan nyt, tuus nyt niin äiti pukee, istus nyt siihen.." lähteminen kesti noin 50 minuuttia.
Perheen äiti, niinkuin isäkään ei kieltänyt eikä komentanut kertaakaan lapsia riekkumasta.
Ja näin ei ole vain tuossa kertomassani tapauksessa, vaan useampi tuntemani perhe käyttäytyy kylässä "hunnilaumana".
mietinkin usein, pidänkö itse lapsilleni liian tiukkaa kuria kun kylässä ollessa leluilla leikitään leikkihuoneessa, vessaan ei vedetä leluja mukaan, ei myöskään kahvipöytään, pöydässä istutaan ja se mitä otetaan se myös syödään, sohvilla tai sängyillä ei pompita, ovia/seiniä/jne ei paukuteta ja pois lähtiessämme lelut kerätään ja sotkuja ei jätetä. vähän ennen lähtöä sanon lapsille että pian lähdetään ja kun sitten sanon että nyt lähdetään, se tarkoittaa sitä että silloin lähdetään eikä siinä ole nutisemista. vaadin oikeaa käyttäytymistä jo vuoden ikäiseltä vauvaltamme.
Kertokaa joku mikä mättää? Miksi vanhemmat eivät komenna? Miksi?
Vastaukset 5
Vanhimmat
>Vai saako näin toimia sitten kotonakin?
Siinä suoraan vastaus kysymykseesi. He kasvattavat lapsiaan sallimaan eri asioita, kuin sinä. Mutta niille vanhemmille pitää tehdä myös selväksi, että sinun kotonasi pelataan sinun säännöilläsi.
Kerro ystäviesi lapsille, että teillä on tapana syödä ruokapöydässä eikä teidän sängyillä saa hyppiä ym. Korosta sitä, että nämä ovat teidän kotinne sääntöjä.
Voit myös kysyä lapsilta, saako heidän kotonaan tehdä sitä, mitä teillä tekevät. Voi nimittäin olla, että ei saa, mutta koska lapset tietävät, etteivät vanhemmat kehtaa kylässä komentaa, he tekevät sellaista, mikä on kotona kiellettyä.
"Kerro ystäviesi lapsille, että teillä on tapana syödä ruokapöydässä eikä teidän sängyillä saa hyppiä ym. Korosta sitä, että nämä ovat teidän kotinne sääntöjä. "
arvaas kuinka usein käymme tätä keskustelua???
Mutta se tuntuu menevän ohi korvien "kyllä meidän lapset saavat tehdä mitä haluavat"
aaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaarrrrrrrggh
:(
>Mutta se tuntuu menevän ohi korvien "kyllä meidän lapset saavat tehdä mitä haluavat"
Jos he näin sanovat, niin voit vastata että ensi kerralla voitte varmaan löytää lapsenvahdin siksi aikaa kun tulette käymään. Mikäli he eivät sano, senkus otat ohjat käsiisi ja komennat vieraidenkin lapsia (vaikka menisivät tillittämään äidilleen).
Itselläni neljä lasta ja tuntuu että kuri on kovempi kuin armeijassa.Minä ainakin samalla vaivalla komentelen muitten ja omat mukulat, jos vieraat ei osaa omilta vaatia kunnon käytöstä.Olen joskus jopa näyttänyt lapsille kuinka hullulta näyttää jos aikuiset riehuis samalla tavalla,kun itse käyttäytyy nätisti lapsetkin oppii.