Paniikkihäiriöisiä morsiamia??

Moi kaikki!

En tiiä oikein mihin osioon tää täällä ois kuulunu, mut päätin laittaa "Vihkimisen" alle, ku se vihkimisosio tuntuu mulle kaikist ongelmallisimmalta... :/
Mua ei oo vielä edes kosittu, eikä häitä ihan vielä siis suunnitella, mutta ku oon kuiteski asiaa pohtinu (kovastikki), ku kuitenki sellasessa parisuhteessa oon, jossa naimisiin ollaan joskus menossa, ni...haluaisin kuulla kommentteja/mielipiteitä/neuvoja/apua/...
Eli... Mulla todettiin paniikkihäiriö keväällä 2002. Se saatiin lääkkeillä suht hyvin aisoihin (että pystyn elämään suht normaalia elämää), mutta kuitenki se rajottaa tietyltä osin mun elämää. Pelkään erityisesti sellasia tilanteita, joista ei oo mahdollista päästä pois, vaikka kuinka kovasti ahdistais (kampaaja, kosmetologi, lentokone, luentosali...), ja mulle se vihkimis tilanne on sellanen. Pelkään että vähintään pyörryn tai oksennan siihen alttarille. Se ois kammottavaa!! Muuten tykkään olla huomion kohteena ja juhlittavana ja muuta...mutta paniikkikohtaus pelottaa ihan hirveesti... Ja ku oon pikkutytöstä asti unelmoinu isoista kirkkohäistä, ni en nyt haluais "tyytyä" pieniin maistraattihäihin... Ku se on kuiteski semmonen once in a life time -juttu...
Olisin kiitollinen jos joku vastais!! ...Vaikkei ois paniikkihäiriökää... Mut jos on vaikka muuten kova jännittäjä tms., ni miten on selvinny. Kiitos! :)
92427
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 9

Vanhimmat

Mitä niitä häitä turhaan jännittämään. Turhaa hössötystä ja vouhotusta. Eli: älä panikoi.

Äänestä

Minä itse olen kärsinyt lapsesta saakka paniikkihäiriöistä. Lääkityksen avulla olen pystynyt elämään suht normaalia elämää. Tietysti jännitän uusia asioita normaalia enemmän. Olen menossa ensi syksynä naimisiin. Pidämme pienet kirkkohäät, jonne kutsutaan vain kaikki läheiset ystävät ja sukulaiset. Yhdessä vaiheessa musta tuntui, etten ikinä pysty menemään naimisiin, just noiden paniikkihäiriöiden takia. Mut nyt tuntuu, että olen siihen valmis, vaikka tulenkin todennäköisesti jännittämään tosi paljon. Mutta se lohduttaa, että rakastamani mies ja paras ystäväni on koko ajan minun tukenani! Minusta sinun ei kannata vielä stressata asialla, jos asia ei ole vielä ajankohtainen. Kyllä sinäkin pystyt menemään naimisiin sit tulevaisuudessa ja ainahan voi mennä kahdestaan naimisiin, myös kirkossakin. Kun jotain tarpeeksi kovasti haluaa, niin ihminen on lujempi ja rohkeempi, mitä normaalisti!

Äänestä
  • "Kun jotain tarpeeksi kovasti haluaa, niin ihminen on lujempi ja rohkeempi, mitä normaalisti!" Tismalleen!!

    Minulla on paniikkihäiriö ja stressasin ihan hirveästi häitäni. Mutta kun tuli se hetki, että kävelemme rakastamani miehen kanssa kohti alttaria, minua ei jännittänyt yhtään. Se on aivan uskomatonta.. Toimitus meni mielestäni todella nopeasti.

    Ei kannata etukäteen paljon murehtia, naimisiin kyllä pääsee. ;)

    Äänestä

Ehkä sinua helpottaisi pitää siviilivihkiminen jossain sinulle tutussa ja turvallisessa paikassa? mikä tietysti voi olla myös juhlallinen. siviilivihkimisen etuus on sen lyhyys - vain muutama lause ja sillä selvä, sen jälkeen voit nauttia juhlista läheistesi kanssa. pitkä vihkikaavan sijaan voi olla muuta ohjelmaa, ystävän lauluesitys tms.

Itse en ole naimisiin mennyt (vielä) ja sama asia on mietityttänyt.

Tosin kuulin tutultani, että hääpäivänä on niin paljon muutakin mietittävää, ettei paniikki pahemmin ehtinyt vaivata.

Äänestä
  • Kirkollisen vihkiseremoniaan voi nykyään itse vaikuttaa aika paljon. Ei ole pakko olla musiikkiesityksiä, virsiä ym. Pakollisia ovat tahdotko-kysymykset ja muutamat muut tekstit. Koko vihmiminen voi olla ohi reilussa 10 minuutissa.

    Minä ja mieheni olemme kovia jännittäjiä. Vihkiminen kirkossa jännitti kovasti etukäteen, mutta itse tilanteessa ainakin oma jännitykseni helpotti kovasti. Käytävän kulkeminen tuntui pahimmalta, mutta loppu sujui kuin itsestään.

    Äänestä

Moi,

Mielestäni voisit keksiä erilaisia keinoja vihkimistilanteeseen. Esimerkiksi sopia vihkijän kanssa että istutte, vettä on lasillinen lähellä tms. Tai ettette vihkiydy suorassa auringonpaisteessa, tai jos vihkiminen on sisällä, niin huoneen ikkunat ovat hapen saamiseksi auki jne. Siviilivihkiminen on ainakin hirveän nopea toimitus, eli toimituksen pituutta kannattaa myös miettiä. Minulla ei ole paniikkihäiriötä, mutta niitä on varmaan erilaisia. Mieti miten sinulla kohtaus yleensä alkaa ja koita keksiä siihen sopivia asioita helpotukseksi jos kohtaus tulee. Ja ehkä sitä ei tule ollenkaan, jos varaudut siihen vähän etukäteen :)

Äänestä

Mä itse en tietääkseni kärsi paniikkihäiriöistä mutta suuri huomio aiheuttaa mikreenin ja tutinaa.

Jo pelkästään kun oltiin menossa kaverin häihin ja ajattelin että on mahdollisuus joutua häävieraiden eteen johonkin leikkiin pelotti. ja lähtöpäivän aamuna iski armoton mikreeni meinas jäädä häät väliin ja kun oltiin paikan päällä ja menossa onnittelemaan hääparia iski kauhea tutina etten meinannut korkkareillani pysyä.

silloin päätin ettei naimisiin suuren väkijoukon edessä.
aloin järjestellä las vegasin matkaa kun hääasiat tuli ajan kohtaisiksi: saatiin mahtava matka, paljon kokemuksia, lisättyä kielitaitoa ja päästiin erikoisella tavalla naimisiin, ei suuren väkijoukon keskellä vaan ihan kahdestaan, ei ollut prisessa vaatteita valkoiset housut ja turkoosi paita ja sulhasella farkut ja t-paita mutta kun katson kuvia ja videonauhaa vihkitapahtumasta se on niin ainutlaatuinen juttu ettei tunnu haittaavan mitä oli päällä...

nyt voin kertoa olevani onnellisesti naimisissa ja on vihitty LAS VEGASissa!!

ja päästiin huomattavasti halvemmalla kuin jos olisi järjestetty vanhanaikaiset häät.

Äänestä
  • Hitto vie. Me kyllä halutaan matkia teitä ja mennä naimisiin Las Vegasissa..! :) Illalla jo puhuttiin nukkumaan mennessä tuosta ja kuulosti tosi hyvältä. Elikkä varokaa vaan, ette oo pian ainoita ;) :)

    Äänestä

meillä heinäkuussa häät ja 150 vierasta kutsuttu,
olen raskauksien aikana kärsinyt panikki kohtauksista,
olin iloinen kun alettiin suunnitella "isoja" häitä,koska tiesin etten odota ja panikki kohtauksia ei tule,
kappas sain kuukausi sitten tietää odottavani vauvaa,
hain rohkeesti lääkäristä lääkkeet tähän ja meinaan rohkeesti astella alttarille,
jos tulee huono olo pyydän tuolin tai heittäydyn lattialle makaamaan =)
olen huomannut vaan että kun pelkää kohtausta se tulee varmasti mutta jos ajattelee senkus tulet huono olo niin ei tule.

Äänestä

Kommentoi aloitusta


Pannari81 kirjoitti:

Moi kaikki!

En tiiä oikein mihin osioon tää täällä ois kuulunu, mut päätin laittaa "Vihkimisen" alle, ku se vihkimisosio tuntuu mulle kaikist ongelmallisimmalta... :/
Mua ei oo vielä edes kosittu, eikä häitä ihan vielä siis suunnitella, mutta ku oon kuiteski asiaa pohtinu (kovastikki), ku kuitenki sellasessa parisuhteessa oon, jossa naimisiin ollaan joskus menossa, ni...haluaisin kuulla kommentteja/mielipiteitä/neuvoja/apua/...
Eli... Mulla todettiin paniikkihäiriö keväällä 2002. Se saatiin lääkkeillä suht hyvin aisoihin (että pystyn elämään suht normaalia elämää), mutta kuitenki se rajottaa tietyltä osin mun elämää. Pelkään erityisesti sellasia tilanteita, joista ei oo mahdollista päästä pois, vaikka kuinka kovasti ahdistais (kampaaja, kosmetologi, lentokone, luentosali...), ja mulle se vihkimis tilanne on sellanen. Pelkään että vähintään pyörryn tai oksennan siihen alttarille. Se ois kammottavaa!! Muuten tykkään olla huomion kohteena ja juhlittavana ja muuta...mutta paniikkikohtaus pelottaa ihan hirveesti... Ja ku oon pikkutytöstä asti unelmoinu isoista kirkkohäistä, ni en nyt haluais "tyytyä" pieniin maistraattihäihin... Ku se on kuiteski semmonen once in a life time -juttu...
Olisin kiitollinen jos joku vastais!! ...Vaikkei ois paniikkihäiriökää... Mut jos on vaikka muuten kova jännittäjä tms., ni miten on selvinny. Kiitos! :)

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu