Oon ihan.... en tiedä. Mikään ei huvita. Mikään ei kiinnosta.
Ei valittaminenkaan. Mistään vain ei ole hyötyä. Elämä on loppupeleissä ihan turhaa.
Epäreiluakin, mutta siitä en jaksa valitella. Osaani en valinnut. Jos elämän lahja on tätä, niin joo oikeesti, mulle riitti. Lahjan kai voi antaa poiskin.
Meen rypemään tonne jonnekin. Harkitsen ja harkitsen.... jotain.
Kun ei naposta!
Ei valittaminenkaan. Mistään vain ei ole hyötyä. Elämä on loppupeleissä ihan turhaa.
Epäreiluakin, mutta siitä en jaksa valitella. Osaani en valinnut. Jos elämän lahja on tätä, niin joo oikeesti, mulle riitti. Lahjan kai voi antaa poiskin.
Meen rypemään tonne jonnekin. Harkitsen ja harkitsen.... jotain.
Kun ei naposta!
Vastaukset 15
Vanhimmat
Taidat olla vanhoilislestadiolainen parhaimmillaan.
Kannattaa pitää elämän lahjasta kiinni! Auta toisia, niin siitä saat onnellisen elämän! Voimia!!
En ole alottaja,Mutta tiedän että Raamatussa sanotaan että jos autat jotain niin sua autetaan,Olen auttanut ihmisiä mutta mua ei olla haluttu auttaa.
Minä olen aloittaja. En ymmärrä, miksi pitää sellaisesta lahjasta kiinni, josta ei nauti. Paska lahja! Miten autan toisia, jos itsekään en saa apua? Miten voin olla edes avuksi, kun olen itsekin niin turha???
Ihan sama juttu. Olen ollut todella avulias, mutta eipä se ole tuonut siunausta elämääni. Auttanut muutoissa, ollut talkoissa ja hoitanut lapsia. Niistä olen suoriutunut hyvin keskinkertaisesti. Vastaavasti itse en ole saanut koskaan muuttoapulaisia omiin muuttoihini, joten olen heittänyt tavarani mäkeen ja jättänyt vain kaiken välttämättömän, kuten runkopatjan, vaatteet ja keittiövälineet. Pesukoneenkin annoin pois ja käytän taloyhtiön pesulaa.... siis jos jaksan. Nyt en jaksa oikeastaan mitään!!!!
Hei aloittaja. Mietin mitä vois sanoa sellaiselle jota ei kiinnosta edes valittaminen. Oletko masentunut?MItä se jotain on mitä harkitset?
Olen hakenut apua. Useita vuosia. Tuloksetta.
Samassa tilanteessa ollaan. Enää en jaksa. En jaksa yrittää.
En vain usko enää hyvään tulevaisuuteen. Harkitsen jotain, millä saisi tämän kaiken loppumaan. Muuhun ei riitä enää voimia....
Ihmisen syntiilankeemuksesta ihimisiet ovat saaneet kaikenlaisia vitsauksia ja kärsimyksiä,Olen tullut siihen tulokseen että täysin tekosyytä koko paska.
Mikä olisi sun mielestä selvempi selitys kärsimykselle? Jos tuntuu tekosyyltä tämä.
Olen ap. En ymmärrä kysymystäsi. Sori.....
Mikä olisi sun mielestä selvempi selitys kärsimykselle? Jos tuntuu tekosyyltä tämä.
Mieti ite!
Esim kun ensimmäinen ihmis pari on paratiisissa ni varottiko jumala sitä että paratiisissa on tämä kavala eksyttävä käärme?
Mun tutkimuksen mukaan ihmistä ei varoittettu mitenkään sitä että ihmisiä kohtaa kavala eksyttävä käärme!.
Niin,että miksi se käärme oli paratiisissa? EN ymmärrä itsekään sitä. Onko ihmistä varoitettu siitä? Toivon että sulla on joku läheinen jolle voit kertoa sun ajatuksia...toivon ettet lopeta elämääsi.
Olen ap
Kuule, kun kärsimyksille ei aina ole selityksiä. Ja riippuu pitkälti myös tilanteesta.
Jos joku saa kärsiäkseen esimerkiksi vankeusrangaistuksen, on hän tehnyt sitä ennen jotain sellaista, jonka vuoksi vankeusrangaistus on langetettu päälle.
Jos taas joku joutuu piestyksi, saattaa kärsimyksen syy pieksijässä.... Ilman pieksijää uhrin ei olisi tarvinut kärsiä.
Eli siis... riippuu hyvin pitkälti tilanteesta.
Se, miksi itse kärsin, voi olla montakin syytä.
Niitä voi olla esim.
- kykyni ei riitä hyvään elämään. Ehkä olen sairas tai jotain.
- huono tuuri
- sattuman vuoksi vain kärsin
En usko, että mikään erityinen isompi voima siellä ylhäällä asettelisi minulle kärsimyksiä. Kaikki on loppupeleissä tuurista ja sattumasta kiinni. Emme valitse, minne synnymme ja minkälaisina. Oliko riittävän hyvä vastaus?
Eli en lähde hakee syitä kärsimyksilleni siitä, että olisin elänyt jotenkin Jumalan tahdon vastaisesti. Jos lähtisin hakemaan sieltä syytä, niin näkisin Jumalan kyllä täysin epäoikeuden mukaisena ja sairaana henkilönä.
Olen pyrkinyt elämään mahdollisimman hyvää elämää. Auttanut lähimmäisiä sen, minkä olen kyennyt. Käynyt seuroissa. Lukenut omatoimisestikin Raamattua ja en ole ikinä syyllistynyt mihinkään rikoksiin. Jos olisi kuitenkin Jumala, joka silti langettaisi minulle kärsimyksiä, niin sellainen Jumala olisi kyllä mieleltään täysin sairas henkilö!
Syitä kärsimyksilleni en tiedä, eikä kiinnosta edes miettiä sellaisia. On vain ollut huonoa tuuria, olen saanut huonot elämän lahjat jne. Niistä en syyllistä ketään. Olen vain itse henkilökohtaisesti kyllästynyt elämään, koska mikään ei suju.
Itkemiset ja ruikuttamisetkaan eivät auta, tiedän sen. Mutta välillä voi niin sanotusti kuohua yli. Etenkin jos saat taas ikään kuin valtavan raipan iskun yllättäen päin naamaa. Huomaat, että kynnät edelleen samassa suossa... ehkä vain vähän syvemmällä, kuin ennen.
Aloittajalle kysymys, että onko sinun elämässäsi hyviä asioita? Voisitko aloittaa vaikka uuden harrastuksen? Oletko vanhoillislestadiolainen ja käytkö seuroissa?