Tervehdys,
Olen aloittelemassa ensimmäistä kirjaani, juoni ja henkilöt, ympäristö jne. ovat valmiina päässäni, eli eikun kirjoittamaan. Mutta... täälläkin on ollut juttua, että kustantajille tarjotessa tuotokseni olisi oltava mahdollisimman oikeaoppinen ja "valmis". Nyt minua vaivaa muutama pikkuasia, mm. pilkutus.
a)Kuinka tarkkoja kustantajat ovat kielioppisääntöjen mukaisen pilkutuksen suhteen? Luin äsken Pirjo Hassisen "Jouluvaimon", ja se ei ainakaan ollut "oikein" pilkutettu.
b)Kannattaisiko Wordilla kirjoitettaessa käyttää tavutusta rivin lopussa, useimmissa kotimaisissa romaaneissa sanoja katkotaan aika surutta.
c)Täytyykö sitaateissa käyttää ns. n-viivaa?
d)Voinko kursivoida sanoja esim. sitaateissa itse, vai tekeekö sen kustannustoimittaja?
d) Jos kirjoitan tarinan keskelle pätkän runoa tai laulun sanoja, sisennänkö(ja kursivoinko) sen, kuten näytäisi olevan tapana?
e) mitä mieltä olette sivistyssanojen käytöstä? Laitanko järkiperäinen vai rationaalinen, kielikuva vai metafora?
Kiitos kommenteistanne etukäteen.
:-)
Olen aloittelemassa ensimmäistä kirjaani, juoni ja henkilöt, ympäristö jne. ovat valmiina päässäni, eli eikun kirjoittamaan. Mutta... täälläkin on ollut juttua, että kustantajille tarjotessa tuotokseni olisi oltava mahdollisimman oikeaoppinen ja "valmis". Nyt minua vaivaa muutama pikkuasia, mm. pilkutus.
a)Kuinka tarkkoja kustantajat ovat kielioppisääntöjen mukaisen pilkutuksen suhteen? Luin äsken Pirjo Hassisen "Jouluvaimon", ja se ei ainakaan ollut "oikein" pilkutettu.
b)Kannattaisiko Wordilla kirjoitettaessa käyttää tavutusta rivin lopussa, useimmissa kotimaisissa romaaneissa sanoja katkotaan aika surutta.
c)Täytyykö sitaateissa käyttää ns. n-viivaa?
d)Voinko kursivoida sanoja esim. sitaateissa itse, vai tekeekö sen kustannustoimittaja?
d) Jos kirjoitan tarinan keskelle pätkän runoa tai laulun sanoja, sisennänkö(ja kursivoinko) sen, kuten näytäisi olevan tapana?
e) mitä mieltä olette sivistyssanojen käytöstä? Laitanko järkiperäinen vai rationaalinen, kielikuva vai metafora?
Kiitos kommenteistanne etukäteen.
:-)
Vastaukset 3
Vanhimmat
Jos sinulla on hyvä tarina, kirjoita se. Unohda kaikki kielioppi- ym. asiat. Jos tarinasi on hyvä, kustannustoimittaja tekee sitten korjaukset. Ei Päätalolta ja Linnaltakaan valmista tekstiä tullut, tuskinpa yhdeltäkään kirjailijalta. Katso valmiista romaaneista, miten muut ovat toimineet, mutta muuten anna mennnä.
a)Välimerkit
Kyllä oikea välimerkkien käyttö ja muukin oikeakielisyys on aina eduksi. Ihmettelen kommenttiasi Hassisesta - hän on 'kuuluisa' hillittömästä tarkkuudestaan nyanssien ja oikeakielisyyden suhteen. Siis Hassisen teksti on poikkeuksellisen valmista jo ensimmäisen kerran kustannustoimittajalle tullessaan.
b)Tavutus rivin lopussa
En käyttäisi.
c)Täytyykö sitaateissa käyttää ns. n-viivaa?
Tarkoitatko sitaatilla dialogissa vuorosanan vaihtumisen merkkiä? Siinä voi ihan hyvin käyttää yhdysmerkkiäkin, mutta ajatusviiva on ehkä tyylikkäämpi. [(e)n- ja (e)m-dash ovat englanninkielisiä nimityksiä ajatusviivan tavalliselle ja pitkälle versiolle.] Varsinaiseen sitaattiin liittyen käyttäisin itse lainausmerkkejä tai pitkissä sisennystä ja tiheää riviväliä.
d)Voinko kursivoida sanoja esim. sitaateissa itse, vai tekeekö sen kustannustoimittaja?
Jos sitaatti viittaa kirjalliseen lähteeseen, sen tulisi olla alkuperäistekstin muodossa kirjoitusvirheitä myöten. Puhetta siteerattaessa kursivoinnilla voisi ehkä korostaa tiettyjä sanoja, jos puhujakin niitä selvästi korostaa. Omasta mielestä tärkeää ei saa korostaa, jollei lähde niin tee.
d) Jos kirjoitan tarinan keskelle pätkän runoa tai laulun sanoja, sisennänkö(ja kursivoinko) sen, kuten näytäisi olevan tapana?
Tyyli- ja makuasia, joka hiottaneen lopullisesti vasta aika valmiiseen teokseen. Ehkä kannattaa itse käyttää vaikka sisennystä tai muuta tapaa, joka nostaa erikoiskohdan esiin halutulla tavalla.
e) mitä mieltä olette sivistyssanojen käytöstä?
Hmm... osittain aihepiirikysymys. Muutama sopiva sivistyssana voi virittää oikeaa tunnelmaa esimerkiksi dialogeissa, mutta usein niistä tulee keinotekoinen ja kikkaileva tunnelma. Minä lukijana usein nyrpistelen esikoiskirjailijoiden sanakaleidoskoopeille, jotka eivät oikein avaudu muille kuin kirjoittajalle itselleen.
Sivistyssanojen ohella kannattaa tutkailla myös erikoisalojen omien termien käyttöä. Niillä on usein vieraannuttava vaikutus.(Ks esim. P.D. Jamesin teoksia, joissa on puuduttavan paljon kirkkohistoriaan ja brittiläiseen oikeuslaitokseen liittyvää terminologiaa.)
Muista kuitenkin, että tärkeintä on kirjoittaa! Kirjoita nyt ensin versio A ja sitten hiot sitä sopivista kulmista parempaan suuntaan. Lopulta jatkat hiomista kustannustoimittajan kanssa ja sitten saat meiltä lukijoilta vielä tuhat ja yksi vinkkiä valmiistakin teoksesta :-)
Jos vasta olet aloittelemassa ensimmäistä kirjaa, kirjoita huoletta sanat ulos aivoistasi, millään muotoseikoilla ei ole väliä, kunhan itse saat selvää tarinastasi.
Kun tarina on kokonaisuudessaan merkkeinä koneen uumenissa, on aika alkaa muokata sitä kustantajaa miellyttävään ulkoasuun.
Että tärkeintä on kirjoittaa, kaikki muu tulee sen jälkeen. :)