Kouluverkko ja päättäjien objektiivisuus

Ei voi oikein uskottavasti puolustella paisuvia kustannuksia ja kouluverkon keskittymistä, jos on itse hyötyjän asemassa.
Sellainen on aika paksua.

Heinolan kouluverkkoa on suunniteltu toistakymmentä vuotta eri kaupunginosissa asuvien ja vaihtuneiden päättäjien toimesta. Valmista ei tahdo syntyä. Tehdyistä virheistä eli "heinolalaisesta eipäs-juupas" väittelykulttuurista ei ole päästy. Kuntalain tiedotuspykä on uudistettu, sitä ei Heinolan päättäjät uusissa ohjelmaversioissa ole huomioineet - moniko heinolalainen tietää suunnitteilla olevista ohjelmista tai sisällöistä? Kuka tiedottaa kuntalaisille ja missä mediassa - ymmärrettävästi?

Tarkastuslautakunta toteaa vuoden 2018 tarkastuskertomuksen tiivistelmässä muun muassa:

"Sitovat tavoitteet jäävät koordinoimattomiksi ja erimitallisiksi. Vaarana on mm. osaoptimointi ja mitattavuuden ongelmat."
"Talouden tasapaino on vaarassa käsillä olevien investointien aikana ja niiden jälkeen. Investointisumaan liittyvät riskit ovat huolestuttavan suuria."
"Heinolassa on haasteita virkamiesjohdon ja poliittisen johdon rooleissa, yhteistyössä ja luottamuksen ilmapiirissä. Tämä koskee sekä poliittista päätöksentekoa, poliittista johtamista, virkamiestoimintaa että seudullista yhteistyötä. Asia ilmenee esimerkiksi organisaation kokonaisvaltaisen johtamisen ja kehittämiseen huonosti sopivina maallikoiden ohjausryhminä. Ohjausryhmillä ei ole aitoa päätösvaltaa, eikä toisaalta myöskään todellista vastuuta. "

Ymmärsimmekö oikein:
- haasteita virkamiesjohdon ja poliittisen johdon rooleissa, yhä edelleen
- ohjausryhmillä ei ole aitoa päätösvaltaa, eikä toisaalta myöskään todellista vastuuta...
Mitä ohjausryhmiä, kenen perustamia ja mikä on toimeksianto? Pitäisikö ohjausryhmistä tiedottaa myös heinolalaisille, vai ovatko ohjausryhmät olleet "salaseuroja" ja onko ohjausryhmiä edelleen toiminnassa.
Miten ohjausryhmät ovat vaikuttaneet virkamiesjohdon ja poliittisen johdon rooleihin - ilman valtaa ja vastuuta?

Määrärahaylitykset ovat olleet viime vuonna melkoisia kolmella toimialalla: "rakennukset ja isännöinti", "perusopetus" ja "liikuntapalvelut". Tarkastuslautakunta toteaa syynä olleen käyttötalouden prosessien epäonnistunut hallinta", " kulujen perustelut ovat kuitenkin sinänsä hyväksyttäviä, kun toimialat ovat käyttäneet varat tehtäviensä vaatimiin tarkoituksiin".

Syitä ylityksiin ovat olleet tilaelementtivuokrat (parakit), opetusryhmien pienentäminen ja liikuntapaikkojen kunnossapito.

Lakisääteiset palvelut on jokaisen kunnan, myös Heinolan, toteutettava. Eri asia on se, miten ne toteutetaan. Maksetaanko turhasta, esim. vuokraparakeista vuodesta toiseen ja tehdään uusia kouluverkkoselvityksiä, joita ei saada toteutettua, sen sijaan maksetaan isot vuokrat epäkäytännöllisistä parakeista. Johtuisiko kouluista käynnissä oleva eipäs-juupas väittely edellä mainitusta haasteita virkamiesjohdon ja poliittisen johdon rooleissa, yhteistyössä ja luottamuksen ilmapiirissä?

Ohjelmia on:
- Demokratiaohjelmassa (esitys kaupunginvaltuustolle) kysytään ohjelman kivijalkoja: lähtökohtia/teesejä, taustalla vaikuttavat kehityskulut, ilmiöt, riippuvuudet ja niiden merkitys?
Ja myös itse vastataan:
- käyttäjä- ja asukasdemokratiaa edustuksellisen rinnalle,
- tulevaisuuden menestyjä on se yhteisö, joka kykenee luomaan otolliset olosuhteet ihmiten kohtaamiselle; kunnan roolimuutos edessä,
- väestörakenteen muutos - kasvava vapaaehtoistyön potentiaali, muuttuvat tarpeet ja odotukset,
- tiedon ja tietojärjestelmien kasvava rooli.

Siinäpä niitä oli "kivijalkoja".
Kaikki tuo tiedetään ja lyhykäisyydessään se olisi: YHTEISÖLLISYYS, YHTEINEN PÄÄTÖKSENTEKO HEINOLAN TULEVAISUUDEN KANNALTA JA YHDESSÄ TEKEMINEN.
(Ilman ohjausryhmiä, konsulttijohtamisen sijaan virkamiesten asiantuntemus päättäjien tukena).
Kuntalaiset kyllä kannustavat ja tulevat mukaan (vapaaehtoisesti) jos heille tiedotettaisiin, missä mennään ja miksi. Esimerkiksi ItäHämeessä on usein kyselty, miten toria aiotaan kehittää, mitä sinne rakennetaan? Pitääkö kuntalaisten katsoa torin rakentaminen pöytäkirjoista? Pitääkö kouluverkkoselvitys hakea netistä ja katsoa pysyykö lähikoulu vai ollaanko sitä poistamassa?

Muita netistä löytyneitä ohjelmia ovat elinvoimaohjelma versio, hyvinvointiohjelma versio ja resurssiohjelma versio. Niihin voi tutustua tarkemmin, jos ne löytyy googlettamalla netistä, sieltä Heinolan kotisivuilta, jostakin.

Pitäisikö Heinolan päättäjien tutustua kuntalain viestintäpykälään (29 §) ja ottaa VIESTINTÄ OSAKSI OHJELMIA? Niitä jokaista?
"Kunnan toiminnasta on tiedotettava asukkaille, palvelujen käyttäjille, järjestöille ja muille yhteisöille. Kunnan tulee antaa riittävästi tietoja kunnan järjestämistä palveluista, taloudesta, kunnassa valmistelussa olevista asioista, niitä koskevista suunnitelmista, asioiden käsittelystä, tehdyistä päätöksistä ja päätösten vaikutuksista. Kunnan ON TIEDOTETTAVA, millä tavoin päätösten valmisteluun voi osallistua ja vaikuttaa.
"Viestinnässä on käytettävä selkeää ja ymmärrettävää kieltä ja otettava huomioon kunnan eri asukasryhmien tarpeet."

Heinolassa kaupunginhallitus päättää perustaa ohjausryhmiä.
Ohjausrymiin nimetään kaupunginhallituksen jäseniä.
Ohjausryhmä tuo päätösesityksiä hallitukselle, eli hallituksen jäsenet itselleen!
Vaikuttaa nerokkaalta, siis aivan todella neronleimaukselta.
Paljonko ohjausryhmien kokouksista saa kokouspalkkioita? =D

Minkälaisia ohjausryhmiä on perustettu ja mitä tehtävää varten?