Oma kääntäjä, kuinka alkuun?

En käytä googlea, mutta vilkaisen mitä ehdottamasi haku antaa muilla hakupalveluilla. Tarkoitus olisi tehdä siis suomenkielinen ohjelmointikieli.

Anonyymi kirjoitti:

En käytä googlea, mutta vilkaisen mitä ehdottamasi haku antaa muilla hakupalveluilla. Tarkoitus olisi tehdä siis suomenkielinen ohjelmointikieli.

Karannut Niuvasta vai!

Ei niin yhtikäs mitään.

Anonyymi kirjoitti:

Ei niin yhtikäs mitään.

Mutta, mutta, on kuitenkin pidetty tärkeänä luoda ihan oma tutorial aiheesta:
https://www.tutorialspoint.com/compiler_design/compiler_design_getting_started.asp

Itseasiassa siinä on paljonkin järkeä.

Tuo kielen kääntäminen on hyvin pitkälle tutkittu ja tunnettu asia, että jos pitää kertoa jokin asia tietokoneelle niin asian voi ilmaista kielellä millä se käy mahdollisimman helposti.

Siinä sitten helposti voi säästää paljonkin koodin määrässä ja sillä tavalla myös vähentää virheitä.

Itse pyrin ohjelmoinaan niin että en niinkään kirjoita koodia vaan mietin miten saan asian ilmaistua mahdollisimman yksinkertaisesti ja sitten tulkitsen sitä jollain koodilla.

Yleensä kuitenkin tarvittavat kielet eri asioihin on keksitty jo mutta voi sitä tulla käyttöä jos jotain työkalua väsää.

Tietysti jos jotain suomen kieltä haluaa tulkata niin onhan siinä se käyttötarkoitus jos vaikka haluaa vääntää tekstiseikkalua missä kirjoitetaan suomenkielellä mitä halutaan tehdä. Nämä olivat aiemmin hyvinkin suosittuja. Tässä yksi esimerkki: https://archive.org/details/msdos_Gateway_1992

M-Kar kirjoitti:

Itseasiassa siinä on paljonkin järkeä.

Tuo kielen kääntäminen on hyvin pitkälle tutkittu ja tunnettu asia, että jos pitää kertoa jokin asia tietokoneelle niin asian voi ilmaista kielellä millä se käy mahdollisimman helposti.

Siinä sitten helposti voi säästää paljonkin koodin määrässä ja sillä tavalla myös vähentää virheitä.

Itse pyrin ohjelmoinaan niin että en niinkään kirjoita koodia vaan mietin miten saan asian ilmaistua mahdollisimman yksinkertaisesti ja sitten tulkitsen sitä jollain koodilla.

Yleensä kuitenkin tarvittavat kielet eri asioihin on keksitty jo mutta voi sitä tulla käyttöä jos jotain työkalua väsää.

Tietysti jos jotain suomen kieltä haluaa tulkata niin onhan siinä se käyttötarkoitus jos vaikka haluaa vääntää tekstiseikkalua missä kirjoitetaan suomenkielellä mitä halutaan tehdä. Nämä olivat aiemmin hyvinkin suosittuja. Tässä yksi esimerkki: https://archive.org/details/msdos_Gateway_1992

Lue lisää

"Itse pyrin ohjelmoinaan"

Et sinä mitään osaa ohjelmoida, kuhan nyt ensin oppisit kirjoittamaan "ohjelmointi" sanan.

Anonyymi kirjoitti:

"Itse pyrin ohjelmoinaan"

Et sinä mitään osaa ohjelmoida, kuhan nyt ensin oppisit kirjoittamaan "ohjelmointi" sanan.

Tietysti osaan.

Sinä taas et, kun et kyennyt edes neuvomaan aloittajaa mistä lähdetään liikkeelle kääntäjän tekemisessä. Alkaa siitä kielen kuvauksesta että voi lexerillä käydä jäsentämään sitä koodia.

Miksi et tiedä näitä perusasioita?

M-Kar kirjoitti:

Tietysti osaan.

Sinä taas et, kun et kyennyt edes neuvomaan aloittajaa mistä lähdetään liikkeelle kääntäjän tekemisessä. Alkaa siitä kielen kuvauksesta että voi lexerillä käydä jäsentämään sitä koodia.

Miksi et tiedä näitä perusasioita?

Lue lisää

Todista, että osaat, kirjoita ""Itse pyrin ohjelmoimaan"", siitä se alkaa.

Anonyymi kirjoitti:

Todista, että osaat, kirjoita ""Itse pyrin ohjelmoimaan"", siitä se alkaa.

Osoitin jo asiantuntemukseni opastamalla aloittajaa. Sinulta se puuttuu.

Anonyymi kirjoitti:

Ei niin yhtikäs mitään.

Jos aloittaja haluaa koodata ohjelman kielellä jota ei ole vielä olemassa? Esim. jos koodi varastetaan, se on täysin hyödytöntä tai tosi iso homma kääntää toiselle kielle.

M-Kar kirjoitti:

Itseasiassa siinä on paljonkin järkeä.

Tuo kielen kääntäminen on hyvin pitkälle tutkittu ja tunnettu asia, että jos pitää kertoa jokin asia tietokoneelle niin asian voi ilmaista kielellä millä se käy mahdollisimman helposti.

Siinä sitten helposti voi säästää paljonkin koodin määrässä ja sillä tavalla myös vähentää virheitä.

Itse pyrin ohjelmoinaan niin että en niinkään kirjoita koodia vaan mietin miten saan asian ilmaistua mahdollisimman yksinkertaisesti ja sitten tulkitsen sitä jollain koodilla.

Yleensä kuitenkin tarvittavat kielet eri asioihin on keksitty jo mutta voi sitä tulla käyttöä jos jotain työkalua väsää.

Tietysti jos jotain suomen kieltä haluaa tulkata niin onhan siinä se käyttötarkoitus jos vaikka haluaa vääntää tekstiseikkalua missä kirjoitetaan suomenkielellä mitä halutaan tehdä. Nämä olivat aiemmin hyvinkin suosittuja. Tässä yksi esimerkki: https://archive.org/details/msdos_Gateway_1992

Lue lisää

Näin on. "Omia" ohjelmointikieliä tehdään ja käytetään paljonkin, kun sovellus sitä edellyttää. Sen sijaan uuden yleiskäyttöisen ohjelmointikielen kehittämisessä tuskin on järkeä, ellei opiskelutarkoituksessa.

Jos siis jostain pitäisi päästä alkuun, kannattaa miettiä mihin omaa ohjelmointikieltä tarvitsee ja tuoko oma ohjelmointikieli selvää etua verrattuna johonkin olemassaolevaan, valmiiseen kieleen. Ellei tuo, kannattaa panostaa jonkin valmiin kielen opiskeluun.

Seuraavaksi tulee tehtäväksi suunnitella ohjelmointikielen syntaksi; onko se rivi- vai lausekoodia, tekstiä vai jotakin muuta ja mm. millaisia rakenteita ja käskyjä kieli tukee. Vaihtoehtoja on loputtomasti ja niitä todellakin kannattaa punnita sillä ajatuksella, mihin omaa ohjelmointikieltä tarvitsee.

Vasta tämän jälkeen alkaa toteutuksen suunnittelu ja varsinainen tekeminen.

Oman ohjelmointikielen kehittäminen ei välttämättä ole vaikeaa, mutta työlästä se on, jos haluaa lopputuloksella oikeasti olevan jotakin käyttöä.

Anonyymi kirjoitti:

Näin on. "Omia" ohjelmointikieliä tehdään ja käytetään paljonkin, kun sovellus sitä edellyttää. Sen sijaan uuden yleiskäyttöisen ohjelmointikielen kehittämisessä tuskin on järkeä, ellei opiskelutarkoituksessa.

Jos siis jostain pitäisi päästä alkuun, kannattaa miettiä mihin omaa ohjelmointikieltä tarvitsee ja tuoko oma ohjelmointikieli selvää etua verrattuna johonkin olemassaolevaan, valmiiseen kieleen. Ellei tuo, kannattaa panostaa jonkin valmiin kielen opiskeluun.

Seuraavaksi tulee tehtäväksi suunnitella ohjelmointikielen syntaksi; onko se rivi- vai lausekoodia, tekstiä vai jotakin muuta ja mm. millaisia rakenteita ja käskyjä kieli tukee. Vaihtoehtoja on loputtomasti ja niitä todellakin kannattaa punnita sillä ajatuksella, mihin omaa ohjelmointikieltä tarvitsee.

Vasta tämän jälkeen alkaa toteutuksen suunnittelu ja varsinainen tekeminen.

Oman ohjelmointikielen kehittäminen ei välttämättä ole vaikeaa, mutta työlästä se on, jos haluaa lopputuloksella oikeasti olevan jotakin käyttöä.

Lue lisää

Yleiskäyttöisessä kielessä voisi olla mieltä jos keksii tehdä jotain perustavalla tavalla paremmin kuin mitä nyt on olemassa.

Ei tule kyllä mieleen mitään, mutta kaikennäköistä kielen parsimiseen liittyvää työkalua tai domain specific languagea keksii helposti.

Anonyymi kirjoitti:

Näin on. "Omia" ohjelmointikieliä tehdään ja käytetään paljonkin, kun sovellus sitä edellyttää. Sen sijaan uuden yleiskäyttöisen ohjelmointikielen kehittämisessä tuskin on järkeä, ellei opiskelutarkoituksessa.

Jos siis jostain pitäisi päästä alkuun, kannattaa miettiä mihin omaa ohjelmointikieltä tarvitsee ja tuoko oma ohjelmointikieli selvää etua verrattuna johonkin olemassaolevaan, valmiiseen kieleen. Ellei tuo, kannattaa panostaa jonkin valmiin kielen opiskeluun.

Seuraavaksi tulee tehtäväksi suunnitella ohjelmointikielen syntaksi; onko se rivi- vai lausekoodia, tekstiä vai jotakin muuta ja mm. millaisia rakenteita ja käskyjä kieli tukee. Vaihtoehtoja on loputtomasti ja niitä todellakin kannattaa punnita sillä ajatuksella, mihin omaa ohjelmointikieltä tarvitsee.

Vasta tämän jälkeen alkaa toteutuksen suunnittelu ja varsinainen tekeminen.

Oman ohjelmointikielen kehittäminen ei välttämättä ole vaikeaa, mutta työlästä se on, jos haluaa lopputuloksella oikeasti olevan jotakin käyttöä.

Lue lisää

"uuden yleiskäyttöisen ohjelmointikielen kehittämisessä tuskin on järkeä, ellei opiskelutarkoituksessa"

Kas kummaa! Esittämäsi väite on raskaasti ristiriidassa sen kanssa, miksi kehitettiin uusi yleiskäyttöinen ohjelmointikieli, ja annettiin sille nimeksi "rust".

Rust on kieli, jossa tavoitteet ovat olleet muuten samat kuin Delphin kehittämisessä, paitsi että rustin kehittäjät halusivat kielestä syntaxiltaan C-kieltä muistuttavan.

Eli rust on kieli, joka on muuten kuin Delphi, paitsi että syntaksi ei sitten olekaan Delphin kaltainen, vaan nimenomaan C-kielen kaltainen.

Joku siis piti tärkeänä kehittää kielen joka on periaatteiltaan kuten Deklphi, mutta syntaksiltaam kuten C-kieli !

Voi toki kysyä, MIKSI !

Järkevämpää olisi ollut käyttää Delphiä tai, kuten kielen toinen nimi on, Objectpascalia.

Ainakin C -kielessä on yksi (ilmeisesti tahallaan tehty) heikkous:

k = 200;
if (a = 5) { k = 7};

Tämä hölmö koodinpätkä jättää muuttujan k arvoksi 7 (eikä 200).

Ammattitason c -ohjelmoija tetenkin väittää, että kyseessä on tyypillinen aloittelijan tekemä virhe, ja että hän ei itse koskaan tekisi tuollaista virhettä.

MUTTA:

Heti, kun tämä ammattilainen erehtyy tekemään jonkin seuraavista, samalla kasvaa todennäköisyys siihen, että hän itse tekee saman virheen:

1) koodaa erittäin väsyneenä

2) koodaa hyvin nälkäisenä

3) koodaa samalla, kun puhuu jonkun kanssa (olipa tuo joku puhelimessa tai samassa huoneessa)

4) koodaa samalla, kun katsoo TV:tä

No, ehkä tuo ylläoleva esimerkkirakenne ei ole sallittu rustissa, vaikka C -kielessä se onkin sallittua !

Silti herää kysymys: miksi Firefox piti uudelleenkoodata rustilla, sen sijaan että se olisi uudelleenkoodattu Objectpascalilla.

Ilmeisesti C -koodaajat kuvittelevat Objectpascalista useita paikkansapitämättömiä asioita, joista 1 on se, että he luulevat, että Delphi -koodaaja aina käsin kirjoittaisi begin end tuon C:stä tutun { } sijasta.

Omassa Delphi IDEssäni riittää, kun painaa b ja sitten Ctrl-J .... Delphi itse muuttaa sen b:n muotoon begin end, ja väliin vielä pari rivinvaihtoa.

Anonyymi kirjoitti:

"uuden yleiskäyttöisen ohjelmointikielen kehittämisessä tuskin on järkeä, ellei opiskelutarkoituksessa"

Kas kummaa! Esittämäsi väite on raskaasti ristiriidassa sen kanssa, miksi kehitettiin uusi yleiskäyttöinen ohjelmointikieli, ja annettiin sille nimeksi "rust".

Rust on kieli, jossa tavoitteet ovat olleet muuten samat kuin Delphin kehittämisessä, paitsi että rustin kehittäjät halusivat kielestä syntaxiltaan C-kieltä muistuttavan.

Eli rust on kieli, joka on muuten kuin Delphi, paitsi että syntaksi ei sitten olekaan Delphin kaltainen, vaan nimenomaan C-kielen kaltainen.

Joku siis piti tärkeänä kehittää kielen joka on periaatteiltaan kuten Deklphi, mutta syntaksiltaam kuten C-kieli !

Voi toki kysyä, MIKSI !

Järkevämpää olisi ollut käyttää Delphiä tai, kuten kielen toinen nimi on, Objectpascalia.

Ainakin C -kielessä on yksi (ilmeisesti tahallaan tehty) heikkous:

k = 200;
if (a = 5) { k = 7};

Tämä hölmö koodinpätkä jättää muuttujan k arvoksi 7 (eikä 200).

Ammattitason c -ohjelmoija tetenkin väittää, että kyseessä on tyypillinen aloittelijan tekemä virhe, ja että hän ei itse koskaan tekisi tuollaista virhettä.

MUTTA:

Heti, kun tämä ammattilainen erehtyy tekemään jonkin seuraavista, samalla kasvaa todennäköisyys siihen, että hän itse tekee saman virheen:

1) koodaa erittäin väsyneenä

2) koodaa hyvin nälkäisenä

3) koodaa samalla, kun puhuu jonkun kanssa (olipa tuo joku puhelimessa tai samassa huoneessa)

4) koodaa samalla, kun katsoo TV:tä

No, ehkä tuo ylläoleva esimerkkirakenne ei ole sallittu rustissa, vaikka C -kielessä se onkin sallittua !

Silti herää kysymys: miksi Firefox piti uudelleenkoodata rustilla, sen sijaan että se olisi uudelleenkoodattu Objectpascalilla.

Ilmeisesti C -koodaajat kuvittelevat Objectpascalista useita paikkansapitämättömiä asioita, joista 1 on se, että he luulevat, että Delphi -koodaaja aina käsin kirjoittaisi begin end tuon C:stä tutun { } sijasta.

Omassa Delphi IDEssäni riittää, kun painaa b ja sitten Ctrl-J .... Delphi itse muuttaa sen b:n muotoon begin end, ja väliin vielä pari rivinvaihtoa.

Lue lisää

"Rust on kieli, jossa tavoitteet ovat olleet muuten samat kuin Delphin kehittämisessä, paitsi että rustin kehittäjät halusivat kielestä syntaxiltaan C-kieltä muistuttavan."

Höpöhöpö. Rustissa on tavoiteltu sitä, että ohjelmoija voi kontrolloida tarkasti muistia, voi tehdä metaohjelmointia ja jakaa niitä dataskeemoja muistissa kätevästi että voi ajaa rinnakkain.

Object Pascal on käytännössä Pascalia mihin ympätty tuki olio-ohjelmoinnille ja nimiavaruuksille.

"Eli rust on kieli, joka on muuten kuin Delphi, paitsi että syntaksi ei sitten olekaan Delphin kaltainen, vaan nimenomaan C-kielen kaltainen."

Rust ei ole Delphin kaltainen.

"Ammattitason c -ohjelmoija tetenkin väittää, että kyseessä on tyypillinen aloittelijan tekemä virhe, ja että hän ei itse koskaan tekisi tuollaista virhettä."

Tuollaisissa IDE näyttää punakynää ja ei saa lisättyä koodia masteriin kun CI herjaa.

"Silti herää kysymys: miksi Firefox piti uudelleenkoodata rustilla, sen sijaan että se olisi uudelleenkoodattu Objectpascalilla."

Vaikka siksi että Rust on parempi kieli.

Onhan näissä nyt ihan tajuton ero:

https://www.freepascal.org/docs-html/current/prog/progse5.html
https://doc.rust-lang.org/1.30.0/book/first-edition/macros.html

Tällainen ei myöskään onnistu Free Pascalilla: https://doc.rust-lang.org/1.1.0/book/closures.html

"Ilmeisesti C -koodaajat kuvittelevat Objectpascalista useita paikkansapitämättömiä asioita, joista 1 on se, että he luulevat, että Delphi -koodaaja aina käsin kirjoittaisi begin end tuon C:stä tutun { } sijasta."

Sillä ei ole juuri vitunkaan väliä mitä kirjoittaa koska 75% ohjelmoijan ajasta menee koodin lukemiseen. Siksi halutaan kieliä millä voidaan lisätä sitä varsinaisen ohjelman koodin ilmaisukykyä.

"Omassa Delphi IDEssäni riittää, kun painaa b ja sitten Ctrl-J .... Delphi itse muuttaa sen b:n muotoon begin end, ja väliin vielä pari rivinvaihtoa. "

Eli tulee enemmän rivejä. Hyi. Paskaa koodia.

Tosiasia on että Object Pascalilla ei saa kirjoitettua asioita niin selkeästi kuin nykyaikaisilla työkaluilla. Rustistakin löytyvällä Closures toiminnolla saadaan muutamalla rivillä tehtyä se mikä vie Object Pascalissa helposti ruudullisen koodia.

Anonyymi kirjoitti:

"uuden yleiskäyttöisen ohjelmointikielen kehittämisessä tuskin on järkeä, ellei opiskelutarkoituksessa"

Kas kummaa! Esittämäsi väite on raskaasti ristiriidassa sen kanssa, miksi kehitettiin uusi yleiskäyttöinen ohjelmointikieli, ja annettiin sille nimeksi "rust".

Rust on kieli, jossa tavoitteet ovat olleet muuten samat kuin Delphin kehittämisessä, paitsi että rustin kehittäjät halusivat kielestä syntaxiltaan C-kieltä muistuttavan.

Eli rust on kieli, joka on muuten kuin Delphi, paitsi että syntaksi ei sitten olekaan Delphin kaltainen, vaan nimenomaan C-kielen kaltainen.

Joku siis piti tärkeänä kehittää kielen joka on periaatteiltaan kuten Deklphi, mutta syntaksiltaam kuten C-kieli !

Voi toki kysyä, MIKSI !

Järkevämpää olisi ollut käyttää Delphiä tai, kuten kielen toinen nimi on, Objectpascalia.

Ainakin C -kielessä on yksi (ilmeisesti tahallaan tehty) heikkous:

k = 200;
if (a = 5) { k = 7};

Tämä hölmö koodinpätkä jättää muuttujan k arvoksi 7 (eikä 200).

Ammattitason c -ohjelmoija tetenkin väittää, että kyseessä on tyypillinen aloittelijan tekemä virhe, ja että hän ei itse koskaan tekisi tuollaista virhettä.

MUTTA:

Heti, kun tämä ammattilainen erehtyy tekemään jonkin seuraavista, samalla kasvaa todennäköisyys siihen, että hän itse tekee saman virheen:

1) koodaa erittäin väsyneenä

2) koodaa hyvin nälkäisenä

3) koodaa samalla, kun puhuu jonkun kanssa (olipa tuo joku puhelimessa tai samassa huoneessa)

4) koodaa samalla, kun katsoo TV:tä

No, ehkä tuo ylläoleva esimerkkirakenne ei ole sallittu rustissa, vaikka C -kielessä se onkin sallittua !

Silti herää kysymys: miksi Firefox piti uudelleenkoodata rustilla, sen sijaan että se olisi uudelleenkoodattu Objectpascalilla.

Ilmeisesti C -koodaajat kuvittelevat Objectpascalista useita paikkansapitämättömiä asioita, joista 1 on se, että he luulevat, että Delphi -koodaaja aina käsin kirjoittaisi begin end tuon C:stä tutun { } sijasta.

Omassa Delphi IDEssäni riittää, kun painaa b ja sitten Ctrl-J .... Delphi itse muuttaa sen b:n muotoon begin end, ja väliin vielä pari rivinvaihtoa.

Lue lisää

Yksi ilmeinen juttu myös se, että silloin 10v sitten ei FreePascalissa ollut kääntöä LLVM:lle.

Nyt se on testivaiheessa jo. Ei vielä valmis.

Käytät viitteenä Free Pascalin vakaan version haaraa
joka on julkaistu 2015 (sitä aikaisemmin nämä ominaisuudet olivat jo muissa versioissa).
Onko tullut mieleen että asia voi olla tehty jollain lailla
paremmin muissa (tuoreimmissa) versioissa tai Delphissä.

Anonyymi kirjoitti:

Käytät viitteenä Free Pascalin vakaan version haaraa
joka on julkaistu 2015 (sitä aikaisemmin nämä ominaisuudet olivat jo muissa versioissa).
Onko tullut mieleen että asia voi olla tehty jollain lailla
paremmin muissa (tuoreimmissa) versioissa tai Delphissä.

Lue lisää

Rust ilmestyi vuonna 2010.

Ei Mozillaa kiinnostanut odottaa milloin ehkä tulee johonkin Free Pascaliin ominaisuudet mitä tarvitsivat.

M-Kar kirjoitti:

"Rust on kieli, jossa tavoitteet ovat olleet muuten samat kuin Delphin kehittämisessä, paitsi että rustin kehittäjät halusivat kielestä syntaxiltaan C-kieltä muistuttavan."

Höpöhöpö. Rustissa on tavoiteltu sitä, että ohjelmoija voi kontrolloida tarkasti muistia, voi tehdä metaohjelmointia ja jakaa niitä dataskeemoja muistissa kätevästi että voi ajaa rinnakkain.

Object Pascal on käytännössä Pascalia mihin ympätty tuki olio-ohjelmoinnille ja nimiavaruuksille.

"Eli rust on kieli, joka on muuten kuin Delphi, paitsi että syntaksi ei sitten olekaan Delphin kaltainen, vaan nimenomaan C-kielen kaltainen."

Rust ei ole Delphin kaltainen.

"Ammattitason c -ohjelmoija tetenkin väittää, että kyseessä on tyypillinen aloittelijan tekemä virhe, ja että hän ei itse koskaan tekisi tuollaista virhettä."

Tuollaisissa IDE näyttää punakynää ja ei saa lisättyä koodia masteriin kun CI herjaa.

"Silti herää kysymys: miksi Firefox piti uudelleenkoodata rustilla, sen sijaan että se olisi uudelleenkoodattu Objectpascalilla."

Vaikka siksi että Rust on parempi kieli.

Onhan näissä nyt ihan tajuton ero:

https://www.freepascal.org/docs-html/current/prog/progse5.html
https://doc.rust-lang.org/1.30.0/book/first-edition/macros.html

Tällainen ei myöskään onnistu Free Pascalilla: https://doc.rust-lang.org/1.1.0/book/closures.html

"Ilmeisesti C -koodaajat kuvittelevat Objectpascalista useita paikkansapitämättömiä asioita, joista 1 on se, että he luulevat, että Delphi -koodaaja aina käsin kirjoittaisi begin end tuon C:stä tutun { } sijasta."

Sillä ei ole juuri vitunkaan väliä mitä kirjoittaa koska 75% ohjelmoijan ajasta menee koodin lukemiseen. Siksi halutaan kieliä millä voidaan lisätä sitä varsinaisen ohjelman koodin ilmaisukykyä.

"Omassa Delphi IDEssäni riittää, kun painaa b ja sitten Ctrl-J .... Delphi itse muuttaa sen b:n muotoon begin end, ja väliin vielä pari rivinvaihtoa. "

Eli tulee enemmän rivejä. Hyi. Paskaa koodia.

Tosiasia on että Object Pascalilla ei saa kirjoitettua asioita niin selkeästi kuin nykyaikaisilla työkaluilla. Rustistakin löytyvällä Closures toiminnolla saadaan muutamalla rivillä tehtyä se mikä vie Object Pascalissa helposti ruudullisen koodia.

Lue lisää

M-Kar valehtelee TAAS (mikä ei ole mikään ihme).

Delphissä ja FreePascalissa ON sama ominaisuus, mitä M-Kar tuossa kuvaa sanalla "closure".

MUTTA:
Delphin ja FreePascalin käyttäjistä alle 1% edes tuntee sanaa "closure", koska Object Pascalissa tuon konseptin nimi EI OLE closure, vaan "Procedure Of Object".

Eli väite, ettei onnistu Delphillä tai FreePascalilla, on 100% skeidaa !

Esimerkki (M-Karhan aina tunnetaan, siitä, kun "puuttuu ne esimerkit"):

type
TNotifyEvent = procedure (Sender: TObject) of object;

sitten (luokassa TTimer):

property OnTimer : TNotifyEvent;

asetus eli assignointi:

begin
Timer1.OnTimer = Timer1Handler;

end;

TForm1 -luokassa:


procedure Timer1Handler(Sender: TObject);

ja sen toteutus:

var
U : Longword;

procedure TForm1.Timer1Handler(Sender: TObject);
begin
inc(U);
Label1.Caption := IntToStr(U);
end;


Ylläolevaa QTForm1.Timer1Handler -proseduuria siis kutsutaan TTimer -luokan OnTimer -propertyn avulla, vaikka se sijaitseekin TForm1 -luokassa.

Anonyymi kirjoitti:

"Itse pyrin ohjelmoinaan"

Et sinä mitään osaa ohjelmoida, kuhan nyt ensin oppisit kirjoittamaan "ohjelmointi" sanan.

Ohjelmointihan on melkein kuin onanointia. Siinäkin kaveri kattoo vierestä jos teet jotain väärin.

juuri tuolla wrappaustekniikalla Osmo A. Wiio kehitti eCi -kielen.

Koko eCi -kieli on toteutettu C -kielen preprosessointia hyväksikäyttäen siten, että näin on suomennettu C -kielen avainsanoja.

esim. näin:

#define volatile arka

Asiasta on julkaistu juttu Tietokone -lehdessä 1980 -luvulla.

Anonyymi kirjoitti:

juuri tuolla wrappaustekniikalla Osmo A. Wiio kehitti eCi -kielen.

Koko eCi -kieli on toteutettu C -kielen preprosessointia hyväksikäyttäen siten, että näin on suomennettu C -kielen avainsanoja.

esim. näin:

#define volatile arka

Asiasta on julkaistu juttu Tietokone -lehdessä 1980 -luvulla.

Lue lisää

M-Kar taas satuilee noista Closureista.

ObjectPascal ei tosiaan käytä tuota termiä, mutta vastaava toiminto:

type
TStringEvent = function(Sender:TObject; Param:String) of Object;

Esimerkki löytyy Delphin omasta HELPistä esim. TNotifyEvent (muuten sama kui9n tässä, mutta iolman tuota String -parametria).

Rustin Closuret eivät tarjoa mitään sellaista, etteikö vastaavaa voisi toteuttaa Delphillä.

Rustin suurin ero "C " -kieleen verrattuna on juurikin taulukon indeksitarkistukset, jotka ovat olleet läytettävissä jo Delphi 1.0:sta alkaen.

Kunpa joku keksisi keinon muuntaa koko Firefoxin lähdekoodi kaikkine osineen ObjectPascaliksi.

Tekisin siihen muutamia muutoksia, ja seuraus olisi paras selain, mitä on koskaan nähty.

Nyky -Firefoxin ikävimpiä puolia kun on muistisyöppöys.

Delphissä, jos missä on ylivoimaisen hyvä muistinhallinta.

Jos sitä osaa käyttää oikein, nopeushyöty nyky -firefoxiin on huomattava!

Siinä, missä nyky -firefox hyytyy pahasti, jos on kymmeniä välilehtiä yhtäaikaa auki, oikein Delphillä tehtynä nopeus pysyisi huippunopeana vaikka olisi 10000 välilehteä auki, ryhmiteltyinä käyttäjän haluamalla tavalla eri ikkunoihin.

Aloittajalle:
Laitapa hakukoneeseen:

Jack Crenshaw Let's Build a Compiler

"Käytännössä jos ajatellaan, että olet tietojenkäsittely-opiskelijana yliopistossa, oma ohjelmointikieli on tasoltaan tohtorin väitöstutkimus-opinnäytteen työn arvoinen suoritus."

Se ei silti vaadi paljoa. Yksinkertaisen, turing täydellisen tulkin saa sadalla rivillä koodia.

Jos haluaa vain tehdä suomenkielisen ohjelmointikielen, yksi helppo tapa olisi toki tehdä vain suomi -> C tms. kääntäjä. ;)

Eli käännät joksikin olemassa olevaksi kieleksi, joka sitten käännetään sen kielen omalla kääntäjällä konekieleksi.

Tottakai näin, että kääntää vaikka C:lle,ja antaa C-kääntäjän viimeistellä käännös. Vähintäänkin kääntää vaikka webasmille, LLVM:n välikielelle tai muulle vastaavalle.

Se on kohtuuttoman suuri työ alkaa optimoimaan konekieltä kaikille maailman prossuille.

Ei ole etu, minkä kannalta? Kuka sanoi, että sen pitäisi olla etu tai tällä pitäisi olla etua mihinkään muuhun verrattuna?

Jos koodaat esimerkiksi "hello world" ohjelman uudella kielellä ensimmäistä kertaa, harjoitus mielessä, eihän siinä ole tarkoitus, että siitä ohjelamsta olisi mitään etua muihin vastaaviin ohjelmiin verrattuna, vaan siinä on tarkoitus oppia ja alussa yksi tapa oppia on kopioida.

Eli toiminnan tarkoitus tällöin on oppiminen.

Toiminnan tarkoitus voi olla myös harrastus, jolloin myöskään kyseista tarpeellisuus / erilaisuus analyysillä ei välttämättä ole väliä.

Mutta ei kopiointi välttämättä ole ollenkaan huono bisnes staregiakaan, päinvastoin, hyvän toimivan idean kopiointi on lähes aina varmempi tie, kuin täysin uuden testaamattoman idean kehitys ja valmiiksi tuotteeksi tai palveluksi tekeminen. Yleensä selvästi suuremmat riskit ovat uudessa ja kokeilemattomassa ideassa, mutta samoin uudessa ideassa ovat usein myös suuremmat tuottomahdollisuudet, sikäli mikäli on sopivaan aikaan markkinoilla. Toki markkinoilla voi olla myös liian aikaisin. Eihän youtube ollut ensimmäinen videosivusto, facebook ei ollut ensimmäinen sosiaalinen media, jne.

Kekseliäät ihmiset näyttävät olevan lähes poikkeuksetta hyvin uteliaita. Eli he ovat opiskelleet jo olemassa olevia asioita ko. alalta ja muiltakin aloilta yleensä hyvin laajasti.

Anonyymi kirjoitti:

Ei ole etu, minkä kannalta? Kuka sanoi, että sen pitäisi olla etu tai tällä pitäisi olla etua mihinkään muuhun verrattuna?

Jos koodaat esimerkiksi "hello world" ohjelman uudella kielellä ensimmäistä kertaa, harjoitus mielessä, eihän siinä ole tarkoitus, että siitä ohjelamsta olisi mitään etua muihin vastaaviin ohjelmiin verrattuna, vaan siinä on tarkoitus oppia ja alussa yksi tapa oppia on kopioida.

Eli toiminnan tarkoitus tällöin on oppiminen.

Toiminnan tarkoitus voi olla myös harrastus, jolloin myöskään kyseista tarpeellisuus / erilaisuus analyysillä ei välttämättä ole väliä.

Mutta ei kopiointi välttämättä ole ollenkaan huono bisnes staregiakaan, päinvastoin, hyvän toimivan idean kopiointi on lähes aina varmempi tie, kuin täysin uuden testaamattoman idean kehitys ja valmiiksi tuotteeksi tai palveluksi tekeminen. Yleensä selvästi suuremmat riskit ovat uudessa ja kokeilemattomassa ideassa, mutta samoin uudessa ideassa ovat usein myös suuremmat tuottomahdollisuudet, sikäli mikäli on sopivaan aikaan markkinoilla. Toki markkinoilla voi olla myös liian aikaisin. Eihän youtube ollut ensimmäinen videosivusto, facebook ei ollut ensimmäinen sosiaalinen media, jne.

Kekseliäät ihmiset näyttävät olevan lähes poikkeuksetta hyvin uteliaita. Eli he ovat opiskelleet jo olemassa olevia asioita ko. alalta ja muiltakin aloilta yleensä hyvin laajasti.

Lue lisää

Ei sitä omaa ohjelmointikieltä kuitenkaan tehdä hello worldin käännöstä tutkimalla. Ensiksi on lexeri ja siitä rakennetaan abstract syntax tree.

Sitten kun kieli on parsittu näin, voi alkaa kirjoittaa siihen sitä logiikkaa.

M-Kar kirjoitti:

Ei sitä omaa ohjelmointikieltä kuitenkaan tehdä hello worldin käännöstä tutkimalla. Ensiksi on lexeri ja siitä rakennetaan abstract syntax tree.

Sitten kun kieli on parsittu näin, voi alkaa kirjoittaa siihen sitä logiikkaa.

Lue lisää

Mitä ihmettä sie taas sössötät?

Sinun kannataisi alkaa kirjoittaa vaikka blogia, josset tykkää keskustella.

M-Kar kirjoitti:

Ei sitä omaa ohjelmointikieltä kuitenkaan tehdä hello worldin käännöstä tutkimalla. Ensiksi on lexeri ja siitä rakennetaan abstract syntax tree.

Sitten kun kieli on parsittu näin, voi alkaa kirjoittaa siihen sitä logiikkaa.

Lue lisää

Vaikka vastasitkin väärään viestiin, voin silti vastata sinulle.

Ohjelmointikieliä, kuten monia muitakin asioita voi tehdä ja opetella tekemään hyvin monella eri tavalla.

Mitään ei tietenkään tehdä pelkästään tutkimalla, mutta olemassa olevan koodin lukeminen ja ymmärtäminen on yksi tapa oppia.

Takaisinmallinnus eli reverse engineering on myös yksi tapa oppia.

Tiesitkö, että kokonaisia teollisuuden aloja on eri maissa aloitettu hyvin paljon takaisinmallinnusta käyttäen?

Takaisinmallinnus ei ole kovin tehokas tapa oppia, verrattuna lukemiseen, ja valmiin materiaalin hyödyntämiseen. Tässä mielessä toki kannattaa opiskella tekstin parsintaa, lexical analyysia, jne.

Ymmärsin, että aloittajaa nimenomaan kiinnosti, miten järjestelmäkutsut, jne. toimivat ja näihin kysymyksiin tekstin parsinta yksin ei anna vastauksia.

Jos nämä aiheet kiinnostaa, kannattaa tutusta käyttöjärjestelmien toimintaan, hyviä hakusanoja on vaikka system call, järjestelmäkutsu, jne.

https://fi.wikipedia.org/wiki/Järjestelmäkutsu#Toteutukset

Anonyymi kirjoitti:

Vaikka vastasitkin väärään viestiin, voin silti vastata sinulle.

Ohjelmointikieliä, kuten monia muitakin asioita voi tehdä ja opetella tekemään hyvin monella eri tavalla.

Mitään ei tietenkään tehdä pelkästään tutkimalla, mutta olemassa olevan koodin lukeminen ja ymmärtäminen on yksi tapa oppia.

Takaisinmallinnus eli reverse engineering on myös yksi tapa oppia.

Tiesitkö, että kokonaisia teollisuuden aloja on eri maissa aloitettu hyvin paljon takaisinmallinnusta käyttäen?

Takaisinmallinnus ei ole kovin tehokas tapa oppia, verrattuna lukemiseen, ja valmiin materiaalin hyödyntämiseen. Tässä mielessä toki kannattaa opiskella tekstin parsintaa, lexical analyysia, jne.

Ymmärsin, että aloittajaa nimenomaan kiinnosti, miten järjestelmäkutsut, jne. toimivat ja näihin kysymyksiin tekstin parsinta yksin ei anna vastauksia.

Jos nämä aiheet kiinnostaa, kannattaa tutusta käyttöjärjestelmien toimintaan, hyviä hakusanoja on vaikka system call, järjestelmäkutsu, jne.

https://fi.wikipedia.org/wiki/Järjestelmäkutsu#Toteutukset

Lue lisää

Toki järjestelmäkutsuja voi opiskella mutta siinä tehdään eri asiaa sitten kuin ohjelmointikieltä. Ohjelmointikieltä toteutettaessa näitä ei edes tarvitse vaan voi tehdä jonkun sillan, että saa upotettua pätkän vaikka C-koodia sekaan millä tekee järjestelmäkutsun kun rakentaa kielellä jotain I/O pulikkaa.

Uudemmilla kielillä saa tehtyä asioita yleensä paremmin ja sitten tosiaankin on domain specific languaget, että kieli ratkoo jotain tiettyä asiaa. Joissakin kielissä on myös jänniä erikoisominaisuuksia joista on hyötyä joissakin tarkoituksista.

Lisäksi joistakin kielistä voi tulla pitkäksikin aikaa standardeja johonkin asiaan tai toimialalle ja kun on sama käytössä jotain kymmentä vuotta niin tehdään vaikka uudempi kieli korjaamaan ongelmia mikä kääntää tälle standardikielelle ennen lopullista käännöstä.

Vanhemmat kielet häviää sitä tahtia kun ohjelmia kirjoitetaan uusiksi uudemmilla kielillä.