Tällä palstalla on vähän väliä kateellisten kirjoituksia tradenomitutkinnosta. Väitetään että ammattikorkeakouluja on liikaa, opetus on laadutonta ja trademonit valmistuvat kortistoon.
Ensinnäkin Suomessa on 240 ammattikoulua, 31 ammattikorkeakoulua ja 21 yliopistoa. Eli eiköhän ne suht. oikeassa suhteessa mene?!
Opetuksesta vastaavat koulutukseltaan samanlaiset ihmiset yliopiston kanssa.
Ja työllisyydestä voitte lukea tämän päivän Hesarista. Ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneiden työllisyys on nousussa ja ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden puolestaan laskussa.
Kiitos kateellisille ja näkemiin :)
Ensinnäkin Suomessa on 240 ammattikoulua, 31 ammattikorkeakoulua ja 21 yliopistoa. Eli eiköhän ne suht. oikeassa suhteessa mene?!
Opetuksesta vastaavat koulutukseltaan samanlaiset ihmiset yliopiston kanssa.
Ja työllisyydestä voitte lukea tämän päivän Hesarista. Ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneiden työllisyys on nousussa ja ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden puolestaan laskussa.
Kiitos kateellisille ja näkemiin :)
Vastaukset 15
Vanhimmat
"Korkeakoulutus takaa yhä parhaimman työllistymisen koulutuksesta vastavalmistuneille. Korkeakoulututkinnon vuonna 2002 suorittaneista yli 80 prosenttia oli työssä vuoden 2003 lopussa: alemman korkeakoulututkinnon suorittaneista oli työllistynyt 74,4 prosenttia, ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneista 86,7 prosenttia"
Se missä nämä opiskelijamäärät kusee on amkien suppea tutkintotarjonta. AMK:sta valmistutaan vain muutamiin tiettyihin ammatteihin (mm. sosionomi, sairaanhoitaja, tradenomi, insinööri) kun taas oikeat korkeakoulut ovat monitieteellisiä yliopistoja. Pääainevaihtoehtoja on runsaasti ja tätä tarkoitusta varten on myös nämä mainitsemasi yliopistot perustettu. Mutta ei esim. kauppaa opeteta vain 10 näistä yliopistoista, kun taas uskallan väittää että tradenomeja valmistuu vähintäänkin 25 ammattikkoulusta.
"Se missä nämä opiskelijamäärät kusee on amkien suppea tutkintotarjonta. AMK:sta valmistutaan vain muutamiin tiettyihin ammatteihin (mm. sosionomi, sairaanhoitaja, tradenomi, insinööri) kun taas oikeat korkeakoulut ovat monitieteellisiä yliopistoja."
Jos tietäisit oikeasti asioista jotain, et laukoisi tuollaisia typeyyksiä. Tradenomeillakin on monia eri koulutusohjelmia, joiden alla on lukuisia eri suuntautumisvaihtoehtoja. Esimerkiksi jollain laskijatradella on vinha ero vaikkapa markkinointitradeen.
Totta... luit aivan oikein. Itsekin mielenkiinnosta kaivoin esille eilisen Hesarin ja tarkistin asian. Mutta pointti oli että keiden työllisyys on nousussa ja keiden laskussa.
"Tradenomeillakin on monia eri koulutusohjelmia, joiden alla on lukuisia eri suuntautumisvaihtoehtoja. Esimerkiksi jollain laskijatradella on vinha ero vaikkapa markkinointitradeen."
Toki on, mutta onhan kauppakorkeakoulussakin lukuisia koulutusohjelmia ja voit lukea pääaineena vaikka yritysjuridiikka tai vakuutustieteitä.
Pointti oli kuitenkin siinä että yliopistot ovat aidosti monitieteellisiä oppilaitoksia jossa voidaan opiskella esim. etsomusioligiaa, japania tai kunnallishallintoa pääaineena. Täten suuret opiskelija määrät ovat oikeutettuja.
Joo, mutta tradenomien koulutusmäärät pitäisi kiireesti puolittaa. Aivan liikaa koulutetaan.
merkonomin ja merkantin tutkinnot käytännössä työelämässä. Yhteiskunta on monimutkaistunut ja niitä tehtäviä varten, joita ennen hoitivat merkantit/merkonomit, jatkossa hoitavat "korkeakoulutetut" tradenomit. Tradenomeja koulutetaan jo nyt enemmän kuin merkonomeja 1980-luvulla. ei niitä esimies/asiantuntija paikkoja riitä kuin pienelle osalle tradenomeista. Mutta ainkin kaupan alalla tärkein kriteeri on henkilön henk.koht ominaisuudet, ei koulutus. Eri asia on sitten julkishallinto, jos muodolllisella koulutuksella on vankka asema, siellä ei sitten tradenomitkaan pärjää, pitää olla akateeminen tutkinto johto ja asiantuntijatehtäviin.
No, joo yhtä lailla voidaan sanoa, että myös ktm-tutkinnon suorittaneista OSA tekee duuneja, joita ennen tekivät merkonomit ja merkantit--> siis assarin hommia etenkin työuran alussa. Sitten jatko on aivan kuten sanoit; tärkein kriteeri bisnesmaailmassa on henkilökohtaiset ominaisuudet. Tutkinto luo pohjan, mutta ei yhtään enempää.
No, julkishallinnosta en totta puhuen tiedä paljoakaan, koska monikaan kaupallisesti suuntautunut PÄTEVÄ henkilö ei halua mennä jäykän ja huonosti maksavan julkishallinnon palvelukseen. Ehkä joku ulkoministeriö on joidenkin kohdalla poikkeus, mutta sekin on enemmän valtsikan immeisille. Joku kunta tai valtio ei suuremmin houkuttele eikä ihme.
Ei se merkonomin tutkinto mihinkään ole kadonnut. Ihan tasaista tahtia niitäkin valmistuu työelämään. Ja paljon on ihmisiä niitäkin, jotka ovat ilman koulutusta tai sitten omaavat "väärän" koulutuksen kaupallisen alan töihin. Eli kyllä sitä alempaakin porrasta riittää...
Toiseksi sinun tulisi huomata ettei kaikki tradenomit ole valmistumassa esimies-tason työtehtäviin. Tradenomi käsittää yhtälailla IT-tradenomit - jotka koodaa mitä koodaa, matkailu-tradenomit - jotka suunnittelevat ja toimivat asiantuntijoina matkasuunnittelussa, kuin sitten esim. taloushallinnon & henkilöstöjohtamisen tradenomit - jotka toimivat yrityksessä esimiestehtävissä.
Aivan, osaaminen ratkaisee, ei tutkinto. Tradenomit hoitavat nykyään käytännössä ylikoulutuksesta johtuen entiset merkonomien hommat ja osa porukasta pääsee hoitelemaan ekonomien hommia. Itsekin pääsin yli 40 hakijan joukosta nykyiseen controllerin hommaan, vaikka olin ainoa hakija jolla ei ollut ylempää korkeakoulututkintoa.
Tuosta julkishallinnosta sen verran, että ainakin laskentatoimen tradenomeille esim. verotarkastajan virka on hyödyllinen pyrittäessä tilintarkastusfirmoihin leveämmän leivän ääreen. Omassa kaveripiirissäni kolme tyyppiä on edennyt tuolla tavalla. Sitä voi suositella.
Ei tietojenkäsittelyn tradenomit mitään koodaa. Ja samalla tavalla meillä on jotamisen kursseja ja yleensäkin koko opiskelu tähtää jonkinasteisiin johtotehtäviin.
Oli aika aakeeta laakeeta tuo päätelmäsi.
Ei koodaa ei, mutta siellä mitää johtamista treenata. Ite valmistuin viime vuonna, enkä lukenut kuin yhden esimieskurssin. Ainakin meille toitotettiin että meistä tulee asiantuntijoita työelämään. Kertaakaan en kuullut että minusta tulisi johtaja, enkä kyllä sitä edes odottanutkaan.
IT-tradet erikoistuu vielä tämän jälkeen omille sektoireilleen, itse elektroniseen mediaan. Jos sulla on haave olla joku johtaja, niin oot väärässä mestassa. Ärsyttää muutenkin kuin täällä ja muuallakin on lähtökohtana se, että on hienoa olla esimies. Töitä on niin erilaisia, yrityksiä niin erilaisia... on paljon hienompaa kuin saa tehdä mukavaa duunia, eikä pällistellä keskijohtoportaassa tassua antamassa.
haetaan yhteen julkishallintoon kuuluvaan laitokseen hoitamaan yleisiä toimistotöitä, kuten postinjakelua, skannausta, kopiointia jne..Ilmoituksessa mainitaan, että sopiva koulutus on esim. merkatti/merkonomi, tradenomi tai ylioppilas. Tällainen on käytännössä tradenomien asema tämän päivän työmarkkinoilla, julkisella puolella. Onko järkeä esim. päivittää omaa merkonomin koulutusta tradenomiksi, jos kerran ei sillä saa kummempia tehtäviä. Tuntuu, että ammattikorkeakoulut vaan ylikorostavat tutkintojaan ja luovat katteettomia haavekuvia monen opiskelijapoloisen päähän!
No, edellä oleva kirjoitus oli hieman provokatiivinen, mutta sisältö jotenkuten oikein. Jaetaan julkishallinto kahtia (kuntiin ja valtiovaltaan) ja tarkastellaan koulutuksen asemaan rekrytoinnissa. Seurakunnat jätän pois, koska ne eivät ole em. suhteessa niin merkittäviä työllistäjiä:
Valtiosektorilla ei ilman akateemista tutkintoa ole toivoakaan päästä johtotehtäviin. Tietty osa asiantuntijatehtävistä on auennut "korkeakoulustatuksen" myötä myös amk -tutkinnon suorittaneille, mutta käytännössä ilman maisterin papereita ei pääse työuralla eteenpäin. Valtionhallinnossa hierarkia perustuu vielä suurelta osin muodollisen koulutuksen antamaan pätevyyteen, enkä usko, että nykyisen "ylikoulutuksen" aikana tilanne tulee oleellisesti muuttumaan. Lisäksi iso osa valtionhallintoa (ainakin keskushallinto)on kelpoisuusvaatimuksissaan edellyttänyt perinteisesti juristin tutkintoa. Tähän ei liene tulossa muutosta (valitettavasti).
Kuntasektorilla tilanne on hieman enemmän muuttunut amk -tutkintojen tultua mukaan. Esimerkkinä voidaan todeta, että suuri osa kunnista ei enää vaadi ylempää korkeakoulututkintoa asiantuntija- tai johtotason tehtävään, jos laissa ei suoraan niin määrätä. Tosin vielä nykyäänkin on aivan poikkeustapaus, jos kuntien keski- tai ylempään johtoon valitaan ilman ylempää korkeakoulututkintoa. Suurin osa poikkeuksista on teknisellä puolella, jossa palkkaus ei ole riittävän houkutteleva esim. diplomi-insinööreille tai sitten politiikka on "pätevöittänyt" jonkun henkilön tehtävään (vrt. osa kunnanjohtajista). AMK -koulutus on tarjonnut myös kunnille mahdollisuuden saada työvoimaa halvemmalla, koska esim. sosionomin palkkaaminen (tosin lain mukaan edelleen epäpätevänä=ei voi saada pysyvää virkaa) sosiaalitoimistoon on työehtosopimusten mukaan edullisempaa kuin esim. maisteritutkinnon suuorittaneen ja pätevän sos.työntekijän. Näiltä osin lain muuttaminen olisi sikäli tärkeää, että mm. sosionomeille mahdollistuu niitä tehtäviä, joihin he eivät ole nyt päteviä hakemaan ja kunnat saisivat työntekijöitä tarjoamillaan eduilla.
Haettaessa mm. kuntien keskushallintoon kanslisteja (tekevät nykypäivänä aika itsenäisesti työtä ja joillakin on myös itsenäistä päätösvaltaa) on aivan normaalia, että vaatimuksena on esim. tradenomin tai muu soveltuva amk- tasoinen tutkinto. Tilanne on ajanut tähän, koska ns. alempaa soveltuvaa tutkintoa ei enää käytännössä ole. Tilanne on tietenkin jossain määrin koulutuksen tavoitteisiin nähden järjetön niin työnantajan kuin amk-tutkinnon suorittaneidenkin kannalta. Valitettavasti asiaa olisi pitänyt miettiä, kun vanhamuotoinen opistomerkonomi -tutkinto (puhumattakaan teknikkotutkinnosta) jyrättiin ja miltei kaikki opistot muutettiin ammattikorkeakouluiksi.
Ylemmän amk-tutkinnon tulo markkinoille ei sanottavasti muuta tilannetta ainakaan julkisella sektorilla. On hyvä, että yhä useampaan tehtävään saadaan useampia hakijoita. Niihin tehtäviin, joihin jostain syystä halutaan saada ylemmän korkeakoulututkinnon (siis yliopistotutkinnon) suorittanut, tullaan rajamaan hakuvaiheessa esim. määrittelemällä tutkintovaatimus akateemiseksi tai edellytetään tiedekorkeakoulussa suoritettua tutkintoa.
En siis ota kantaa, onko amk- tutkinto hyvä/huono julkiselle sektorille ja/tai johtotehtäviin, vaan toin esiin muutamia käytännön työelämän faktoja julkiselta puolelta. Tosin ns. ulkopuolisena tuntuu, että tämä sinäsä naurettava taistelu keskittyy tradenomi/ekonomi -linjalle. En tunne yhtään insinööriä, sairaanhoitajaa tai sosionomia, joka jaksaisi tai edes haluaisi vertailla yhtä suurella innolla tutkintojensa asemaa suhteessa yliopistotutkintoihin.
Haistappa kuule vittu, saatanan kusipää mulkku. Et taida koulutuksesta tietää hevonpersettäkään. Mene takasin sinne vitun umpi-mettään jahtaamaan jäniksiä!