ihastunut

Mä en ole paras mahdollinen neuvomaan mitä pitäs tehdä, koska mun oma elämä ja opiskelu meni aivan solmuun ja palasiksi vastaavan jutun takia. Sydän meni aivan riekaleiksi. Mä tosin en tienny sen olevan varattu ennenkuin kerroin sille omista tunteistani.

Toivottavasti sä selviät helpommalla kuin minä.

"en myöskään haluaisi sotkea muiden elämää.."

Tota asennetta mä arvostan, ja varmasti se tyttökin.

"mitä siis tekisin? olisiko väärin, jos kysyisin tytöltä mitä hän haluaa? olisiko väärin, jos keroisin hänelle mitä tunnen?"

Ei ole, siinä ei ole yhtään mitään pahaa. Sun kannattaakin kertoa sille, koska se voi ainakin vähän helpottaa sun oloa. Ei tollasta pysty pitämään sisällään. Jos sä teet sen oikein, se kyllä ymmärtää sua. Itseasiassa se voi selvittää tilannetta sun ja sen välillä, koska ei ihastumisen tai rakastumisen tunnetta voi peittää, se ja muut aivan varmasti huomaa sen ennemmin tai myöhemmin. Jos sä juttelet sen kanssa tosta, niin silläkin ehkä on helpompi olla kun asia on puhuttu selväksi. Sillon silläkin on mahdollisuus sanoa sulle miten se ajattelee, se tietää sun tietävän että se on varattu jne.

"ja etenkin: olisiko väärin, jos tytön suhde entiseen päättyisi minun takiani?"

No toi onkin jo toinen juttu. Mä henkilökohtasesti olen sitä mieltä, että se on väärin. Jos sä oikeasti välität siitä, niin älä mene siihen heidän väliin sotkemaan. Sitten kun jos sä kerrot sille tytölle miltä susta tuntuu, tee selväksi ettet ole väkisin tulossa sotkemaan sen ja sen poikaystävän välejä. Sano sille, että et halua satuttaa sitä yrittämällä kolmanneksi pyöräksi.

Se ei ole helppoa, mutta jos toisesta oikeesti välittää niin sitä ei halua satuttaa, vaan ottaa ennemmin kolhun itselleen... Se on sitten toki hiukka eri juttu, jos se tyttökin on kiinnostunut susta, mut silti ei kannattas mennä siihen väliin niinkauan kuin se seurustelee. Jos menee väkisin kolmanneksi pyöräksi, niin sillon pahimmassa tapauksessa kaikkiin kolmeen sattuu ja sitten kukaan ei ole enää onnellinen, ja mitä sillä muka saavuttaa?

Mä tiedän, että jos nyt siirtysin aikakoneella siihen aikaan, kun tutustuttiin sen tytön kanssa, mä rakastusin siihen uudelleen, ihan varmasti. Mä en myöskään kadu yhtään omia tunteitani, enkä sitä että kerroin sille niistä.

Mutta sen mä nyt tiedän, että esim koululla ei periaatteessa kannattas ihastua tai varsinkaan rakastua kehenkään samalla luokalla olevaan. Jos siitä ei sitten voikaan tulla mitään, esim jos se onkin varattu, niin sitten se meinaan todellakin sattuu ja paljon. Eikä vähiten siksi kun sitä näkee jatkuvasti, kun kaiket päivät on samoilla tunneilla ja samassa luokassa jne, eikä voi tehdä mitään.

Mutta se on vain että "ei pitäs", ei se ole niin yksinkertasta oikeesti. Eihän tunteilleen mitään voi, ei varsinkaan jos tuntuu, että se niiden kohde vois olla se oikee..

Kun on riittävän ihastunut toiseen, niin sitä alkaa kuvitella kaikenlaisia. Alkaa vetää kaikenlaisia johtopäätöksiä ja muka saa jotain vastakaikua toiselta. Itsellänikin kävi niin, mutta kaikki olikin omaa kuvitelmaani. Palaa maan pinnalle. Katseiden kohtaaminen on ihan normaalia, mutta tunnetilassasi yrität väkisin tehdä toisen katseesta merkityksellisen.

Tiedätkö mitään tarkemmin tästä seurustelusta? Kuinka kauan/vakavaa...yms?
Tiedän nimittäin tapauksia, joissa tyttö on kertonut pojille miehistä joita tapailee ihan vaan saadakseen tämä huomaamaan, että hän on nainen ja hänestä ollaan kiinnostuneita. Jotkut harrastavat tämmöstä kilpailuvietin herättelyä.
Niistä katseiden kohtaamisita: Mielikuvitus voi tehdä tepposet.
Mutta mielestäni kannattaisi mennä juttelemaan. Sehän on viimelopuksi tytöstä kiinni antaako hän sinut sotkea välejään poikaystävään. Yrittämisestä ei voi syyttää ketään:)