Raitistuminen ja kuivilla olo on eriasiat.Moni sanoo raitistuneensa kun ollut juomatta pitemmäm aikaa.Niin kauan kun tekee mieli juoda ei ole raitistunut vaan ainoastaan kuivilla.Niin kauan kun se viinapiru kummittelee on vaan kuivilla,mutta sitten kun huomaa sen kokonaan kadonneen on raitistunut.
mielipide
korkki
4394
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 4
Vanhimmat
koskaan sanoa olevansa raitistunut. Tuttavapiirissäni mm A-killalla oli henkilöitä, jotka olivat olleet raittiina useita vuosia, eräs peräti yli kymmenen, retkahtivat ja kupsahtivat.
Minulle ei ole tarkeää kmmaksi minua kutsutaan. Pääasia on kuitenkin molemmissa tapauksissa, ettei tänään ainakaan aio juoda, tiedä sitten huomisesta.
Mä luin kerran yhen kirjan jossa tää kirjottaja kerto omasta juomisestaan.Hän kirjotti raitistuneensa.Sen elämä muuttu ihan kokonaan siinä lopussa.Olikohanse joku,pysäkille asti kaikki on selvää,tai sinnepäin.Minä uskon,että raitistuminenkin on mahdollista tapahtua.Siinä kirjassa se kirjottaja kynti kyllä aika pohjamutia myöten,ennenkun se raitistu.Mä aattelin,että pitäsköhän siellä pohjalla käydä,ennenkun se viinapiru häviäis kokonaan.Siis nythän tää elämä on sitä,että kuinka kauan sitä tässä nyt on juomatta oltu.Ihankun se ois se juttu mistä pitäs olla tyytyväinen.
Raittiina eläminen ja kuivilla olo on aikalailla eriasia....raitiina eläminen on jotain käsittämätöntä verrattuna juovaan aikaan...juovana-aikana alkoholi oli lähes koko ajan mielessä ja kaikki asiat pyörivät viinan ympärillä..kun taas raittiina eläminen on ainakin minulle sellaista ettei minun tarvitse tuskailla alkoholin kanssa..en tarvitse sitä tänään..näen ja koen asioita joita juovana/kuivana aikana en kyennyt näkemään/kokemaan..kuitenkin sairauttani hoidan säännöllisesti jotta tunne-elämän raittius säilyisi.
tämä teksti oli lähinnä tarkoitettu Korkille.