Aika ei sitten kulu millään! Enpä olisi uskonut miten rankat voi olla mielialan vaihtelut raskaana ollessa. Itkua saa vääntää kyllä joka asiasta, ja normaalisti en ole itkevää tyyppiä. Yhtä vuoristorataa on ollut tämä odotus, jota vielä kuukausi olisi jäljellä! Mutta kyllä se odotus sitten palkitaan kun oma lapsukainen sylissä! Välillä kyllä on olo sitä luokkaa että ei enää jaksa yksin, mutta päivä kerrallaan eteenpäin. Jaksamista kaikille yh-odottajille!
yh-odottajat
aliisa
5429
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 5
Vanhimmat
Oikeassa olet siinä että helpottaa sitten kun vauva syntynyt,vaikka joku voi väittää että,sitten vasta ne vaikeudet alkaa.Kyllä se vaan on helpompi asioista selvitä kun siinä on pieni käärö joka sua tarvitsee,siitä saa voimaa ja syyn jaksaa kaikesta huolimatta.Kokemuksesta voin näin sanoa,sillä mullakaan ei aivan helppoa ollut yksin odottaessa,mutta vaikeudet voitettiin ja voitetaan jatkossakin!Onnea ja iloisia päiviä toivon sulle ja vauvallesi!
kiitos! Piristit tosiaan päivääni ja mieltäni! Pienetkin sanat merkkaa paljon!:)
Tavallaan helpottaa sitten, kun vauva on syntynyt ja tavallaan ei :) Synnytyksen jälkeen ei enää (onneksi) ehdi päässään mietiskellä kaikenlaisia, energia menee lapsenhoitoon ja yövalvomiseen. Näin ainakin minulla.
Käytännössä olin yh koko ajan, vaikka lapsen isä asuikin samassa taloudessa vuoden lapsen syntymän jälkeen. Lapsenhoitoon en apua saanut, jos en joka kerta erikseen pyytänyt tyyliin "voitko olla kotona sen aikaa että käyn kaupassa".
Näin jälkeenpäin ajateltuna olisi se mies pitänyt heivata ulos jo ennen lapsen syntymää. Elämä tuli paljon helpommaksi ilman miestä. Lapsella kun oli oma unirytminsä (ei koskaan nukkumaan ennen puoltayötä, heräili alvariinsa) ja sitten mies aamulla oletti, että olen keittämässä kahvia ja tekemässä eväitä kuuden jälkeen aamulla.
minä lemppasin ukon jo alkuraskaudesta kun ei osannut käyttäytyä! Mielumin odotan yksin kun sellasen miehen kanssa. Tulee sitä mietittyä olisko sittenkin ollut parempi olla yhes, silloin kun oikein yksinäinen olo... Mutta tiedän ettei suhde kuitenkaan kestäisi, eikä olisi sen arvoista edes yrittää. Turhaa pahaa mieltä ja ajan haaskausta.
Kiva kuulla että muut on pärjännyt hyvin lapsen kanssa yh:na, enköhän sitten minäkin. :)Muiden ihmisten kannustus ja tuki auttaa tosi paljon! Kiitos vastauksista ja kommenteista!
kun yksin makaa ja nuhan huonon kaverin kanssa. Näin mummu mm. neuvoi :)