Ketä kiinnostaa ?

Työtuomioistuimen ratkaisut
TT:2004-78
Antopäivä 22.9.2004
Diaarinumero R 24/04



Irtisanominen
Työvelvoitteen laiminlyönti

Piirivartijana työskentelevä henkilö oli tilanteessa, jossa hänen työtoverinsa työturvallisuus oli ulkopuolisten henkilöiden pahoinpitelyn johdosta vakavasti vaarantunut, jättänyt ryhtymättä sellaisiin toimenpiteisiin, joita vartijalta tuossa tilanteessa olisi edellytetty. Esillä olevan tapauksen johdosta työnantajalta ei ole voitu edellyttää varoituksen antamista ennen työsopimuksen irtisanomista. Rikkomuksen laatu ja vartiointialan työntekijälle asettamat vaatimukset huomioon ottaen työnantajalta ei ole voitu kohtuudella edellyttää sopimussuhteen jatkamista. Työnantajalla on siten ollut asiallinen ja painava syy vartijan työsopimuksen irtisanomiseen.

TYÖTUOMIOISTUIN TUOMIO Nro 78
KANTAJA
Palvelualojen ammattiliitto PAM ry, Helsinki

VASTAAJA
Palvelualojen Toimialaliitto ry, Helsinki

KUULTAVA
Securitas Oy, Helsinki

ASIA
Irtisanomissuojasopimuksen vastainen menettely

KÄSITTELY TYÖTUOMIOISTUIMESSA
Suullinen valmistelu 21.6.2004
Pääkäsittely 1.9.2004

TYÖEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET
Palvelualojen ammattiliitto PAM:n ja Palvelualojen Toimialaliiton välillä ajaksi 1.1.2001 - 30.4.2003 solmitun vartiointialan työehtosopimuksen osana noudatettavassa keskusjärjestöjen välillä 10.5.2001 tehdyssä irtisanomissuojasopimuksessa on muun ohella seuraavat määräykset:

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

2 § Irtisanomisen perusteet

Työnantaja ei saa irtisanoa työntekijän työsopimusta ilman työsopimuslain 7:1-2 §:n mukaista asiallista ja painavaa syytä.

Soveltamisohje

Määräys vastaa työsopimuslain 7:1-2 §:ää, joissa on määritelty työntekijän henkilöön liittyvät irtisanomisperusteet.

Työsopimuslain 7:2.2 §:ssä on lueteltu erikseen syitä, joita ei ainakaan voida pitää asiallisena ja painavana irtisanomisperusteena.

Asiallisena ja painavana syynä pidetään sellaisia työntekijästä itsestään riippuvia syitä, kuten töiden laiminlyömistä, työnantajan työnjohto-oikeutensa rajoissa antamien määräysten rikkomista, perusteetonta poissaoloa ja ilmeistä huolimattomuutta työssä.

Asiallinen ja painava syy -käsitteen sisältöä on edellä pyritty täsmentämään luettelemalla eräitä esimerkkejä sellaisista tapauksista, joissa työsuhteen päättäminen voi sopimukseen mukaan olla sallittua.

Irtisanomisperusteen asiallisuuden ja painavuuden arvioinnissa on työsopimuslain mukaan muun ohella merkitystä työsopimuksesta tai laista johtuvien velvollisuuksien laiminlyömisen tai rikkomisen vakavuudella. Työntekijän henkilöön liittyvän irtisanomisperusteen asiallisuutta ja painavuutta arvioitaessa on otettava huomioon työnantajan ja työntekijän olosuhteet kokonaisuudessaan. Tämä tarkoittaa sitä, että irtisanomisperusteen riittävyyttä on arvioitava kaikkien tapauksessa ilmenevien seikkojen kokonaisharkinnalla.

Irtisanomisperusteena pidetään myös syitä, joiden johdosta työsopimuksen purkaminen työsopimuslain mukaan on mahdollista.

Työsopimuksen irtisanomisperusteiden sisältöä on tarkemmin kuvattu hallituksen esityksen (HE 157/2000) perusteluissa.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

KANNE
Vaatimukset

Palvelualojen ammattiliitto PAM on vaatinut Securitas Oy:n velvoittamista suorittamaan A:lle irtisanomissuojasopimuksen mukaisena korvauksena työsuhteen perusteettomasta päättämisestä A:n 20 kuukauden palkkaa vastaavan korvauksen 27 942,20 euroa korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine korkoineen haastehakemuksen tiedoksiantopäivästä lukien.

Palvelualojen ammattiliitto PAM on lisäksi vaatinut Palvelualojen Toimialaliiton ja Securitas Oy:n velvoittamista yhteisvastuullisesti korvaamaan Palvelualojen ammattiliitto PAM:n oikeudenkäyntikulut korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen siitä lukien, kun kuukausi on kulunut tuomion antamisesta.

Perusteet

Securitas Oy oli irtisanonut piirivartijana toimineen A:n työsuhteen 18.11.2002 annetulla irtisanomisilmoituksella. Irtisanomisen perusteeksi oli ilmoitettu työsopimuslain 7 luvun 2 §:n mukaiset työntekijästä johtuvat syyt. A:n työsuhde oli päättynyt 18.3.2003. A:n palkka oli ollut kuukaudessa keskimäärin 1 397,11 euroa.

A oli suorittanut vartijan peruskurssin vuonna 1992 ja toiminut vartiointialalla vuodesta 1992 lukien. A oli työskennellyt aluksi Vartiointipalvelu R. Luomanen Ky:ssä. Liikkeen luovutuksen yhteydessä hän oli 1.2.2001 siirtynyt Securitas Oy:n palvelukseen vanhana työntekijänä.

A:lle oli hänen työsuhteensa aikana annettu varoitus 24.1.2002 sen johdosta, että hän oli ottanut ulkopuolisen henkilön ajoneuvoonsa.

A:n työsuhteen päättämiseen johtaneet tapahtumat olivat sattuneet 4.11.2002. Mainitun päivän iltana B -niminen vartija oli joutunut tappeluun Marjahaan ABC-kahvila-ravintolan edustalla, jonne myös A oli B:n puhelinsoiton saatuaan mennyt.

Securitas Oy oli ilmoittanut A:n työsopimuksen irtisanomisen syyksi muun muassa sen, että A ei ollut puuttunut tilanteeseen eikä ryhtynyt aktiivisesti toisen vartijan avuksi, vaikka hän oli paikalle saapuessaan nähnyt tilanteen. Todellisuudessa tilanne oli kuitenkin ollut se, että A:n tullessa kahvilan alueelle ei tilanne ollut näyttänyt huolestuttavalta, minkä vuoksi A oli uskaltanut ajaa auton talon sivuun. A oli myös ryhtynyt välittömästi soittamaan poliisille, koska poliisin tulo paikalle yleensä rauhoittaa tilanteen. A oli vasta jälkeenpäin saanut kuulla, että B:tä olisi kysymyksessä olleessa tilanteessa pahoinpidelty lyömällä ja potkimalla. A oli arvioinut, että tilanne ei ollut ollut alunalkaenkaan kovin vakava, koska kokenut ja ammattitaitoinen vartija ei mene koskaan yksin paikalle vaan odottaa lisävoimia. Tapahtumat olivat myös edenneet nopeasti ja koko tilanne tapahtumapaikalla oli ollut ohi siinä vaiheessa, kun A oli varmistunut siitä, että poliisihälytys oli tehty. A piti omaa menettelyään senhetkisen tietämyksensä pohjana asiallisena.

A oli työskennellyt vartiointialalla vuodesta 1992 lukien, mutta Vartiointipalvelu R. Luomanen Ky oli ollut verrattain pieni työnantaja ja toiminut erilaisissa olosuhteissa kuin Securitas Oy. Koska A:n työsuhde oli päätetty henkilöstä johtuvalla syyllä ja työnantajan näkemyksen mukaan hänen työsuorituksessaan olleiden puutteiden vuoksi kyseisessä tilanteessa, olisi Securitas Oy:n tullut liikkeen luovutuksen jälkeen antaa A:lle sellainen tarpeelliseksi katsomansa koulutus, että A olisi kyennyt toimimaan tilanteessa työnantajan mielestä asiallisella tavalla. Työsopimuksen irtisanominen ei voi irtisanomissuojasopimuksessa tarkoitetulla tavalla johtua asiallisesta ja painavasta syystä, jos työnantaja on itse laiminlyönyt työnantajan yleisvelvoitteen huolehtia siitä, että työntekijä suoriutuu asiallisesti työstään.

Securitas Oy:n olisi tullut ennen työsopimuksen irtisanomista varoitusmenettelyä käyttäen antaa A:lle mahdollisuus korjata menettelynsä. Varoitusmenettelyn lisäksi työnantaja olisi tässä tilanteessa ollut ehkä myös velvollinen antamaan lisäkoulutusta, jolloin A olisi jatkossa suoriutunut työtehtävistään työnantajan edellyttämällä tavalla. Koska A ei ollut edes mieltänyt menettelevänsä työsopimuksen taikka lain vastaisesti, ei kysymyksessä voinut olla niin vakava rikkomus, että työnantajalta ei kohtuudella voitaisi edellyttää sopimussuhteen jatkamista ja varoitusmenettelyn käyttämistä.

Koska A:lle aikaisemmin annettu kirjallinen varoitus ei liittynyt mitenkään irtisanomisperusteeseen, ei annetulla varoituksella ollut merkitystä irtisanomisperusteen riittävyyttä arvioitaessa. Annetun varoituksen ajallinen yhteys irtisanomistapahtumaan oli myös katkennut. Annettu varoitus kuitenkin osoitti, että Securitas Oy:llä on tapana varoitusmenettelyn käyttäminen ja siksi nyt esillä olleessa tilanteessa työnantajan olisi tullut irtisanomisen asemesta käyttää varoitusmenettelyä.

Myöskään B ei ollut saanut tilanteen johdosta varoitusta, vaikka B:kään ei olisi saanut mennä tilanteeseen yksin. Työnantajalta edellytetään työntekijöiden tasapuolista kohtelua.

Irtisanomisen välttämiseksi Securitas Oy:n olisi tullut myös selvittää, olisiko A voitu sijoittaa muuhun työhön. Securitas Oy oli kokonaan laiminlyönyt selvittää muun työn tarjoamismahdollisuudet asiassa.

Edellä esitetyistä syistä Securitas Oy:llä ei ole ollut asiallista ja painavaa syytä A:n työsopimuksen irtisanomiseen. A:n työsopimuksen irtisanominen ei myöskään ollut kohtuullinen toimenpide tapahtuneeseen nähden, minkä vuoksi A:lla on oikeus saada korvaus siitä, että Securitas Oy on rikkonut irtisanomissuojasopimusta. Korvauksen määrää arvioitaessa on otettava huomioon irtisanomissuojasopimuksen 13 §:ssä mainitut seikat ja myös kuulemismenettelyssä olleet puutteellisuudet.

VASTAUS
Vastaus kannevaatimuksiin

Palvelualojen Toimialaliitto on vastauksessaan, johon Securitas Oy on osaltaan yhtynyt, kiistänyt kanteen ja vaatinut sen hylkäämistä.

Palvelualojen Toimialaliitto on lisäksi vaatinut Palvelualojen ammattiliitto PAM:n velvoittamista korvaamaan työnantajaliiton oikeudenkäyntikulut korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen kuukauden kuluttua tuomion antopäivästä.

Kanteen kiistämisen perusteet

Kanteessa mainittu B oli saanut 4.11.2002 noin kello 21 ABC-liikenneasema Marjahaan työntekijältä puhelinsoiton, jossa oli pyydetty vartijaa paikalle häiriköivien asiakkaiden vuoksi. B oli luvannut tulla paikalle. Välittömästi puhelun jälkeen hän oli soittanut A:lle ja kertonut tilanteesta sekä pyytänyt A:ta tulemaan ABC-liikenneasemalle avuksi, koska kysymys oli ollut useammasta häiriköivästä henkilöstä. A oli luvannut tulla paikalle. B, joka oli saapunut ensimmäisenä ABC-liikenneasemalle, oli selvittänyt tilanteen ravintolan sisällä ja onnistunut siirtämään häiriköivät henkilöt eli kaksi romanimiestä ja kolme naista ulos. Ulkopuolella toinen romanimies oli tönäissyt B:tä ja aloittanut tämän pahoinpitelyn, johon myös toinen romanimies oli yhtynyt. He olivat pahoinpidelleet B:tä lyömällä, tönimällä ja potkimalla. Tilanne oli ollut sekasortoinen. Kahviosta poistetut henkilöt olivat tapelleet keskenään ja samalla he kaikki olivat pahoinpidelleet B:tä.

Paikalla ollut kahvila-ravintolan henkilökunta oli ihmetellyt sitä, että paikalle saapunut toinen vartija ei pysähtynyt auttamaan. Kahvila-ravintolan työntekijät olivat odotelleet hetken ennen kuin hälytyksen tehnyt työntekijä oli lähtenyt hakemaan A:ta toisen vartijan avuksi. Työntekijän saavuttua A:n autolle hän oli huomannut tämän vain istuvan autossa. A oli kysynyt paikalle tulleelta kahvila-ravintolan työntekijältä, oliko poliisi jo kutsuttu paikalle, mihin hän oli saanut myöntävän vastauksen. A ei siten tuossa vaiheessa ollut itse vielä soittanut poliisille. Kahvila-ravintolan työntekijä oli tuolloin kehottanut A:ta tulemaan toisen vartijan apuun, mutta A ei tästä huolimatta ollut ryhtynyt mihinkään toimenpiteisiin.

A:lla oli yli 10 vuoden kokemus vartijan työstä. Ennen Securitas Oy:n palvelukseen siirtymistään A oli aikaisemman työnantajansa palveluksessa tehnyt pääasiassa piirivartiointia ja paikallisvartiointia. Myös Securitas Oy:n palveluksessa A oli tehnyt piirivartiointia, sillä yhtiön Iisalmen toimipisteessä ei ollut muuta vartiointityötä edes tarjolla.

A:lla oli siten vankka kokemus vartijana toimimisesta. Pitkän työhistoriansa aikana A:n on täytynyt kohdata lukuisia eri vaaratilanteita, joiden myötä erilaiset toimintatavat ovat tulleet hänelle tutuiksi. Vaara- ja uhkatilanteiden selvittäminen ja niistä selviytyminen on olennainen osa vartijan jokapäiväistä työtä. Normaalin vartiointityönsä lisäksi A oli työnantajan tietojen mukaan tehnyt myös järjestyksenvalvojan tehtäviä paikalliselle urheiluseuralle.

A oli suorittanut vuonna 1991 vartijan peruskurssin. Securitas Oy:n palvelukseen siirryttyään A oli suorittanut kaasusumutinkoulutuksen 14.6.2001 ja Securitas Oy:n räätälöimän "Piiri II" koulutusmoduulin 20.2.2002. Securitas Oy oli myös järjestänyt lukuisia tiedotus- ja ohjeistustilaisuuksia sen palvelukseen siirtyneille vartijoille.

A:lle oli annettu 6.3.2002 kirjallinen varoitus sen johdosta, että hän oli 24.1.2002 ottanut ulkopuolisen henkilön yhtiön ajoneuvoon ja kyydinnyt tätä piirivartiointitehtävän aikana. Menettelyllään A oli rikkonut työsopimuksen liitteenä olevaa ajoneuvokäytäntöä koskevaa ohjetta. Varoituksen voimassaololle ei ole olemassa erityistä takarajaa. Oikeuskirjallisuudessa on katsottu, että varoitukseen voidaan vedota vielä noin vuodenkin jälkeen.

A oli irtisanottu 18.11.2002 Iisalmen Marjahaassa toisen vartijan pahoinpitelyyn johtaneen tilanteen johdosta. Securitas Oy:n henkilöstöpäällikkö oli 4.6.2003 kirjallisesti täsmentänyt irtisanomisen syitä seuraavasti "Työntekijä ei ole työvuorossaan 4.11.2002 toiminut vartijalta edellytettävällä tavalla, vaan laiminlyömällä vartijalle kuuluvat tehtävät hän on työntekijänä vaarantanut toisen työntekijän työturvallisuuden ja terveydentilan." Työnantajalla on ollut painavat ja tärkeät syyt irtisanomiselle, koska A ei ollut 4.11.2002 huolehtinut työturvallisuuslain 4 luvun 18 §:n mukaisesti toisen vartijan työturvallisuudesta ja terveydestä siten kuin kokeneelta sekä ammattitaitoiselta ja kaasusumutinta kantavalta vartijalta olisi voitu vastaavassa tilanteessa odottaa. Jos kysymys on painavasta ja törkeästä työntekijän velvoitteiden laiminlyönnistä sekä toisen työntekijän turvallisuuden merkittävästä vaarantamisesta, ei varoitusta ole tarpeen käyttää, eikä työnantajalla ole velvollisuutta kouluttaa työntekijää uusiin tehtäviin.

TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU
Perustelut

A:n työsuhde ja sen irtisanominen

Securitas Oy on 18.11.2002 irtisanonut yhtiön palveluksessa piirivartijana toimineen A:n työsopimuksen päättymään 18.3.2003. A oli tullut Securitas Oy:n palvelukseen liikkeen luovutuksen yhteydessä 1.2.2001, mitä ennen hän oli vuodesta 1992 lukien työskennellyt vartijana Vartiointipalvelu R. Luomanen Ky:n palveluksessa.

Kirjallisessa irtisanomisilmoituksessa on viitattu työsopimuslain 7 luvun 2 §:ään ja ilmoitettu irtisanomisen perusteeksi työntekijästä johtuvat syyt. Työsuhteen päättymisen jälkeen työnantaja on kirjallisesti täsmentänyt irtisanomisen syyksi sen, että A ei ollut työvuorossa 14.11.2002 toiminut vartijalta edellytetyllä tavalla. Työnantajan mukaan A oli laiminlyömällä vartijalle kuuluvan tehtävän vaarantanut toisen työntekijän työturvallisuuden ja terveydentilan, minkä vuoksi työnantajalla on ollut painavat ja asialliset perusteet työsopimussuhteen päättämiseen kokonaisharkintansa perusteella.

Esitetty näyttö

Työsopimuksen irtisanomiseen johtaneista tapahtumista työtuomioistuimessa on kuultu todistelutarkoituksessa A:ta itseään sekä työnantajapuolen nimeäminä todistajina vartija B:tä ja turvallisuuspäällikkö C:tä. Työtuomioistuimella on ollut käytettävissään irtisanomisen taustalla olleita tapahtumia koskeva käräjäoikeuden tuomio siihen liittyvine esitutkintapöytäkirjoineen.

A on kertomansa mukaan ollut 4.11.2002 tekemässä työhönsä kuuluvaa kauppaoppilaitoksen ovien sulkemista, kun yhtiön palveluksessa oleva toinen vartija B oli soittanut hänelle ja ilmoittanut saaneensa Marjahaan ABC-huoltoasemalta hälytyksen. B oli ilmoittanut menevänsä paikalle ja soittavansa A:lle, jos hän tarvitsee apua. Vaikka soittoa B:ltä ei ollut tullut, oli A saatuaan oman työnsä tehdyksi lähtenyt katsomaan tilannetta kysymyksellä olevalla huoltoasemalla. Paikalle tullessaan A oli havainnut B:n ja toisen henkilön pitelevän toisiaan kiinni käsistä huoltoaseman piha-alueella. Paikalla oli ollut muitakin ihmisiä eikä tilanne ollut A:n mukaan vaikuttanut vakavalta. A oli ajanut auton rakennuksen kulman takana olevalle pysäköintialueelle. A:n tarkoituksena oli ollut soittaa poliisi paikalle, mutta hänen käytössään olleessa puhelimessa oli ollut tuolloin jotakin hämminkiä. A:n ollessa autossaan paikalle oli tullut huoltoaseman työntekijä, joka oli kehottanut B:tä menemään katsomaan tilannetta. A oli tiedustellut kysymyksessä olevalta työntekijältä, oliko paikalle soitettu poliisi. Tähän hän oli saanut myöntävän vastauksen. A:n ollessa nousemassa autosta oli B hänen kertomansa mukaan tullut juosten omalle autolleen ja ottanut sieltä pamppunsa. Tämän jälkeen B oli seisonut autonsa vieressä vähän aikaa ja lähtenyt ajamaan pois paikalta. A oli sittemmin kuullut B:tä tämän soittaessa aluesairaalasta ja pyytäessä A:ta hakemaan häneltä avaimia.

B on kertonut kysymyksessä olevana päivänä olleensa töissä 1. piirissä ja saaneensa työpuhelimeensa hälytyksen Marjahaan ABC-huoltoasemalta. Koska hälytyksen tehnyt huoltoaseman työntekijä oli ilmoittanut, että paikalla oli useampia häiriötä aiheuttavia henkilöitä, oli B soittanut A:lle ja pyytänyt myös tätä saapumaan paikalle. B oli kertomansa mukaan myös maininnut A:lle, että häiriön aiheuttajia oli useita. Huoltoaseman pihalla tapahtuneen pahoinpitelyn yhteydessä B oli joutunut iskujen ja potkujen kohteeksi. Tapahtuman johdosta hän oli joutunut käymään lääkärillä, mutta hän ei kuitenkaan ollut halunnut sairauslomatodistusta, koska kysymyksessä olevat tapahtumat olivat sattuneet hänen määräaikaisen työsuhteensa viimeisessä työvuorossa, minkä jälkeen hän oli jäämässä työttömäksi.

C on kertonut, että hän on turvallisuuspäällikön tehtävässään tehnyt B:n pahoinpitelyasiassa tutkinnan ja laatinut asiaa koskevan kirjallisen muistion. Ennen A:n kuulemista hän oli haastatellut tapahtuman nähneitä Marjahaan huoltoaseman työntekijöitä. A:n omasta kertomuksesta oli selvinnyt, että hän oli paikalle tullessaan nähnyt romanimiehen ja B:n pitelevän toisiaan käsistä. Ympärillä oli ollut myös muita romanihenkilöitä. A ei C:lle kertomansa mukaan ollut mennyt välittömästi auttamaan B:tä, vaan hän oli ensin halunnut saada työnantajan auton suojaan mahdolliselta vahingonteolta. Huoltoaseman työntekijältä C oli saanut kuulla, että työntekijät olivat nähneet Securitas Oy:n auton tulevan paikalle ja ajavan nurkan taakse. Kun autosta ei kuitenkaan ollut tullut ketään paikalle, oli toinen huoltoaseman työntekijöistä kertonut juosseensa A:n auton luo, aukaissut oven ja pyytänyt A:ta auttamaan toista vartijaa. C oli edelleen saanut tietää, että tapahtumien aikana B oli onnistunut juoksemaan omalle autolleen ottamaan sieltä pamppunsa, jolloin hänen perässään tullut pahoinpitelyyn osallistunut henkilö oli lähtenyt paikalla olleen saman seurueen autolle. C:n mukaan A:n olisi kysymyksessä olleessa tilanteessa tullut puuttua tapahtumiin heti paikalle saavuttuaan esimerkiksi ajamalla autonsa lähelle toisissaan kiinni olevia henkilöitä, vilkuttamalla valoja ja painamalla auton torvea.

Käräjäoikeuden tuomiosta ja sen liitteenä olleista asiakirjoista ilmenee, että B oli tapahtumien johdosta saanut nyrkiniskuista ja potkuista kuhmuja pään alueelle, punoitusta ja lievää mustelmaa vasemmalle takaraivolle, arkuutta rintakehään ja kipua oikeaan sääreen. Pahoinpitely oli tapahtunut huoltoaseman pihalla ja sen johdosta oli kaksi henkilöä tuomittu sakkorangaistuksiin.

A:n saamasta koulutuksesta työtuomioistuimessa on kuultu A:ta itseään, vartiointialan opettajana toimivaa D:tä ja Securitas Oy:n palvelupäällikköä E:tä sekä pääluottamusmies F:ää. Esitetyn selvityksen mukaan A on käynyt 40 tuntia kestävän vartijan peruskurssin. A on myös saanut koulutuksen kaasusumuttimen käyttöön ja osallistunut piirivartioinnin kahden päivän pituisen täydennyskoulutuksen ensimmäisen päivän opetukseen. A on myös eräässä vartiointikohteessa saanut LVI-alaan liittyvää koulutusta. D:n mukaan vartijan koulutuksessa samoin kuin kenttätyössä on keskeisesti esillä periaate, että työtoveria ei jätetä.

F, jota on kuultu myös Securitas Oy:n varoituskäytännöstä, on kertonut, että varoituksia yhtiössä annetaan erilaisista rikkomuksista, kuten työvuoroista myöhästymisestä ja ohjeiden vastaisesta menettelystä. Harvinaista on, että työntekijän työsuhde irtisanotaan ilman aikaisemmin annettua varoitusta. Selvissä rikostapauksissa seurauksena on ollut työsopimuksen purkaminen.

Arviointi ja johtopäätökset

Asiassa sovellettavan irtisanomissuojasopimuksen 2 §:n mukaan työnantaja ei saa irtisanoa työntekijän työsuhdetta ilman työsopimuslain 7 luvun 1-2 §:n mukaista asiallista ja painavaa syytä. Työsopimuslain 7 luvun 2 §:n 1 momentin mukaan työntekijästä johtuvana ja hänen henkilöönsä liittyvänä asiallisena ja painavana irtisanomisperusteena voidaan pitää muun muassa työsopimuksesta tai laista johtuvien työsuhteeseen olennaisesti vaikuttavien velvoitteiden vakavaa rikkomista tai laiminlyöntiä. Mainitussa lainkohdassa on lisäksi todettu, että syyn asiallisuutta ja painavuutta arvioitaessa on otettava huomioon työnantajan ja työntekijän olosuhteet kokonaisuudessaan.

B:n puhelinsoiton perusteella A:lla on jo ennen Marjahaan huoltoasemalle saapumistaan ollut tieto siitä, että paikalla on useampia häiriötä aiheuttavia henkilöitä. Tällä perusteella hänellä on ollut mahdollisuus jo etukäteen valmistautua toimimaan kysymyksessä olevassa tilanteessa. Paikalle saapuessaan A on omankin kertomuksensa mukaan nähnyt työtoverinsa olevan fyysisessä kontaktitilanteessa toisen henkilön kanssa. Esitetyn selvityksen perusteella työtuomioistuin arvioi, että A:n on täytynyt havaita myös muiden henkilöiden osallistuneen huoltoaseman pihalla tapahtuneeseen välienselvittelyyn. A on kuitenkin jättänyt puuttumatta tilanteeseen ja ajanut autonsa jonkin matkan päähän jääden sinne. Siitä huolimatta, että huoltoaseman työntekijä oli tullut A:n autolle ja pyytänyt tätä auttamaan toista vartijaa, A ei ollut ryhtynyt mihinkään toimenpiteisiin. Kun A oli itsekin todennut poliisin saamisen paikalle tarpeelliseksi, osoittaa myös tämä, että A on havainnut tai hänen ainakin olisi tullut havaita tilanteen vakavuus. Vartiointialan luonne huomioon ottaen vartijalta voidaan myös edellyttää aktiivista toimintaa kysymyksessä olevan kaltaisessa tilanteessa, jossa aiheutuu uhka työtoverin terveydelle.

A:lla on koulutus, jota vartijaksi työskentelemiseltä edellytetään. Lisäksi hänellä on oikeus kantaa kaasusumutinta, minkä käyttöön hän on myös saanut asianmukaisen koulutuksen. A on ennen kysymyksessä olevaa tapahtumaa toiminut vartijana 10 vuoden ajan, eikä kysymyksessä olevan kaltaista häiriköintitilannetta voida pitää alalla yllätyksellisenä tai poikkeuksellisena. A:n menettelyä kysymyksessä olevassa tilanteessa ei voida lukea puutteellisesta koulutuksesta johtuvaksi.

Työsopimuslain 7 luvun 2 §:n 3 momentin mukaan työntekijää, joka on laiminlyönyt työsuhteesta johtuen velvollisuuksien täyttämisen tai rikkonut niitä, ei saa irtisanoa ennenkuin hänelle on varoituksella annettu mahdollisuus korjata menettelynsä. Saman pykälän 4 momentissa on edelleen säädetty työnantajan velvollisuudesta selvittää ennen irtisanomista, olisiko irtisanominen vältettävissä sijoittamalla työntekijä muuhun työhön. Silloin kun irtisanomisen perusteena on niin vakava työsuhteeseen liittyvä rikkomus, että työnantajalta ei voida kohtuudella edellyttää sopimussuhteen jatkamista, ei saman pykälän 5 momentin mukaan tarvitse noudattaa varoitusmenettelyä eikä selvittää mahdollisuuksia sijoittaa työntekijä muuhun työhön.

A:lle on 6.3.2002 annettu kirjallinen varoitus sen johdosta, että hän on työsopimuksen liitteenä olevan yhtiön ajoneuvokäytäntöä koskevien ohjeiden vastaisesti kyydinnyt ulkopuolista henkilöä työtehtävien aikana. Varoituksen antamisen jälkeen A ei ole syyllistynyt vastaavaan rikkomukseen. Varoituksen antamista ennen työsopimuksen irtisanomista ei nyt esillä olevan tapauksen johdosta kuitenkaan ole työtuomioistuimen mielestä voitu edellyttää. A on työsopimuksensa irtisanomiseen johtaneessa tilanteessa, jossa hänen työtoverinsa työturvallisuus on vakavasti vaarantunut, jättänyt ryhtymättä sellaisiin toimenpiteisiin, joita vartijalta tuossa tilanteessa olisi edellytetty. Rikkomuksen laatu ja vartiointialan työntekijälle asettamat vaatimukset huomioon ottaen työnantajalta ei ole kohtuudella voitu edellyttää sopimussuhteen jatkamista. Securitas Oy:llä on ollut asiallinen ja painava syy A:n työsopimuksen irtisanomiseen. A:lla ei näin ollen ole oikeutta kanteessa vaadittuun korvaukseen.

Oikeudenkäyntikulut

Jutun hävitessään Palvelualojen ammattiliitto PAM on työtuomioistuimesta annetun lain 33a §:n 1 momentin nojalla velvollinen korvaamaan Palvelualojen Toimialaliiton oikeudenkäyntikulut. Kulujen määräksi on ilmoitettu 3 545,32 euroa, mitä ei ole riitautettu.

Tuomiolauselma

Kanne hylätään.

Palvelualojen ammattiliitto PAM velvoitetaan korvaamaan Palvelualojen Toimialaliiton oikeudenkäyntikulut 3 545 eurolla 32 sentillä, jolle on maksettava viivästyskorkoa korkolain 4 §:n 1 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaan siitä lähtien, kun kuukausi on kulunut työtuomioistuimen tuomion antopäivästä.

Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Saloheimo puheenjohtajana sekä Kröger, Lindahl, Vannela, Sulkunen ja Vertanen jäseninä. Sihteeri on ollut Laurila.

Tuomio on yksimielinen.