epiduraali vs spinaali

Epiduraalipuudutus annetaan epiduraalitilaan, puudutus alkaa hitaammin (n. 20 min) ja eikä kestä yhtä kauan kuin spinaalipuudutus. Epiduraalia käytetään usein synnytyksen yhteydessä kivun lievityksessä.
Spinaalipuudutuksessa puudute ruiskutetaan alempien lannenikamien välistä selkäydinnestetilaan, jossa puudute menee alavartalon tunto- ja liikehermojen ympärille ja lamauttaa ne tilapäisesti. Hermojen toiminta palautuu puudutusaineen hävittyä.
Selkäpuudutusta ei tehdä selkäytimeen, vaan alueelle, jonne selkäydin ei enää ulotu.
Spinaalipuudutus vaikuttaa nopeammin (5-10 min) ja kestää kauemmin (jopa n. 5 tuntia). Spinaalipuudutusta käytetään mm. alaraajaleikkausten yhteydessä ja myös kivun lievityksessä.

tällä pastalla lääkärit käy vastailemassa?

Minulla on kokemusta kummastakin puudutuksesta sektiossa. Ensimmäinen sektio tehtiin epiduraalipuudutuksella ja toinen spinaalipuudutuksella. En tiedä, johtuiko ero puudutuksista, mutta epiduraalipuudutuksen aikana tehdystä sektiosta jäi miellyttävämpi kuva. Ei tullut pahoinvointia eikä huonoa oloa missään vaiheessa, sen sijaan spinaalipuudutuksella tehdyssä taju meinasi mennä kahdesti, kun verenpaine laski alas. Se hoitui kyllä lääkkeellä, mutta epämiellyttävää se oli silti. Lisäksi spinaalipuudutuksen vaikutuksen lakatessa tuli jalkoihin inhottava pistely, mutta ei epiduraalin jälkeen.

Kahdesti spinaali- ja kerran epiduraalipuudutus ja minusta myös epiduraali oli mukavampi. Spinaali tuntui jotenkin paljon raskaammalta heti laitosta lähtien ja siitä palautuminen kesti kauemmin, horkka oli kova ja olo muutenkin huonompi. Kun puudutus laitettiin, verenpaine "humahti" alas mistä seurasi pahoinvointia.

Epiduraalin jälkeen olo oli huomattavasti parempi ja pääsin jaloilleni nopeammin.

Puudutustehossa en huomannut eroa eli mitään en tuntenut palleasta alaspäin.

Mulle tehtiin muutama vuosi sitten iso jalkaleikkaus (tai oikeastaan kaksikin). Ensin valtimonohitusleikkaus ja sitten yhden varpaan amputointi. Mä olen antanut itseni ymmärtää, että mulle annettiin ns. epiduraali-spinaali-puudutus (eli yhdistelmä molemmista).

Leikkaus kesti monta tuntia ja jälkeenpäin kivunlievitys hoidettiin samalla puudutuksella, mutta tietenkin kevyemmin. Katedri meni selkääni useamman päivän ajan ja kun kolmantena päivänä verisuonileikkauksesta tehtiin varpaan amputointi, ei tarvinut erikseen enää pistää, vaan lisättiin vain puudutetta jo olemassaolevan katedrin välityksellä. Näppärää. (olin muuten mukana sellasessa tutkimuksessa, missä selvitettiin tuota kivunhoitoa noin eli vähän väliä tutkittiin millanen kylmä/kuuma-tunto ja yleensäkin tunto mun jalassa oli)

Minkäänmoisia ongelmia ei mulla ollut koko aikana eikä jälkeenpäinkään. Se oli hienoa, että kivunlievitys leikkauksen jälkeen alussa hoitui tuolla tavalla. Ei tarvinut heti alkaa vahvoja kipulääkkeitä popsimaan ja olinkin paljon pirteämpi heti leikkauksen jälkeisinä päivinä kuin sitten, kun tuo "kipupumppu" poistettiin ja aloin popsimaan vahvoja keskushermoston kautta vaikuttavia kipulääkkeitä (onneksi pääsin niistä nopeasti eroon).