Olen viime aikoina vertaillut useimpien
rautajousisten (hyi, mikä kirosana :) ) autojen
jarruja oman BX:n jarruihin. Jarrupalat ja levyt
ovat olleet joka autossa suunnilleen yhtä
tuoreita.
Lopputuloksena totesin, että BX:ssä on parhaimmat
jarrut - poljinta ei tarvitse tintata pohjaan,
vaan auto pysähtyy vähemmälläkin.
www.kolumbus.fi/anttijp/activa.htm osoitteessa on
testi, jonka perusteella voidaan sanoa, että myös
Xantiassa on jarrut kohdillaan.
Mistä moinen siis johtuu? Vaikuttaako
hydrauliikka asiaan jollain tavalla? Lyhenikö yo.
linkissä olevassa testissä Xantian jarrutusmatka
juuri hydrauliikan ansiosta?
rautajousisten (hyi, mikä kirosana :) ) autojen
jarruja oman BX:n jarruihin. Jarrupalat ja levyt
ovat olleet joka autossa suunnilleen yhtä
tuoreita.
Lopputuloksena totesin, että BX:ssä on parhaimmat
jarrut - poljinta ei tarvitse tintata pohjaan,
vaan auto pysähtyy vähemmälläkin.
www.kolumbus.fi/anttijp/activa.htm osoitteessa on
testi, jonka perusteella voidaan sanoa, että myös
Xantiassa on jarrut kohdillaan.
Mistä moinen siis johtuu? Vaikuttaako
hydrauliikka asiaan jollain tavalla? Lyhenikö yo.
linkissä olevassa testissä Xantian jarrutusmatka
juuri hydrauliikan ansiosta?
Vastaukset 18
Vanhimmat
Xantia ymmärtääkseni vetää takapäätä maata kohti
kovassa jarrutuksessa, jolloin takapyörien pito
paranee. Pätee varmaankin myös muihin malleihin,
joissa jarrut ovat tekemisissä jousituksen kanssa
nesteen välityksellä. Erityisesti hydractive 2 -
järjestelmällä varustetut reagoivat
erityistilanteisiin jäykistämällä jousitusta. Ko.
testin Activa-versiossa on lisäksi
kiihtyvyysantureita, joilla voi olla oma
lusikkansa sopassa.
Selvähän se on, tavallisessa autossa kuski joutuu
itse tuottamaan jarrupaineen, sitikassa se on
valmiina olemassa (ja pirun iso paine onkin), kuski
vain annostelee valmista painetta jarruventtiiliä
avaamalla. Tämän ansiosta sitikan jarrut iskevät
heti kiinni ilman viivettä, siksi jarrutusmatka on
lyhyempi kuin muilla. Myös jarrupaineen jako etu-
ja takapyörien välillä on aina oikea, sillä
takajarrut saavat paineen suoraan takajousista.
Täysjarrutus on tehokasta tarvittavan poljinvoiman
ollessa melko pieni. Jarrut eivät myöskään häviä
missään olosuhteissa. Tähän kun lisätään suuntansa
kaikissa oloissa säilyttävä ohjaus, on kasassa
maailman paras jarrujärjestelmä. Eikä tarvita
mitään "assistentteja" eikä muita älyttömyyksiä!
PS. Mikään auto ei tähän päivään mennessä ole
saavuttanut lyhyempää jarrutusmatkaa kuin Citroën
DS vuonna 1955!
> Jarrut eivät myöskään häviä missään
> olosuhteissa.
Tähän joudun heittämään samankaltaisen kommentin
kuin Independence Day -leffassa oli... "Tuo ei
nyt ihan kokonaan pidä paikkaansa..." ;) ...Itse
sain BX:stä jarrut häviämään Ahvenistolla kun
ajoin peräkkäin muutaman nopean
kierroksen...hydraulinesteet alko kiehumaan...Oli
aika ilkee tunne pääsuoran päässä kun ei ollut
jarruja... onnex ei osunut mihinkään, varikolla
nous kätevä savu kun pysähdyin. Tuo tapahtui
vanhalla BX 16 RS:lläni. Sen jälkeen en ole
radalla ajanut kuin yhden nopean kierroksen
peräkkäin ja ongelmia ei oo ollu.
…lienee jäänyt tekemättä. LHM-neste ei ime vettä
kuten tavallinen jarruneste, mutta säiliöön kertyy
ajan kanssa kondenssivettä joka lähtee LHM:n kanssa
kiertämään järjestelmässä. Vesi siellä jarruissa
varmaan on kiehunut.
> Nesteen vaihto lienee jäänyt tekemättä.
No ei kyllä ollut. Uudet nesteet sisässä.
En jätä koskaan huoltoja tekemättä, koska haluan
että auto on siinä kunnossa et jos tarttee lähtee
käymään "Inarissa" niin sit mennään.
> LHM-neste ei ime vettä kuten tavallinen
> jarruneste, mutta säiliöön kertyy
> ajan kanssa kondenssivettä joka lähtee LHM:n
> kanssa kiertämään järjestelmässä. Vesi siellä
> jarruissa varmaan on kiehunut.
Juu ei olluna vettä. Rata-ajo Ahveniston
kaltaisella radalla nyt vaan on aika pahasti
auton jarruja rasittavaa touhua. Yks nopee
kierros menee ongelmitta, mut jos meinaa kymmenen
kertaa kiertää putkeen niin ongelmia tulee
varmaan jokaisella "normaali" autolla. Tämä siis
silloin kun ajetaan niin lujaa kuin radalla
pysytään ja jarrutukset jätetään viime tinkaan.
Jarrut eivät kerkiä jäähtyä vaan kuumenevat
kuumenemistaan.
Mut tällaisia ongelmia nyt ei normaalissa ajossa
tule. Rata-ajo on aika kovaa rääkkiä kärrylle
muutenkin kaikin puolin, renkaat, alusta, jne...
Rata-ajo on rata-ajoa. Kyllä normaaliajossa
Sitikan jarrut toimii, ei kiehu. Ja vaikka ajaisi
vähän nopeampaa, ei kiehu.
Rata-ajossa on huomattavasti erilaisemman
olosuhteet. Ei kukaan normaali liikenteessä aja
mutkaan kaasupohjassa ja viimetipassa vedä liinat
kiinni ja paljon muitakaan temppuja tee.
Lukekaas TM:stä vuodelta 1970 (numeroa en
valitettavasti muista) vertailutesti nimeltä "Ison
rahan rattaat". Siinä on mukana Citroën DS 21 IE.
Radalla tehtyjen toistuvien täysjarrutusten jälkeen
sitikka oli ainoa testissä mukanaolleista autoista,
jonka jarrut eivät hävinneet useiden
jarrutuskertojen jälkeen. Kyllähän D-mallissa on
huomattavasti suuremmat levytkin kuin bexissä,
sekin vaikuttaa asiaan.
Muuten DS:stä todettiin mm. seuraavaa: "Ihana auto
ajaa. Pystyy soralla uskomattomiin suorituksiin".
> Rata-ajo on rata-ajoa.
Näin juuri. Sitähän korostinkin. Mut on se raja
vastaan tullut... ;) ...se oli se pointti.
> Kyllä normaaliajossa Sitikan jarrut toimii, ei
> kiehu. Ja vaikka ajaisi vähän nopeampaa, ei
> kiehu.
Eipä oo ollu ongelmia vaikka oon ajellu maaseutu
mutkilla "täysiä"... :)
> Rata-ajossa on huomattavasti erilaisemman
> olosuhteet. Ei kukaan normaali liikenteessä aja
> mutkaan kaasupohjassa ja viimetipassa vedä
> liinat kiinni ja paljon muitakaan temppuja tee.
Nii-i... mut on ne saatu loppumaan... ;) ...never
say never...
> Lukekaas TM:stä vuodelta 1970 (numeroa en
> valitettavasti muista) vertailutesti nimeltä
> "Ison rahan rattaat". Siinä on mukana Citroën
> DS 21 IE. Radalla tehtyjen toistuvien
> täysjarrutusten jälkeen sitikka oli ainoa
> testissä mukanaolleista autoista, jonka jarrut
> eivät hävinneet useiden jarrutuskertojen
> jälkeen. Kyllähän D-mallissa on huomattavasti
> suuremmat levytkin kuin bexissä, sekin
> vaikuttaa asiaan.
Ja pitää myös muistaa et BX 16 Valvella radalla
mutkaan tullessa "saattaa" olla "hiukan" enemmän
vauhtia kuin DS 21 E:llä... ;) ...kaikki
kunnioitus vanhukselle, mutta tilannenopeudet on
hiukan toisenlaiset...
> Muuten DS:stä todettiin mm. seuraavaa: "Ihana
> auto ajaa. Pystyy soralla uskomattomiin
> suorituksiin".
Kyllä BX:lläkin oikeissa käsissä pystyy
"Uskomattomiin suorituksiin"... :) ...edes
poliisit ei halua uskoa niitä... ;)
"Ja pitää myös muistaa et BX 16 Valvella radalla
mutkaan tullessa "saattaa" olla "hiukan" enemmän
vauhtia kuin DS 21 E:llä... ;) ...kaikki kunnioitus
vanhukselle, mutta tilannenopeudet on hiukan
toisenlaiset..."
Mikä on 16-venasen bexin huippunopeus? DS 21 IE:n
huippunopeus on 190 km/h. Itse en ole ajanut kuin
n. 170 km/h motarilla…
lukee, mutta 215 sille on mitattu jossain
testissä. Tehdas vissiin ilmoittaa 218 km/h.
Ja 180 todellista olen itte kokeillut....
> Mikä on 16-venasen bexin huippunopeus?
Mitattu kaiketi noin 215km/h, luvattu 218km/h
Noin 210km/h se ottaa kohtuu nopeasti, sen
jälkeen on odottelua. Kuulemma siis. En nyt itse
menis moista suomen teillä kokeileen... ;)
> DS 21 IE:n huippunopeus on 190 km/h.
En tiennytkään et se kulkee noinkin lujaa.
Kunnioitettava lukema noinkin vanhalle mallille.
Ja haluan vielä täsmentää etten kirjoittanut
loukkaus mielessä edellistäkään viestiä vaan sitä
käytännön tosiasiaa vain ajoin takaa noiden
kahden auton erosta eli et BX 16 Valve
tehokkaalla kierroskoneellaan kelaa esim.
Ahvenistolla pääsuoralla ja muilla lyhyemmillä
suorilla jarrutuksiin vauhtia jonkin verran DS
enemmän. Ja mitä suurempi nopeus jarrutukseen
tultaessa, sen kovempaa rääkkiä jarruille. En sen
kummempaa tarkoittanut.
> Itse en ole ajanut kuin n. 170 km/h motarilla…
Nelonen loppuu noin 180km/h ja maaseutu mutkilla
joutuu välillä peltoaukeilla käyttämään
vitostakin... ;)
19GT:llä 180km/h tuli testattua pari vuotta sitten
Saksassa, ja oli ihan kokeilemisen arvoista!
150km/h oli ihan kelpo matkavauhti silloin kun ei
stau vaaraa ollut ja täytyy sanoa että kyyti oli
"leppoisaa kelluntaa" :)
Ostin meganen -96. Mulla oli BX jonka jarrut myös
hyvät mutta herkän alku töksäyksen jälkeen ikään
kuin pito puuttuisi? Jarrupalat kovaa
materiaalia? Aika harvoin joutui palat
vaihdattamaan. Jarrut oli silti ihan OK. Megane
on niin iiihana tahmatassu.Jarruissa on tuntoa ja
pitoa. Tosin jotain on pielessä jos ei 8 vuodessa
auton jarrut kehity.. Tahtoisi BX GTi:n mutta
onko se muitten GTi autojen tapaan kallis korjata
jos moottori menee rikki? Siis noin yleisellä
tasolla, paljonko on hinnoissa GTi kerrointa
verrattuna esim. 1.9 BX:ään
"Tosin jotain on pielessä jos ei 8 vuodessa auton
jarrut kehity."
8 vuodessa? Eiväthän ne ole merkittävästi
kehittyneet 46 vuodessa!
On tainnut olla BX:äsi jarrut vähän persiillään
juttusi perusteella.
Kaikenlaisia autoja olen ajanut kuuden vuoden
aikana. BX on toiseksi vanhin niistä. Luulisi,
että uusissa autoissa olisi huomattavasti
paremmat jarrut kuin esim. BX:ssä, muttei se niin
ollut. BX:än jarrupoljinta ei ole koskaan
tarvinnut polkemalla polkea, toisin kuin
esimerkiksi Opelia.
Katselepa vaikka Sitrosen varaosahinnastoja, saat
aika hyvän kuvan varaosien GTi-lisistä. (siis
www.sitronen.fi)
On ABS:ä, jarruassistenttia, elektroniikkaa sekä
lukuisia pikku parannuksia ja materiaalien
kehittymistä.No mekaniset perusratkaisut säilyvät
pitkään, kuten nelitahtimoottorin runko ja
päärakenne.
BX.n jarrut katsastuksessa jarrudynamolla
mitattuna toimivat täsmällisesti ja tasaisesti.
BX:n piirteenä keulan jämäkkyys jarrutettaessa,
ei painu alas, ilmeisesti siksi jarrutusvoima
tuntuu "töksähtävänä" liike energian
summavektorin kohdistuessa kuljettajan vartaloa
vasten :) BX:n jarrut ovat yliherkät minun
mielestä ja varmaan siihen totuinkin, mutta kyllä
jarruttaminen nykyisellä ABSättömällä Meganella
on tunnokkaampaa ja jopa "nautittavampaa". BX
töksäyttää ja ei tunnokkasti pysähtynyt. Tuntuu
kuin megane hidastuisikin tehokkaammin, pyöriä
lukitsematta. Jarruvoimaa BX:ssä hankala
annostella. Liukkaalla Meganea jarruttaa
helpommin. Mutta ei ne todellakaan huonot ne BX:n
jarrut ole.