Ennen piti pitää villasukkia, ettei jalat palele. Laitoimme vesikiertoisen lattialämmityksen ja nyt pitää laittaa villasukat, ettei jalat hikoile. Jos säädän alemman lämmön, niin pää jäätyy, Missä vika? Lattialaatan päällä on koolaus ja ponttilauta. Oletteko saaneet tällaisen toimimaan mukavasti?
hukkainvestointiko?
ojallikko
162043
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 16
Vanhimmat
Onhan sulla aumotatiikka, jossa saat sekä ylä & alaraja saadaan katkaistua?
(lattia ei pääse liian kylmäksi / kuumaksi)
Kaikki pitäisi olla viimmosen päälle. Maalämpöfirman kaveri on kaiken tarkastanut kahdesti ja sanoi, ettei hän osaa ainakaan enää säätöjä paremmiksi laittaa. Kovalla pakkasella systeemi toimiikin ihan hyvin, mutta nyt keväällä auringon paistaessa koko homma on sekaisin jatkuvasti. Illalla lämpöä on kämpässä 25 astetta ja aamuksi tippuu normaaliksi 22 asteeseen. Oma epäilyni on että vika on lattialaudassa. Se ei ehdi älytä auringon, takan tai muun lämpöä, vaan pumppu työntää termareista huolimatta täysillä lämpöä. Lämpötila mitataan myös ulkoa ja ne laitteet on kyllä kunnossa ja vieläpä auringon puolella sokkelissa. Pesutiloissa, missä on laatta ja oma piirinsä ja on varjoisalla puolella, ei ongelmaa oikeastaan ole. Sieläkin lattia on välillä turhan kuuma jalalle, mutta yleensä ihan hyvä. Huonelämpö pysyy pesutiloissa juuri säädetyssä.
Onhan järjestelmässä ulkolämpötila-anturi? Sisätilan kompensointiyksiköllä tasataan takan lämpövaikutusta.
"Lämpötila mitataan myös ulkoa ja ne laitteet on kyllä kunnossa ja vieläpä auringon puolella sokkelissa"
Siirrä se anturi pohjoisen puolelle.
jossa vaipan lämpöhäviöt ovat suurehkot ei lattialämmitys ainoana lämmönlähteenä ole oikein toimiva. Käy juuri kuten mainitset; varpailla on kivaa, mutta nuppia jurppii.
Tämmöisissä asunnoissa lattialämpö on vain mukavuuslämpöä ja tarvitaan tasaava patterilämmitys. Siis patterit akkunoiden alle.
laita sähköpatterit ikkunoiden alle korjaamaan tilannetta ja ota lattiasta vain peruslämpö.
Maalämpö oli sen verran kallis, että suoraa sähköä ei laiteta. Ei huvittaisi myöskään vetää vesipattereita. Kiitos kuitenkin vastanneille.
Lueskelin tuossa ketjua ja tuli vaan mieleen ulkoanturista, milläköhän ilmansuunnalla se on? Siinä voi olla yksi syy, kun ei automatiikka pysy perässä.
Miksi ihmeessä ihmiset säätävät talojensa lämmitystä ulkolämpötilan mukaan. AINOA oikea säätöperuste on sisälämpötila.
Olet auttamattomasti myöhässä jos säädät sisälämpötilan mukaan. Kun sisälämpötila alkaa laskea niin rakenteet ovat jo viilenneet.
Esim. Yöllä pakkanen laskee -10 -> -25 asteeseen. Lämpöjä pitää alkaa heti nostamaan lämpötilan laskun alkaessa ettei sisälämpötila ehdi laskea.
Tästä syystä automatiikassa pitää olla useita säätökäyriä, jotta löydetään oikea säätö ko. kiinteistölle.
Miksi sähkölattialämmitys sitten toimii niin perhanan hyvin vaikka siinä ei ole mitään ulkoanturia? Onko koko vesikiertolattialämmityksen toimintaperiaatteessa jotain pahan kerran pielessä kun sähköinen lattialämmitys on nykyään kaikilta säätö, nopeus ja huonekohtaisuus ominaisuuksiltaan valovuosia vesikiertoista edellä. Vesikiertoisissa ei ole tapahtunut mitään merkittäviä parannuksia 30 vuoteen ja sähköisissä on kaiken maailman itseoppivuudet ja muut. Missä mättää? ajatelkaa nyt jos auto tai puhelintekniikka olisi samaa kuin 30 vuotta sitten.
En ole myöhässä, kun siirrän lämpöä lämmittimistä sisätiloihin sen mukaan, kun SISÄlämpötila sitä edellyttää. Enhän voi lähteä lämpöjä nostamaan heti sen mukaan kun ulkona kylmenee, koska sisällä todennäköisimmin tulee kuuma.
Nykyaikaiselta lämmitysjärjestelmältä mielestäni voi edellyttää nopeaa säädettävyyttä. Rakenteiden lämpötila ei minua erityisemmin kiinnosta - huonelämpötila sitäkin enemmän.
Tuossa tapauksessa ei ole merkitystä vaikka olisi sähköllä, todennäköisesti silti samat ongelmat.
Sähköpatterit toimivat sen vuoksi hyvin että niisä ei ole varaavaa massaa. Kun patteri huomaa että onpas kuuma ja katkaisee läämityksen niin lämmitys loppuu heti. Lattialämmityksissä (sähkö ja vesi) on ogelmana se että kun termostaatti katkaisee lämmityksen niin lämpöä tulee vielä monta tuntia. Pahimmassa tapauksessa 30h. Tästä syystä niihin on laitettu näitä "äly"-termostaatteja. Nekään eivät kuitenkan ihmeisiin pysty.
Noissa fiksummissa termostaateissa on sekä lattia että huone anturit ja lisänä ulkoanturi. Älytermostaatit laskevat ulkolämpötilan muutoksia välillisesti. Eli katselevat huonelämpötilan muutosta suhteessa lattian lämpötilaan ja siitä voivat päätellä ulkolämpötilan muutoksia.
Autot ja puhelimet toimivat edelleen samalla periaatteella kuin 100 vuotta sitten. Nykyiset "hienoudetkin" ovat olleet käytössä jo 30V (pl. matkapuhelimet)
Mieti hetki ennenkuin puhut hölmöjä!
Sähköllä homma onnistuu sisälämmön mukaan.
Massavarauksissa tarvitaan mukaan ulkolämpö. Miten muuten saat esim. lattialämmityksen toimimaan?
Miksi massavarauksessakaan tarvitset ulkolämpötilatietoa? Lämmön varauksessahan kyse on siitä, että varattu lämpö riittää huonetilojen lämmittämiseen. Kun varaajassa lämpö laskee riittävän alas, lykätään lisää tehoa lämmitykseen. Putkistossa kiertävän veden lämpötilaan ei tässä vaiheessa tule kai mitään muutosta.
Miten lämmönsäätimesi menettelee tilanteessa, jossa ulkona on todella kylmä, mutta tarvittava lisäteho tuotetaan esimerksi takkaa polttamalla. Tällöinhan kokonaisenergiatarve on sama kuin lämpimämmälläkin ilmalla, mutta lisäenergia tulee muualta kuin päälämmönlähteestä.
Jos talossa on muitakin lämmönlähteitä kuten sauna tai tulisija niin tarvitaan myös huonetermostaattit (tai ainakin sisälämpöanturi).
Tuon ulkoanturin ainoa merkitys on se että se auttaa säädintä ennakoimaan lämmöntarvetta pari tuntia etukäteen. Paremmissa sähkölattiatermostaateissakin on liitäntä tuolle anturille.