Mistä homesairas saa henkisiä voimavaroja ?
Mikä auttaa Sinua jaksamaan sairautesi kanssa paivästä toiseen ja vuodesta toiseen ?
Onko Sinulla vertaistukiryhmää ?
Mistä asioista kuitenkin, vaikeasta sairaudestasi huolimatta voit iloita ?
Olen nyt pakkasten tultua paremmassa kunnossa. Terveeksi en tule koskaan ja minun on vältettävä homepaikkoja loppu elämäni. Lääkitystäkään en voi koskaan lopettaa.
Iloitsen kirkkaasta kevätsäästä ja ulkona kävelemisestä, ystävistä ympäri Suomea,puhtaasta kodistani, vertaistuesta, hyvästä keuhkolääkäristäni. Iloitsen siitä, että voin aloittaa pikkuhiljaa liikunnan jälleen. En ole yskinyt kovasti pakkasellakaan. Iloitsen siitä.
Iloitsen, kun olen saanut tarvittaessa tukea ja voin olla tukena muille homesairaille. Iloitsen kun näen ja kuulen. Iloitsen kun astmalääkkeet ja muut lääkkeet auttaa. Lasteni onni on iloni. Heillä on hyvät ja rakastavat kihlatut ja häät on tulossa. Iloitsen vastasyntyneestä ja viime sunnuntaina kastetusta kummipojastani.
Mistä Sinä homesairas iloitset tänään ?
Mikä auttaa Sinua jaksamaan sairautesi kanssa paivästä toiseen ja vuodesta toiseen ?
Onko Sinulla vertaistukiryhmää ?
Mistä asioista kuitenkin, vaikeasta sairaudestasi huolimatta voit iloita ?
Olen nyt pakkasten tultua paremmassa kunnossa. Terveeksi en tule koskaan ja minun on vältettävä homepaikkoja loppu elämäni. Lääkitystäkään en voi koskaan lopettaa.
Iloitsen kirkkaasta kevätsäästä ja ulkona kävelemisestä, ystävistä ympäri Suomea,puhtaasta kodistani, vertaistuesta, hyvästä keuhkolääkäristäni. Iloitsen siitä, että voin aloittaa pikkuhiljaa liikunnan jälleen. En ole yskinyt kovasti pakkasellakaan. Iloitsen siitä.
Iloitsen, kun olen saanut tarvittaessa tukea ja voin olla tukena muille homesairaille. Iloitsen kun näen ja kuulen. Iloitsen kun astmalääkkeet ja muut lääkkeet auttaa. Lasteni onni on iloni. Heillä on hyvät ja rakastavat kihlatut ja häät on tulossa. Iloitsen vastasyntyneestä ja viime sunnuntaina kastetusta kummipojastani.
Mistä Sinä homesairas iloitset tänään ?
Vastaukset 7
Vanhimmat
Kuinka sinä suhtaudut homeilla pakkoaltistettuna ja terveytesi menettäneenä heihin, jotka tieten, mutta sinun tietämättäsi, ovat aiheuttaneet terveytesi menettämisen?
Kuinka suhtaudut siihen, että tämän päivän lastesi onnen, uravalinnan ja urallaan kehittymisen voivat yht`äkkiä homeitiöt tuhota?
Alkuvuosina olin hyvin vihainen. Mietin, että tekisi mieli potkaista kovalla kengällä keskelle sääriluuta joitakin työpaikkani vastuuhenkilöitä.
Mietin, etteivät he ymmärrä ennenkuin he itse sairastuvat. Kun kosteusvauriomikrobeja "ei löytynyt" ja minulle vakuutettiin, ettei kukaan muutkaan oireile, olin vihainen. Löytyihän niitä myöhemmin, kun jaksoin valittaa. Oireitani ja sairauttani oli vaikea peitellä, sillä ääni meni kokonaan ja keuhkot tulehtuivat.
Mielikuvilla ja puhumalla pääsin vihastani yli, enkä tietenkään potkaissut ketään.
Olen toki huolissani lasteni ja tulevien lastenlasteni tulevaisuudesta. Tulen pitämään huolen, että ne päiväkodit ja koulut ovat homeettomia, jonne lastenlapseni (ei heitä vielä ole tulossa) menevät kouluun.
Meillä homesairailla sosiaaliset kontaktit vähenevät, kun ei voi käydä niissä paikoissa, joissa ennen homesairautta saattoi käydä. Kaikki epäspesifit ärsykkeet (eläimet, tupakansavu, ulkohomeet nollakelillä ja kesällä sateen jälkeen, hajuvedet ym. ym.) rajoittavat elämää.
Halusin kuitenkin tässä palstalla kiinnittää huomion siihen, mistä me terveytemme menettäneet homesairaat saamme elämäämme niitä ilonaiheita.
Kävin juuri kävelemässä järven ympäri kahdenksan ja puoli km. Monta vuotta olin vain sisällä talvet ja kesät erittäin vaikean astmani vuoksi. Nyt olen iloinen, kun ei yskittänyt.
Mistä Sinä tänään iloitset homesairas ?
Noista samoista iloitsen minäkin. Ja ilon menettäminen on kaiken menettämistä. Katkeruudelle ei saa antaa ylivaltaa. Olen ollut tosi vihainen, väsynyt, lähellä masennusta, mutta pysyvää katkeruutta en anna itseeni pesiytyä. Toima tietysti voi, kuten parhaaksi aina näkee. Kyllä homealtistuneellakin on oikeus elämästä iloita! Kyllä ymmärrän, jos tälläkin hetkellä jokin on siinä vaiheessa, että vitsit on vähissä. Mutta ei saa jäädä tuleen makaamaan - sanojen kaikissa merkityksissä.
Kevättä!
Kiitos kirjoituksestasi. Olen ihan samaa mieltä, että homealtistuneella on oikeus iloitakin elämästä. Haluaisin kaikkien homesairaiden kääntävän katseensa niihin hyviin asioihin, joita elämässäsi on sairaudesta huolimatta jäljellä.
Tein opinnäytetyön homesairaista ja yhtenä kysymyksenäni oli: "Millaista ohjausta ja tukea olet saanut?" Monet vastasivat, etteivät ole saaneet minkäänlaista tukea ja kertoivat, miten heitä on kiusattu sairaudestaan. Tiedän siis millaista homesairaiden arki voi olla.
Mistä Sinä saat psykososiaalista tukea ?
Kenen kanssa voit puhua ikävistä asioistasi ?
Mitkä ovat voimavarasi ja millaiset asiat auttavat Sinua kestämään sairautesi mukanaan
tuomat hankaluudet ? Mistä iloitset tänään ?
Homentikko, kirjoitit osuvasti, että homealtistuneiden sosiaaliset suhteet kärsivät, koska joutuu olemaan eri työtiloissa muihin nähden. Minulla asia on melko uusi: nyt iloitsen, että jatkuva kuume on laskenu. Luulen kuitenkin, että jonkinasteinen yksinäisyys ja eristyneisyyden tunne rupeaa vaivaamaan jossain vaiheessa. Nyt jo on hieman sivullinen olo.
Pidän kuitenkin työstäni ja nautin siitä. Samoin harrastukseni ja omaiseni ovat iloni lähteitä. Myös hyvät työkaverit
Minulla oli parempi vaihe homesairauteni kanssa.
Minulle soitettiin eräästä päiväkodista, että suurin osa henkilökunnasta on sairaana, voisinko tulla auttamaan. Menin eilen ja tänään ja aikomus olisi olla huomenna ja perjantaina. Eihän se toki ole työkavereista ja ihanista lapsista kiinni, vaan yskin muutamista hometalolapsista. Tuskin enää lupaudun auttamaan, vaikka on ollut kiva olla lasten parissa.
Ilonaiheeni on ollut tänään se, että lisäannoksilla lääkkeitä sain astmakohtaukseni ohi. Ilonaiheeni ovat suloiset lapset, kirpeä kevätilma auringonpaisteineen ja pakkasineen.
Toissapäivänä minulle soitti yksi homesairas ystäväni ja sanoi ilonaiheenaan olevan se, että tänä vuonna kaksi kortisonikuuria syötyään, voi taas hengittää.
Jokainen homesairauden pahenemisvaiheen kokenut, ymmärtää miltä tuntuu kun hengitys on niin ahtaalla, ettei lima mene ylös eikä alaspäin vaan on kuin tulppana henkitorvessa. Silloin me ymmärrämme, että homesairaalle on suuri ilo, kun voi hengittää yskimättä, ilman tukehtumisen tunnetta.
Hyvää pääsiäistä kaikille.Ulkoilkaa, syökää hyvin ja olkaa rakkaittenne seurassa. Sano lämmin ja hyvä sana läheisellesi. Kerro hänelle miten paljon häntä rakastat.
Kysyn vielä kerran: Mistä Sinä homesairas saat elämääsi iloa vaikean sairautesi keskellä ?
Emme me voi koko ajan vain surra. Keneltä saat tarvitsemaasi tukea sairautesi kestämiseen ?