*Persephone,Runohahmo on Kreikan antiikin mytologiasta Zeuksen ja Demeter`in tytär, jonka manalan jumala Hades ryösti ja seuranneen jumalten neuvonpidon tuloksena Persephone joutui viettämään puolet ajasta manalassa ja puolet maan päällä. Kun hän palasi maan päälle, alkoi luonto viheriöimään.
OODI KEVÄÄLLE
Kuulkaa! Minä laulan teille!
Persephonesta minä laulan teille! Persephone on herännyt!
Puut hän istuttaa laajeneviin ruukkuihin
koristaa pajut valmiiksi juhlaan.
Leskenlehden hän nostaa lumesta
antaa peipposelle sävelen.
Kurkien selässä lakaisee taivaalta kylmät pilvet joutsenille hän auraa tien.
Kaikki häntä ihailevat paitsi Janus.
Kuulkaa! Persephonesta minä laulan
hän on tullut takaisin!
Krookukset kukkuvat hänen askelissaan.
Hänestä minä laulan teille!
OODI KEVÄÄLLE
Kuulkaa! Minä laulan teille!
Persephonesta minä laulan teille! Persephone on herännyt!
Puut hän istuttaa laajeneviin ruukkuihin
koristaa pajut valmiiksi juhlaan.
Leskenlehden hän nostaa lumesta
antaa peipposelle sävelen.
Kurkien selässä lakaisee taivaalta kylmät pilvet joutsenille hän auraa tien.
Kaikki häntä ihailevat paitsi Janus.
Kuulkaa! Persephonesta minä laulan
hän on tullut takaisin!
Krookukset kukkuvat hänen askelissaan.
Hänestä minä laulan teille!
Vastaukset 9
Vanhimmat
sellainen raikas olo,kun hyvin kirjoitettua runoasi luki.
Todella tykkäsin!
väreet lävitseni meni. hyvä
Luin ala-asteen lopulla "Kreikkalaisia Jumalaistaruja". Tein kuvitukset myös Persefonelle. Kuten kaikille muillekin...
Janus oli kai aika mustasukkainen.
Mutta eikös hän ole roomalaista kuvastoa?
*etsii epätoivoisena sanakirjaansa*
on antiikin roomalainen jumala. Sillähän oli ainakin kaksi erillistä asemaa, molemmissa Januksen toimialaan kuuluivat aivan vastakkaiset tehtävät. Oven jumalana hän sekä avasi että sulki oven eli vartioi kotia. Hän oli myös teatterin jumala ja komedian sekä draaman luonteiden vuoksi hänet kuvattiin kaksikasvoisena. Olen kuitenkin tässä yhteydessä käyttänyt tulkintaa hänen kunniakseen nimitetyn tammikuun luonteen eli talvisuuden mukaan.
Kiitos kommenteista, toivottavasti saamme pian nauttia Persehonen herkuista oikein todella!
Januaari, aivan.
Antiikin Kreikan panteonissa suosikkini oli... yllätys, yllätys - Artemis... ;)
Tavattoman kaunis.
Voiko kauniimpaa enää ollakaan.
Eino Leinon Elegiasta, Aale Tynnin Kaarisillasta tai vaikkapa Laulujen Laulun ( Raamatun entisen Korkea Veisu ) hienoista rakkausrunoista. Kirjassa " Tämän runon haluaisin kuulla" on varmasti monta hienoa runoa, jotka tuottavat lukijalle nautintoa. Olen ylpeä saamistani kehuista, risut kuitenkin kannustavat kirjoittamaan parempaa runoutta. Tässä yhteydessä on kai paikallaan kertoa, etten lähetä runojeni ensiversioita vaan yritän hioa niitä.
On totta, että kauniita runoja on valtavasti. Onneksi uusillekin on tilaa ja tilausta runoudenharrastajien sydämissä.
Mielestäni uuden ,koskettavan runon lukeminen oikealla hetkellä on sama, kuin janoiselle tarjottaisiin juotavaksi kirkasta ja raikasta lähdevettä. Sinun runosi oli minulle tällaista "lähdevettä " )).
Ja risuja en voi antaa, en keksi siihen mitään syytä. Mutta virtuaalisesti voin ojentaa sinulle kiitokseksi runostasi kimpun valkoisia tulppaania.
joka tällä hetkellä tuntuu kirjallisuuden Nobel-palkinnolta. Uskon,että käyt usein tällä palstalla ja teet aina silloin tällöin tällaisia "raikasvesi-löytöjä". Ethän unohda rohkaista heitä jatkamaan!
Ps. Krookukset eivät kuku vaan kukkivat!