"33-vuotias Marin on vapaa-aikaa arvostavien nuorten aikuisten sukupolvea. Menestyksen merkeiksi työuralla eivät enää käy pitkät työpäivät ja niiden tuoma kallis auto tai iso talo, vaan se, miten vapaata elämä työn ohella on."
Lainattu Iltalehden kolumnista 20.8.
Voi härre gyyd näitä pilvilinnoja! Aina on arvostettu vapaa-aikaa, eihän sellaista hullua olekkaan, joka sitä ei arvostaisi! Kysymys ei ole mistään mittareista eikä kalliista autosta tai isosta talosta! Pölvästit! Realismia kehiin! Helppo on haahuilla mantereita ja mannuja, jos joku muu maksaa!
Fakta on: Pitää ensin ITSE TEHDÄ TÖITÄ tai sitten periä vanhempiaan tai vaikka sedän mummon kaimaa tai tai voittaa lottopotti, jonka avulla saada se raha, että pystyy ihan AIKUISEN OIKEASTI ITSE MAKSAMAAN leipänsä, juustonsa ja maitonsa, joskus voi poiketa vaikka sitten Hesburgerissa tupla-juusto aterialla ilman sinappia!
Minä olen arvostanut vapaa-aikaa jo siitä saakka, kun muistan elämästäni jotain, enkä olisi halunnut mennä edes välttämättä kouluun, mutta minulle selitettiin, että ensin pitää osata lukea ja kirjoittaa ja laskea, jotta voi tehdä järkeviä päätöksiä, vaikka sitten sitä, että kuinka monta irtokarkkia saan yhdellä markalla, ja olisiko kuitenkin viisampaa säästää se yksi markka, jotta saan kasaan vähän enemmän markkoja, jotta voin ostaa jotain sellaista, mistä olisi oikeasti hyötyä? Ja sitten voisin sen vaikka nukkekodin myydä eteenpäin, kun en enää leiki itse sillä nukkekodilla!
Minulle myös on kerrottu ja selitetty se, että pitää ihan ITSE tienata omat rahat, jotta voi vapaasti hengittää, pystyy olemaan itsenäinen ja omavarainen. Työnteon kuitenkin täytyy olla niissä mitoissa, että en aja itseäni loppuun ennen kuin täytän 20 vuotta (ja mielellään ei sen jälkeenkään). Sitten tulevaisuudessa, kun olet ansainnut tekemällä töitä sen verran pesämunaa, että ei tarvitse enää huhkia niin paljon, niin voit lähteä kiertämään vähän maita ja mantuja ja vaikka chillailla lopun elämää (tämä oli lapinlisää tämä viimeinen vaihtoehto, jota minulle ei oikeasti ole sanottu:D
Minun puolesta nukkukaa vaikka lopun elämäänne te 30-kymppisten sukupolvi ja vaikka vähän nuoremmatkin ja vanhemmatkin, ei kiinnosta JOS MAKSATTE IHAN ITSE NE OMAT CHILLAILLUNNE! Ja jos jää vielä rahaa, niin KUKA ON SANONUT, että pitää olla se KALLIS AUTO tai ISO KOTI? Ei kukaan. Ylimääräisen rahan voi käyttää vaikka muiden auttamiseen, hyväntekeväisyyteen tai edistää luonnon monimuotoisuutta.
Keskustele nyt näitten kolmekymppisten huuhaa-pilvilinna-chillijengin kanssa, kun ne perusteetkin ovat aivan hukassa. On vain MINÄ HALUAN, MINÄ ARVOSTAN, KOSKA KUN EN VOI (jos ei ole itse ansainnut kannuksensa), silloin jää vain haaveilemaan omista arvostuksistaan :D böööö bäääääää t. lammaslauma
Lainattu Iltalehden kolumnista 20.8.
Voi härre gyyd näitä pilvilinnoja! Aina on arvostettu vapaa-aikaa, eihän sellaista hullua olekkaan, joka sitä ei arvostaisi! Kysymys ei ole mistään mittareista eikä kalliista autosta tai isosta talosta! Pölvästit! Realismia kehiin! Helppo on haahuilla mantereita ja mannuja, jos joku muu maksaa!
Fakta on: Pitää ensin ITSE TEHDÄ TÖITÄ tai sitten periä vanhempiaan tai vaikka sedän mummon kaimaa tai tai voittaa lottopotti, jonka avulla saada se raha, että pystyy ihan AIKUISEN OIKEASTI ITSE MAKSAMAAN leipänsä, juustonsa ja maitonsa, joskus voi poiketa vaikka sitten Hesburgerissa tupla-juusto aterialla ilman sinappia!
Minä olen arvostanut vapaa-aikaa jo siitä saakka, kun muistan elämästäni jotain, enkä olisi halunnut mennä edes välttämättä kouluun, mutta minulle selitettiin, että ensin pitää osata lukea ja kirjoittaa ja laskea, jotta voi tehdä järkeviä päätöksiä, vaikka sitten sitä, että kuinka monta irtokarkkia saan yhdellä markalla, ja olisiko kuitenkin viisampaa säästää se yksi markka, jotta saan kasaan vähän enemmän markkoja, jotta voin ostaa jotain sellaista, mistä olisi oikeasti hyötyä? Ja sitten voisin sen vaikka nukkekodin myydä eteenpäin, kun en enää leiki itse sillä nukkekodilla!
Minulle myös on kerrottu ja selitetty se, että pitää ihan ITSE tienata omat rahat, jotta voi vapaasti hengittää, pystyy olemaan itsenäinen ja omavarainen. Työnteon kuitenkin täytyy olla niissä mitoissa, että en aja itseäni loppuun ennen kuin täytän 20 vuotta (ja mielellään ei sen jälkeenkään). Sitten tulevaisuudessa, kun olet ansainnut tekemällä töitä sen verran pesämunaa, että ei tarvitse enää huhkia niin paljon, niin voit lähteä kiertämään vähän maita ja mantuja ja vaikka chillailla lopun elämää (tämä oli lapinlisää tämä viimeinen vaihtoehto, jota minulle ei oikeasti ole sanottu:D
Minun puolesta nukkukaa vaikka lopun elämäänne te 30-kymppisten sukupolvi ja vaikka vähän nuoremmatkin ja vanhemmatkin, ei kiinnosta JOS MAKSATTE IHAN ITSE NE OMAT CHILLAILLUNNE! Ja jos jää vielä rahaa, niin KUKA ON SANONUT, että pitää olla se KALLIS AUTO tai ISO KOTI? Ei kukaan. Ylimääräisen rahan voi käyttää vaikka muiden auttamiseen, hyväntekeväisyyteen tai edistää luonnon monimuotoisuutta.
Keskustele nyt näitten kolmekymppisten huuhaa-pilvilinna-chillijengin kanssa, kun ne perusteetkin ovat aivan hukassa. On vain MINÄ HALUAN, MINÄ ARVOSTAN, KOSKA KUN EN VOI (jos ei ole itse ansainnut kannuksensa), silloin jää vain haaveilemaan omista arvostuksistaan :D böööö bäääääää t. lammaslauma
Vastaukset 2
Vanhimmat
Tähän astikkin on omalla tienatulla rahalla tullut ostettua niin ruuat kuin muu tarvittava ja olempa muistanut laittaa myös hyväntekeväisyyteen.
Se on hyvä juttu! Ja todennäköisesti olet myös tehnyt vähän enmmän töitä kuin sen 6 tuntia päivässä ja neljänä päivänä viikossa. Tärkeintä, että itse kustantaa sen minkä käyttää, ja valtion rahat käytetään sitten sairaille ja vanhuksille, koulutukseen, siinä on minusta ideaa.
Omassa lähipiirissä suurin osa nuorista ovat oivaltaneet työnteon ja itsensä kehittämisen merkityksen, ja olen onnellinen siitä, ja muutamat, jotka eivät kykene siihen ovat perustellusti sairauden, mukaan lukien psyykkisen kehityksen ja oppimisvaikeuksista johtuen vähemmän omatoimisia ja enemmän aikuisten tuen tarpeessa. Heitä olenkin sitten päättänyt tukea omalla tavallani, kun aika minusta jättää, ja tietysti jo ennen sitä. Ei heitä voi jättää näiden kolmekyppisten chillailijoiden varaan. Se ei ole kestävää tulevaisuutta. Haluan, että he saavat näin ihmisarvoisen elämän vaikka sitten perustamalla puutarhakauppakioskin tehdääkseen heitä itseään kiinnostaa työtä ja niillä voimavaroilla, jota heille on suotu.
En viitsi enää edes otta kantaa näihin huuhaa chilli-haahuilija-sukupolven täysin epärealistisia "mahdollisuuksien maailma" -juttuihin. Kyllä heille vielä aukeaa nämä "mahdollisuuden maailma" jutut, kun huomaavat, että hups, rahat tuli, rahat suli, jäi vain velkaa, ja ollaan heti Kreikan jälkeen jonossa EU:n kassakaapila, ja pesuveden mukana meni myös vapaus ajatella ja päättää itse.
Maailman markkinat korjaa näitä chilli-yhteiskuntia hyvinkin nopeasti nurin :D