Nythän on kulunut osapuilleen vuosi Feeniksin Killan ilmestymisestä suomeksi. Haluaisin kuulla, miten ja milloin te saitte omat kirjanne. Sehän on yksi tärkeimmistä virstanpylvistä Potter-fanin elämässä. Sen vuosipäivää minä tässä olen juhlinut. Heh...
Tuli vain mieleen
Lööperi
11591
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 11
Vanhimmat
Tjaah, hain omani ennen koulua Ärrältä, kun sain joululahjaksi sen lahjakortin. Sitten skoleen. Kyrsi vaan, kun en saanut sitä korttia pitää. Mur.
En tosin lukenut sitä loppuun kui vasta... pitkän, pitkän ajan kuluttua, kun ei ollut mitään kiirettä, koska olin lukenut sen jo muutamaan otteeseen enkuksi.
Koulun jälkeen kävin ostamassa Tampereen stockmannilta ilmestymispäivänä.. noin kello 11.
no, silloinhan oli perjantai, kun tuo kirja ilmestyi.. Koulu alkoi vasta 10.15, joten järjestin itselleni kyydin tarjoustalolle (no joo joo.. siellä oli halvimmat hinnat xD).. siellä sai odottaa vaikka kuinka kauan, ennenkuin ovet aukesivat.. ryntäsin sitten sisään, mutten nähnyt Feeniksin kiltaa missään, joten kysyin myyjältä apua ja hän kertoi, että HP & Feeniksin kilta-kirjojen toimitus on myöhässä, eikä hänellä sitten ollut hajuakaan milloin ne tulisivat... otti hiukan päähän...
No siitä sitten lähdettiin anttilaan (heh, siellä oli toiseksi halvimmat hinnat) ja sieltähän niitä löytyi.. isossa "pyramidissa" siinä keskellä käytävää.. Meni hetken aikaa miettiessä, että kuinka tuosta nyt saa yhden kirjan niin, ettei koko kasa leviä siihen... Jotenkin se sitten onnistui..
Sitten rupesikin jo selän takaa kuulumaan muiden Potter-fanien melua, joten lähdin siitä ripeästi sipsuttamaan kassoja päin...
Kotona ehdin lukea kirjaa 20 minuuttia ja olin koulusta myöhässä vain 10 minuuttia xD
The End
Ku ilmesty, kävin aamulla koulumatkan varrella ostamassa sen suomalaisesta. (Ja olin ainoa asiakas koko kaupassa tietenkin siihen aikaan aamusta,virnuilemassa typeränä).
Mutta hui. mites siitä jo vuosi on,suomennoksestakin.
mä sain omani mummulta synttärilahjaks (se lupas ostaa sen mulle heti kun se (suomennos) ilmesty :)
aatella,että se on ollu mulla jo vuoden..
Mulle Hartsa on ihan tuore tuttavuus. En tosiaankaan ole ollut fani vuosia , (en siis ehkä ole todellinen fani kun en ole joutunut odottelemaan aina uutta kirjaa vuositolkulla...) mut kuitenkin näin mulle kävi:
Sillon kun Potter alko olla iso juttu en oikein jaksanut innostua, ajattelin vain et voi hitto miten karmea kuvitus noissa suomenkielisten käännösten kansissa. (Olen edelleen samaa mieltä.) Ja sitten ajattelin et Potter on karmeaa rahastusta (voi itku miten lapsellista!). Näin tietty elokuvat mutten jaksanut hirveästi innostua, joitain hyviä juttuja niissä oli..
Mut sitten muutama kuukausi tästä taaksepäin ajattelin aikani kuluksi alkaa lukea tarinaa, ihan vaan et ymmärrän tämän hössötyksen.
Ja huomasin et täähän on ihan mielettömän hyvä!!!! koko tarinan maailma niinkuin aukeni ihan eri tavalla. Luin kaikki viis kirjaa kerralla, ja nyt siis olen täällä pyörimässä. Ja fani. Jälkijunassa tulen mut silti!
Arvatkaa menenkö seuraavan kirjan ilmestyessä jonottamaan kirjakaupan eteen!
kiitti jos jaksoit lukea.
Minä lampsin heti koulun jälkeen anttilaan sinä päivänä ja sain toiseksi viimeisen kirjan... Hyvä onni oli.
onpas aika menny nopsasti....
omani kävin ostamassa koulun jälkeen ( klo: 15-)
tämän rupukylän paikallisesta kirjakaupasta... jee jee ja sitte se tuliki luettua kahdenpäivän aikana.. voi sitä valitusta ja tuskaa kun en mitää muuta suostunu tekeen ku lukemaan :)
Hilpasin Anttilaan ja ostin sen.
siten mä ostin Feeniksin Killan enkunkielisen version.
En edes omista suomenkielistä painosta.
tilasin oman kirjani kirjakerhosta. olin luvannut kaverille, että se saa lukea sen ennen mua. luin se kuitenkin ennen, kun en voinut vastustaa kiusausta. kaverille sanoin että kirja ei ole vielä tullut, vaikka kirja oli kokoajan huoneessani jotta voin lukea sen ennen häntä. luin kirjan parissa päivässä ja annoi sen sitten kaverilleni. kun kaverini oli lukenut sen oli aika vaikea pidätellä itseään ettei alkaisikaan puhua juonen käänteistä hänen kanssaan, kun kaveri luuli etten oo kirjaa vielä lukenu.