Herra Jumala sanoi käärmeelle:
”Minä panen vainon sinun
ja vaimon välille, ja sinun siemenes
ja hänen siemenensä välille: Sen
pitää rikki polkeman sinun pääs, ja
sinä olet pistävä häntä kantapäähän.”
1. Mos. 3:15
Koska ihminen käärmeen viekkauden
kautta lankeis syntiin, pani Jumala vihan
vaimon siemenen ja käärmeen siemenen
välille. Mutta Jumala antoi myös sen
armollisen lupauksen, että vaimon siemen
pitää musertaman käärmeen pään.
Kuinka tämä viha on ilmoittanut itsensä,
osottaa koko Raamattu. Siitä saakka,
kuin käärmeen siemenet rupeisit puikimaan,
on viha ollut niitten välillä, ja se
sama viha on vielä nytkin vaimon siemenen
ja käärmeen siemenen välillä.
Tämä viha tuli siitä, että vaimo tuli petetyksi
käärmeeltä, ja käärmeen viekkauden
kautta tuli vaimo itse ja hänen
lapsensa onnettomaksi. Hänen täytyy nyt
suuren vaivan kautta synnyttää. Johannes
näki hänen huutavan syntymävaivassa, ja
jos Jumala ei olis ottanut hänen poikalapsensa
tykönsä, niin olis se ruskia
lohikäärme syönyt sen.
Mutta Johannes Kastaja oli kova
haukkumaan niitä kyykäärmeen sikiöitä.
Koska hän näki niitä, sanoi hän: “Te kyykäärmeen
sikiät, kuka on teitä neuvonut
välttämään sitä tulevaista vihaa?” Ilmanki
Johannes näki, kuinka suuri viha oli
vaimon siemenen ja käärmeen siemenen
välillä. Minä olen kuullut, että kyykäärmeen
hännässä on yksi kulkuinen, joka
kuuluu kauvas, koska hän konttaa maan
päällä. Tämä kulkuinen on pantu ihmisen
lapsille varoitukseksi. Ne ihmisen lapset,
jotka ovat valvomassa, saattavat paeta,
koska tämä kulkuinen kuuluu. Mutta ne
raukat, jotka ei ole valvomassa, ei kuule
tämän kulkuisen helisevän, ja niitä raukkoja
pääsee kyykäärme pistämään, ja sen
ihmisen sydän, joka on käärmeeltä pistetty,
paisuu ja kuolee paisumuksissans,
jos hän ei pääse oikialla ajalla tohtorin
tykö.
On myös yksi muu käärmeen sortti,
joka suostuttaa tiaisia myrkyllisellä hajulla.
Koska nimittäin yksi tiainen istuu
oksan päällä, niin tulee suostutuskäärme
naakimalla ja laskee ulos ruumiistansa
sen kaltaisen myrkyllisen hajun, jonka
kautta tiainen tulee vimmatuksi, ja menee
suostutuskäärmeen suuhun. On myös
muu käärmeen sortti, kuusen pituudesta.
Se makaa ruohossa ja vartioitsee ihmisten
lapsia. Jos joku tulee häntä liki, käärii
hän itsensä ihmisen ympäri ja pusertaa
ihmisen luita rikki, ja sen jälkeen oksentaa
hän liivaansa ihmisten raatoin päälle
ja nielee sen kokonansa. Johannes näki
myös ilmestyksessä, kuinka lohikäärme
oksensi liivaansa sen vaimon päälle, joka
oli poikalasta synnyttänyt, mutta se vaimo
pääsi pakenemaan korpeen. Se ruskia
lohikäärme, joka saatanaksi ja perkeleeksi
kutsutaan, joka koko maan piirin viettelee,
oli ilman epäilemättä se sama hirmuinen
elävä, joka puhutteli vaimoa paratiisissa
ja sai häntä uskomaan, että hän
tulee oikein viisaaksi, jos hän söis kielletyn
puun hedelmästä. Tämän lohikäärmeen
siemen on erinomattain vihainen
vaimon siemenelle, joka hänen päänsä
rikki musertaa. Jos vaimon siemen ei olis
hänen päänsä rikki musertanut, olis hän
95
N:o 14 TOISENA JOULUPÄIVÄNÄ 1849
aikaa hävittänyt ja raatanut ihmisen
lapsia.
Mutta käärmeellä on niin sitkeä henki,
ettei hän kuole, vaikka pää on poljettu
rikki. Me kuulemma ilmestyskirjasta,
että lohikäärme veti pyrstöllänsä kolmannen
osan taivaan tähdistä maan päälle. Ei
ole siis monta tähteä taivaassa, jotka
loistaisit taivaan laella ja osottaisit tietä
yksinäisille matkamiehille kulkeissans
yöllä ja pimeyden aikana ijankaikkisuuden
rannalle.
Mutta vaimon siemen, joka on
musertanut käärmeen pään, on näinä
aikoina kantanut käärmeen siemenet
muurahaisen pesään, ja siellä on käärmeen
siemenillä yksi surkia hätä. Siellä
he puikivat ja siellä he vääntelevät
itseänsä niin kuin madot kuumassa
tuhassa. Mutta ei auta puikiminen. Jos he
vielä muutampia muurahaisia syövät,
niin toiset tulevat kahta kiivaammaksi
kaluamaan käärmeitten luita. Mutta ei
käärmeen siemenet sen tähden kuole
varsin ennen kuin aurinko laskee.
Koska siis Herra Jumala pani vihan
vaimon siemenen ja käärmeen siemenen
välille, niin tulee meidän nyt ottaa vaaria
siitä sodasta, joka tämän vihan kautta on
tullut mailmaan. Mutta ei siinä maassa
ole sota, kussa ei vaimon siementä
olekaan. Mutta siinä paikassa käypi sota,
kussa käärmeen siementä on paljon ja
aivan harvat vaimon siemenet.
Minä olen kuullut vanhoja muistelevan,
että käärmeen tokassa on yksi
käärmeen kuningas, joka on isompi
muita, ja sillä käärmeen kuninkaalla on
yksi valkia ympyräinen kivi suussa,
jonka hän vatkaa ilmaan, ja se ihminen,
joka pääsis käärmeen kiveä saamaan,
pitäis muka tuleman onnelliseksi. Mutta
se on sangen vaarallinen, että antaa
itsensä käärmeitten tokan sisälle, koska
heitä on monta sataa koossa, kiiman
aikana. Mutta me arvaamme, minkä
tähden käärmeet suuttuvat sille ihmiselle,
joka tahtoo kiven pois ryöstää. Siihen on
kaikki käärmeen viekkaus koottu. Jos
hän mistantais viekkautensa ja kavaluutensa,
tulis hän hulluksi, järki putois
peräti. Mutta niin hulluksi ei tahdo käärme
tulla, että hän rupeis katumuksen ja
parannuksen tekemään. Koska nyt joku
ihminen on ottanut käärmeen kuninkaalta
viekkauden eli mailman viisauden kiven,
silloin aukaisevat kaikki käärmeet suutansa,
ja he karkaavat yksimielisesti sen
ihmisen päälle, ja kolmen valkian läpi
pitää sen ihmisen käymän ennen kuin
käärmeet lakkaavat häntä vainoomasta.
Tämä on yksi syy, minkä tähden käärmeen
siemenet vihaavat vaimon siementä.
On se vielä toinen syy, minkä tähden
käärmeen siemenet vihaavat vaimon
siementä. Vaimon siemen on musertanut
eli rikki polkenut käärmeen pään. Jos
vaimon siemen ei olis rikki polkenut
käärmeen pään, niin olis käärme syönyt
vaimon siementä. Mutta koska vaimon
siemen on rikki polkenut käärmeen pään,
täytyy hänen nyt pyrstön kanssa liikkua,
jolla hän vetää kolmannen osan taivaan
tähdistä maan päälle. Ja koska se ruskia
lohikäärme seisoo sen vaimon vieressä,
joka huutaa syntymävaivassa, on se
hänen tarkoituksensa, että hän pääsis
syömään sitä poikalasta, joka siitä
vaimosta syntyy. Mutta koska Jumala
varjelee sitä uutta ihmistä, joka vaimosta
N:o 14 TOISENA JOULUPÄIVÄNÄ 1849
96
syntynyt on, rupeaa käärme oksentamaan
sitä myrkyllistä liivaa sen vaimon päälle,
että hän hukuttais häntä kuolleen uskon
liivalla. Mutta Jumala on vienyt sen
vaimon korpeen, kussa ei ole niin paljon
niitä käärmeen siemeniä. Ja meidän
toivomme on, että Jumala varjelee sitä
vaimoa, niin kauvan kuin käärmeen kivi
ryöstetään pois.
On myös käärme pistänyt vaimon
siementä kantapäähän. Tämä käärmeen
pistäminen tulee siitä vihasta, joka on
Jumalalta pantu vaimon siemenen ja
käärmeen siemenen välille. Mutta tämä
pistäminen ei tee vaimon siemenelle niin
suurta vahinkoa. Kuitenkin on sen ihmisen
henki suuressa vaarassa, joka on
käärmeeltä pistetty, sillä käärmeen myrkky
paisuttaa ihmisen sydäntä, ja kuolema
tulee, jos se käärmeeltä pistetty ihminen
ei pääse tohtorin tykö oikialla ajalla.
Luonnollisen ihmisen sydän on täynnänsä
käärmeen myrkkyä, mutta ei hän
tunne sitä niin kauvan kuin hän puoskii
sydäntänsä vuotavalla pirun paskalla. Ei
hän tunne, että sydän on täynnänsä myrkkyä,
ennen kuin tohtori antaa hänelle
karvaita lääkityksiä. Silloin alkaa synnin
myrkky polttamaan hänen sisällyksiänsä.
Käärmeen myrkky on ottanut suruttoman
tuntoa haisemaan ja mätänemään, mutta
ei surutoin tunne sitä enen kuin reikä
tulee tuntoon. Mutta suruttoman tunto on
paksumpi kuin nautahärän vuota. Ei semmoisen
ihmisen tuntoon tule reikä, vaikka
vanhemman kuumat kyyneleet putoavat
sen päälle. Hengelliset puoskarit
panevat vielä suruttomuuden ploosteria
tunnon päälle, ettei omantunnon haavat
pitäis haiseman ja märkää vuotaman
ennen kuin vasta ijankaikkisuudessa.
Mutta oikia tohtori hakkaa ensinnä
hengen miekalla sitä paksua tuntoa, että
siihen tulis reikä. Sitte ottaa hän ja leikkaa
terävällä raakaveitsellä sitä kuollutta
ja mädännyttä lihaa, joka tunnossa on, ja
sen jälkeen tiputtaa hän muutampia
hunajan pisaroita omantunnon haavoihin.
Koska käärmeen myrkky on paisuttanut
suruttoman ihmisen sydäntä, ottavat
hengelliset puoskarit ja valuttavat
hänen suuhuns vuotavata pirun paskaa,
mutta sen kautta tulevat sydämen paisumukset
pahemmaksi. Mutta oikia tohtori
ottaa lain vasaran ja kolkuttaa sen kivikovan
sydämen päälle. Hän ottaa ja
pistää sydämen paisumukset naskalilla,
että märkä pääsis vuotamaan. Hän antaa
käärmeeltä pistetylle ihmiselle karvaita
lääkityksiä, että hän pääsis myrkkyä ulos
oksentamaan, ja koska myrkky näitten
lääkitysten kautta alkaa karvastelemaan
joka paikassa, sitte antaa tohtori hänelle
voita ja hunajata. Meidän pitäis nyt katseleman,
kuinka käärmeen siemen vihaa
vaimon siementä, mutta meidän täytyy
ensinnä rukoilla sitä siunattua vaimon
siementä, joka on rikki musertanut käärmeen
pään, että Hän varjelis niitä
heikkoja, jotka turmelemattomasta siemenestä
syntyneet ovat, käärmeen siemenistä
ja käärmeen myrkystä. Ja Vapahtaja
on sanonut: “Olkaat viekkaat niin
kuin käärmeet ja vaat niin kuin kyyhkyiset”,
niin Hän tarkoittaa vissimmästi,
että meidän pitää “varastaman käärmeen
viekkautta, koska käärmeellä ja hänen
siemenellänsä on niin suuri viekkaus ja
kavaluus, että hän saattaa yksinkertaisia
kyyhkyisen poikia pettää.
97
N:o 14 TOISENA JOULUPÄIVÄNÄ 1849
Sinä siunattu vaimon siemen! Auta
kaikki murheelliset, katuvaiset ja alaspainetut,
jotka turmelemattomasta siemenestä
syntyneet ovat, ettei käärmeen
siemenet pääsis heitä turmelemaan eli
myrkyllänsä painamaan. Kuule katuvaisten
huokaus. Isä meidän jne.
Seuraavaisesti siitä kuin jo puhuttu
on, pitää meidän Jumalan armon kautta
tutkisteleman, kuinka käärmeen siemen
vihaa vaimon siementä, eli kuinka
mailman lapset vihaavat Jumalan lapsia.
Antakoon Jumala, että muutampi sokia
raukka näkis haamunsa niitten entisten
pakanain luonnossa. Sillä ei käärme
ole muuttanut luontonsa, vaikka hän on
muuttanut nahkansa. Koska vanha nahka
on kulunut, riisuu hän pois päältänsä sen
ja pukee päällensä uutta nahkaa, joka on
kahta lujempi. Puoskarit pruukaavat antaa
käärmeen nahkan niille vaimoille,
jotka ovat lapsen hädässä, siinä tarkoituksessa,
että uusi ihminen pian syntyis.
Ja huorat kanssa ottavat käärmeen
suomua sisällensä siinä tarkoituksessa,
että he ajaisit hedelmän ulos. Mutta me
otamme sitä vanhaa käärmeen nahkaa,
joka löytyy monessa paikassa maan päällä,
osottaaksemme niille, jotka ei tiedä
vielä, että käärme muuttaa nahkansa,
vaan ei muuta luontoansa, että hänellä on
sama luonto kuin ennen.
Ensimmäinen viha vaimon siemenen
ja käärmeen siemenen välillä ilmestyi
varsin synnin lankeemuksen jälkeen,
koska Kain rupeis vihaamaan veljeänsä
(hänen) vanhurskautensa tähden. Koska
Jumala mielistyi Abelin uhriin, niin
suuttui Kain, ja hänen haamunsa muuttui
vihan tähden. Niin Herra sanoi Kainille:
“Miksis olet vihainen. Ja miksi haamus
muuttuu?” Kain oli suuttunut veljellensä
kristillisyyden tähden. Hänelle tuli paha
mieli siitä, (että) Abel oli hurskaampi
häntä. Hän ajatteli ilmanki: “Tuo räkäsuu
kläppikös nyt on parempi minua?” Ja
vaikka Jumala nuhteli häntä ja käski
hallita vihaansa, ei kuitenkaan Kain
saanut tunnon rauhaa ennen kuin hän
tappoi veljensä. Sillä käärmeen siemenet
ei kärsi ollenkaan, että vaimon siemen
pitäis olla parempi heitä.
Omanvanhurskauden veri nousee
päähän, ja hengellinen viha muuttaa
heidän haamunsa. Kain oli ensimmäinen,
joka imaisi kristityn verta. Ja koska
Jumala kysyi häneltä: “Kussa on Habel,
sinun veljes?” niin hän vastais: “En minä
tiedä. Olenko minä veljenin vartija?”
Niin vastaavat vielä nytkin Kainin
lihalliset veljet ja nepaimet, koska joku
kristitty kysyy heiltä, missä on sinun
veljesti. Niin he sanovat: “Olenko minä
veljenin vartija? Pitäköön kukin vaari
itsestänsä. En ole minä velvollinen
neuvomaan ketään.”
Paavali on kirjoittanut, että
Abrahamin poika palkkavaimosta on
vihainen nuoremmalle pojalle, joka on
vapaasta syntynyt. Niin kuin silloin se,
joka lihan jälkeen syntynyt on, vainois
sitä, joka hengen jälkeen syntynyt on,
niin se vielä nytkin tapahtuu. Kuinka
käärmeen siemen vihaa vaimon
siementä, osottaa Esaun viha. Käärmeen
siemenet rupeisit puikimaan Esaun
sydämessä, koska hänen veljensä Jakob
on saanut paremman siunauksen
isältänsä. Esau uhkais tappaa veljensä
N:o 14 TOISENA JOULUPÄIVÄNÄ 1849
98
sen siunauksen tähden, mutta Jakob
pakeni veljensä edestä vieraalle maalle.
Niin on moni kristitty häätynyt pakenemaan
vieraalle maalle, koska häntä on
vainottu omassa maassa kristillisyyden
tähden. Kuinka käärmeen siemen on
vihannut vaimon siementä, osottaa myös
Israelin lasten viha Josefille. Josef kantoi
juoruja ja ilmoitti vanhemmalle, mitä Israelin
pojat värkkäisit vanhemman selän
takana. Tuostapa nousi yksi hirmuinen
viha juorun kantajalle ja unen näkijälle.
Ja vielä nytkin suuttuvat suruttomat
ihmiset hirmuisesti niille, jotka kantavat
juoruja ja ilmoittavat heidän pahoja töitänsä.
Mitäs Israelin lapset teit Mosekselle,
koska hän pani Jumalan ankaran
vanhurskauden heidän silmäinsä eteen?
Parhaat miehet Israelin seurakunnassa
kävit hänen henkensä päälle ja sanoit
Mosekselle: “Sinä teet ylön paljon, sillä
koko kansa on pyhä.” Mailman orjan
mielestä on koko kansa pyhä, vaikka he
juovat, kiroavat ja tappelevat, huorin
tekevät ja varastavat, kyllä ne sen tähden
ovat pyhät ja hurskaat. Mutta jos Moses
alkaa heitä haukkumaan ja soimaamaan
jumalattomasta elämästä, silloin alkavat
parhaat miehet seurakunnassa sanomaan:
“Sinä teet ylön paljon, sillä koko kansa
on pyhä.” Nämät vanhan aadamin sanat
ovat niin totiset ja niin urhoolliset, että
Kainin lihalliset veljet ja nepaimet
sanovat: “Amen. Se on tosi. Koko kansa
on pyhä.” Koska parhaat miehet
seurakunnassa ovat huorat ja varkaat,
juomarit ja viinaporvarit, silloin on
riettaan orja valmis sanomaan: “Koko
kansa on pyhä.” Ne oval semmoiset
kristityt, ettei saa Moses heitä tuomita.
Jos Moses alkaa semmoisia kunniallisia
ihmisiä tuomitsemaan, niin sanovat seurakunnan
parhaat miehet: “Sinä teet ylön
paljon, sillä koko kansa on pyhä.” Vaikka
nyt seurakunnan parhaat miehet olit
raskaat, ettei maa jaksanut heitä kantaa,
niin kuin sananlasku on: “Yhtä kiittämätöintä
ihmistä ei jaksa maa kantaa”, niin
nämät miehet, Kora, Datan ja Abiram
vajoisit maan alle ja putoisit helvettiin
elävänä, yhtenä ruumiin ja sielun kanssa,
yhtä hyvin olit toiset valmiit sanomaan
Mosekselle ja Aaronille, että he olit
Jumalan miehiä surmanneet. Niillä oli se
usko, että Moses oh vajottanut Jumalan
lapsia helvettiin.
Mutta katselkaamme aina, kuinka
käärmeen siemen vihaa vaimon siementä.
Koska Jumala lähetti profeetaita
saarnaamaan parannusta Israelin lapsille,
rupeisit he vihaamaan niitä, niin kuin Vapahtaja
sanoo tämän päivän evankeliumissa:
“Katso, minä lähetän teille profeetat,
ja viisaat ja kirjanoppineet, ja niistä
te muutamat tapatte ja ristiinnaulitsette,
ja muutamat te pieksätte teidän
synagogissanne, ja vainootte kaupungista
kaupunkiin.” Minkätähden ovat juudalaiset
vainonneet profeetaita, jotka saarnaisit
parannusta? Sen tähden ilmanki,
että he olit väärät profeetat, jotka haukuit
Jumalan lapsia. Juudalaiset sanoit Vapahtajalle:
“Meillä on isä, nimittäin Jumala.
Emme ole äpärät.” Koska nyt heillä on
semmoinen usko, niin kuin kaikilla
armon varkailla pruukaa olla, että Jumala
on heidän isänsä, vaikka Vapahtaja sanoi
heille: “Te olette siitä isästä perkeleestä”,
kuinkas käärmeen siemenet saattavat
semmoisia kuulla? Itse rietas luulee, että
99
N:o 14 TOISENA JOULUPÄIVÄNÄ 1849
hän on enkeli. Ja riettaan enkeleillä on
sama usko, että he ovat enkelit. Ei he sitä
tunne, että he ovat siitä isästä perkeleestä.
Koska nyt profeetat rupeisit kunniallisia
ihmisiä haukkumaan ja tuomitsemaan,
silloin nousi vanha aadami.
Omanvanhurskauden musta veri nousi
maksasta ja kunnian veri nousi pernasta.
Käärmeen siemenet rupeisit puikimaan
sydämen juuressa, ja niin rietas yllytti
koiriansa lakkimaan kristittyin verta.
Mutta profeetta Elias sanoi yhdelle
kristittyin ja profeettain murhaajalle:
“Samassa paikassa, kussa koirat ovat
lakkineet Nabotin verta, pitää heidän
sinun vertasti lakkiman. “ Mutta tämä
kristittyin vihollinen suuttui Elialle ja
sanoi: “Viholliseksikos minua löysit?”
Niin katsovat vielä suruttomat ja armonvarkaat
kristityitä vihollisiksi, jotka heille
syntiä soimaavat. Armonvarkaat, jotka
pitävät itsensä kristittynä ja luulevat, että
ne ovat kristittyin vainoojat, jotka ei anna
heille omantunnon rauhaa. Näin on käärmeen
siemen vainonnut vaimon siementä.
Mutta käärme on nyt muuttanut nahkansa.
Ennen vanhassa Testamentissa oli
käärmeellä vanha nahka. Hän vainois
silloin profeetaita pakanain haamussa. Ja
Vapahtajan aikana oli hän ottanut juudalaisen
haamun päällensä. Mutta nyt on
hän taas muuttanut nahkansa; hän on
ottanut vanhan kristityn haamun päällensä,
ja siinä haamussa hän nyt vainoo
kristityitä. Ei ole tosin tietoa, koska rietas
olis tullut kristityksi, mutta nyt hän vaeltaa
kuitenkin vanhan kristityn haamussa.
Hän on myös tullut papiksi, ja semmoisena
hän nyt saarnaa evankeliumia
niin suloisesti, että kaikki siviät huorat
laskevat maitonsa. Vapahtajan ja apostolitten
aikana tahtoi hän varjella sitä
vanhaa Moseksen uskoa, niin me
kuulemme tämän (toisen joulu)päivän
epistolasta, me kuulemme hänen kantavan
kristittyin päälle, että ”Jesus Nazarenus
muuttaa säädyt, jotka Moses meille
antoi”. Pakanat myös kannoit kristittyin
päälle, että ne katsovat ylön sitä oikiata
Jumalan palvelusta, ja tekevät yhden
tapetun juudalaisen Jumalaksi. Koska
Lutherus saarnais paavia vastaan, niin
valitit paavilaiset, että Lutherus tahtoi
muuttaa sitä vanhaa kristinuskoa, joka oli
seisonut 1500 ajastaikaa.
Niin muodoin oli käärme silloin
muuttanut nahkansa, ja tuli vanhan
kristityn haamussa sotimaan sen vanhan
kristinuskon puolesta, jonka muka
Lutherus oli tullut muuttamaan, vaikka
nyt Lutheruksen aikana ei ollut siitä
vanhasta kristinuskosta kuin ainoastans
Pyhä Raamattu jäljellä (kaikki muut
kirjat olit paavilaisten ornat väärät
asetukset), kuitenkin tahtoi vihollinen
vanhan kristityn haamussa varjella niitä
vanhoja paavilaisten asetuksia ja
paavilaisten kirjoja, joita Lutherus tuli
muuttamaan. Siitä syystä tuomitaan
Lutherus paavilta niin kuin yksi väärä
profeetta ja suuri noita, joka oli liitossa
perkeleen kanssa. Koska käärme näin
muuttaa nahkansa ja tulee vanhan
kristityn haamussa varjelemaan sitä
vanhaa kristinuskoa, silloin uskottaa hän
palvelijoitansa, että kristityt ovat väärät
profeetat ja villihenget, jotka tahtovat
muuttaa niitä vanhoja asetuksia, ja
hävittää sen vanhan uskon. Me näemme
epistolasta, kuinka kiivas vihollinen on
N:o 14 TOISENA JOULUPÄIVÄNÄ 1849
100
sotimaan vanhan uskon puolesta, jonka
kristityt tahtovat hävittää. Ja koska hän
tulee vanhan kristityn haamussa varjelemaan
niitä vanhoja säätyjä, joita juudalaiset,
pakanat ja paavilaiset ovat
järjellä, vihollisen mielisuosioksi, huomainneet,
silloin kiivastuu rietas niin
kovin totuuden puolesta, että hän puree
hampaitans ja tukitsee korviansa, ottaa
kivet käteensä ja viskaa sen villihengen
(Stefanuksen) päälle, joka tahtoo muuttaa
säädyt, joita Moses on antanut.
Koska käärmeen siemenet puikivat
sydämen juuressa, silloin vuotaa myös
käärmeen myrkky hampaista; sen tähden
he kiristelit hampaitansa. Nyt on käärme
kolme kertaa muuttanut nahkansa. Ensimmäisen
kerran riisui hän nahkansa
Golgatan mäellä; hän tuli sinne niin kuin
fariseus varjelemaan sitä vanhaa Moseksen
uskoa, jonka hän luuli kristillisyyden
kautta menevän hukkaan. Toisen kerran
riisui hän nahkansa roomalaisten pääkaupungissa;
sinne hän tuli varjelemaan sitä
vanhaa pakanan uskoa. Ja silloin hän oli
julma tappamaan kristityitä. Kolmannen
kerran riisui hän nahkansa Lutheruksen
aikana. Hän tuli silloin niin kuin vanha
kristitty varjelemaan sitä vanhaa kristinuskoa
Lutherusta vastaan, joka tahtoi
muka hävittää sen vanhan kristinuskon.
Ja nyt hän taas heti kohta riisuu nahkansa
neljännen kerran. Hän tahtoo nyt tulla
varjelemaan sitä vanhaa Lutheruksen uskoa,
jonka muutamat kristityt, joita
haukkunimellä kutsutaan lukiaksi, körttiläiseksi
ja villihengeksi, tahtovat muka
hävittää. Ja millä nahalla ikänäns käärme
on tullut auringon eteen, on hän vihannut
vaimon siementä ja sanonut: “Nahka
nahasta ja kaikki kuin ihmisen takana on,
antaa hän henkensä edestä.” Koska nimittäin
vihollinen ei pidä puoltansa järjellä,
täytyy hänen ruveta kristityn nahkaan
mailman lain voimalla. Mailman
herrain ja ylimmäisten pappein päällekantaminen
Pontius Pilatuksen edessä
kuuluu aina. Erinomattain ovat juudalaisten
ylimmäiset papit, pakanain ylimmäiset
papit ja paavilaisten ylimmäiset
papit, joita lohikäärme on vetänyt pyrstöllänsä
taivaasta maan päälle, net ovat
katkerimmat Jesuksen ristin viholliset.
Netpä ymmärtävät noutaa valkian helvetistä,
millä he näkevät makkaroita tehdä
kristittyin verestä.
Lutherus on kirjoittanut, että perkele
saattaa saarnata evankeliumia paremmin
kuin joku pappi. Ja se on kyllä uskottava,
että semmoinen pappi saarnaa niin suloisesti,
että kaikki siviät huorat laskevat
maitonsa. Ei suinkaan semmoinen pappi
hauku kunniallisia ihmisiä huoraksi ja
varkaaksi. Ei hän hauku juomaria, koska
hän on itse juomari. Ei hän soimaa
huoria, koska hän on itse huora. Ei hän
hauku viinaporvaria, koska hän pitää itse
vähäisen viinakauppaa. Ei hän nuhtele
kirousmiehiä, koska hän itse kiroo. Ei
hän nuhtele tappelusmiehiä, koska hän
itse tappelee. Ei hän soimaa niitä, jotka
pitävät kalaasia ja turhia pitoja, hän
tahtoo itse kanssa olla niissä. Ja kuinkapa
perkele saattaa saarnata itseänsä vastaan?
Ei hän saata itseänsä haukkua, mutta
kristityitä, joita hän katsoo vääräksi profeetaksi
ja villihengeksi, niitä semmoinen
pappi haukkuu ja ulos ajaa huoneestansa.
Mutta samassa paikassa, kussa
koirat ovat nuolleet Nabotin verta, pitää
101
N:o 14 TOISENA JOULUPÄIVÄNÄ 1849
koirat myös nuoleman kristittyin vainoojan
verta. Monessa paikassa nousee nyt
se raaka kansa villiin ja tappaa herroja,
pappia ja kuningasta viinaryypön edestä.
Tässä muutampana vuonna ammuttiin
ylimmäinen piispa Frankrikin pääkaupungissa,
hän ammuttiin kansalta, joka
oli yllytetty kapinata tekemään. Eikä ole
niin pitkä alka siitä saakka, kuin se raaka
kansa Ruotsin pääkaupungissa olit surmaamassa
ylimmäistä piispaa. Onkos
ihmet, että se raaka kansa viimein yltyy
ja nousee villiin, koska tämä kansa on
jätetty luonnollisessa tilaisuudessa ja
hengellisessä pimeydessä, ilman nuhdetta.
Kyllä semmoinen villi kansa saattaa
viinaryypön edestä sekä herroja että
pappia (tappaa). Me olemme nyt katselleet,
kuinka käärmeen siemen vihaa
vaimon siementä. Kristittyin vainoojat
ovat vuodattaneet kristittyin verta joka
paikassa, kussa totinen kristillisyys on
ilmestynyt. Sen tähden sanoa myös
Vapahtaja toisen joulupäivän evankeliumissa,
että niitten päälle pitää tuleman
kaikki vanhurskas veri, joka vuodatettu
on maan päällä hamasta vanhurskaan
Abelin verestä niin Sakariaan Barakian
pojan vereen asti. Tämä vanhurskas veri,
joka oli vuodatettu vanhassa Testamentissa,
kaivattiin ulos juudalaisilta, koska
heidän kaupunkinsa hävitettiin roomalaisilta.
Niin myös kristittyin ja marttyyrein
veri kaivattiin roomalaisilta, koska heidän
valtakuntansa hävitettiin turkeilta ja
pakanoilta. Viimein on myös kristittyin
veri kaivattu ulos paavilaisilta, koska se
suuri veren vuodatus tapahtui Frankrikissa
vuonna 1793, ja vielä jälkeenki
vuonna 1848 ja 1849.
Mutta ei vielä ole kaikki verenvuodatus
siihen loppunut. Vasta se nyt
alkaa verenvuodatus maan päällä. Semmoiset
ajan merkit rupeavat nyt näkymään,
nimittäin merkit auringossa, kuussa
ja tähdeissä. Profeetan Joelin ennustuksen
jälkeen pitää aurinko pimiäksi
tuleman ja kuu punaiseksi ennen kuin se
suuri Herran päivä tulee.
Käärmeen siemen on vihannut vaimon
siementä mailman alusta niin tähän
päivään, asti. Mutta ei ole vielä tämä viha
loppunut. Sillä nyt on neljäs kerta, kuin
se vanha mato on muuttanut haamunsa.
Nyt on hänellä uusi kiiltävä nahka, joka
on hyvin liotettu paloviinassa ja parkittu
pirun paskalla. Vanhat ei kelpaa enää
muille kuin puoskarille ja huorille, jotka
sen kanssa ajavat ulos hedelmänsä.
Mutta uusi nahka se on kaunis ja kiiltävä,
niin kuin kulta. Se kelpaa nyt kaikille
niille lääkitykseksi, joilla on kultasydän.
Moseksen aikana korotettiin vaskikäärme
korvessa, ja kaikki käärmeiltä pistetyt
ihmiset tulit sen vaskikäärmeen katselemisen
kautta terveeksi. Mutta nyt on
käärmeen myrkky paisuttanut mailman
lasten sydämet, erinomattain niiden, joilla
on kultasydän. Mailman hopiaseppä
on tehnyt kultasydäntä, jota siviät huorat
kantavat Saatanan kaularaudassa. Tällä
kultasydämellä tulee rietas suostuttamaan
Vapahtajan kihlattua morsianta,
Sionin tytärtä, joka on kerran luvannut
sydämensä Vapahtajalle, mutta antaa nyt
pusertaa rintojansa egyptiläisten huorimiehiltä.
Ja nyt tahtoo tämä hävitöin
huora tulla Vapahtajan morsiameksi,
vaikka hän rakastaa mailmaa ja antaa
pirulle suuta, ja egyptiläisten huorimiehet
N:o 14 TOISENA JOULUPÄIVÄNÄ 1849
102
pusertavat hänen rintojansa, ja kultasydän
on hänellä povessa.
Ennen oli Sionin tyttärellä kivisydän
ja kova niin kuin timantti. Mutta nyt on
piru antanut hänelle kultasydämen. Ja se
sama mies on suostuttanut häntä unijuomalla,
pirun paskalla ja kuolleen
uskon liivalla, juopunut huoruuden viinasta,
istuu hän nyt niin kuin Baabelin
portto leopardin päällä ja tahtoo, että
Vapahtalan pitää ottaman häntä morsia
meksi, koska hän on tullut niin vanhaksi,
ettei hän kelpaa riettaalle huoraksi. On
hän vielä tullut niin hävittömäksi, että
hän näyttää häpyänsä Vapahtajan morsiamen
piioille, jotka tahtovat musertaa
hänen uskotointa sydäntäns osottain
hänelle, kuinka Vapahtaja rakkaudesta
häntä kohtaan on täytynyt kuolla; silloin
nostaa hän hameensa morsiamen piioille
ja sanoo: “Katsokaat perseeseen!” On
kaunis Vapahtajan morsian.
Semmoiseksi hän tulee huoruuden
viinasta. Unessa ilmanki on juonut sekoitusta,
jonka puoskarit ovat sekoittaneet.
Siinä on kuolleen uskon liiva ja käärmeen
kuu ja karhun sappi ja jalopeuran
sydän. Koska hän on tullut niin vanhaksi,
ettei hän kelpaa enää riettaalle huoraksi,
silloin tulee hän Vapahtajan tykö, täynnänsä
riettautta ja saastaisuutta kantain
pirun paskaa sydämessäns, kuolleen uskon
liiva vuotaa suusta ja omanvanhurskauden
räkä vuotaa nenästä. Tällä
haamulla luulee riettaan huora kelpaavansa
Vapahtajalle. Koska kuolema tulee
pusertamaan hänen uskotointa sydäntänsä,
sanoo hän Vapahtajalle: “Ota nyt
minua morsiameksi, koska olet luvannut.
Tämmöinen nyt on niitten suruttomain ja
armonvarkaitten elämä. Ja jos niille ei
tule totinen parannus ennen kuin armon
ovi suljetaan, niin he saavat ulvoa
ijankaikkisesti. Mutta se vaimo, joka
huutaa syntymävaivassa, joka on puetettu
auringolla ja kruunu päässä, jossa on
kaksitoistakymmentä tähteä, kumartakoon
polviansa ja rukoilkaan, ettei se
ruskia lohikäärme, joka aina on vihannut
vaimon siementä, ettei hän sais syödä
sitä poikalasta, joka häneltä syntynyt on.
Amen.
”Minä panen vainon sinun
ja vaimon välille, ja sinun siemenes
ja hänen siemenensä välille: Sen
pitää rikki polkeman sinun pääs, ja
sinä olet pistävä häntä kantapäähän.”
1. Mos. 3:15
Koska ihminen käärmeen viekkauden
kautta lankeis syntiin, pani Jumala vihan
vaimon siemenen ja käärmeen siemenen
välille. Mutta Jumala antoi myös sen
armollisen lupauksen, että vaimon siemen
pitää musertaman käärmeen pään.
Kuinka tämä viha on ilmoittanut itsensä,
osottaa koko Raamattu. Siitä saakka,
kuin käärmeen siemenet rupeisit puikimaan,
on viha ollut niitten välillä, ja se
sama viha on vielä nytkin vaimon siemenen
ja käärmeen siemenen välillä.
Tämä viha tuli siitä, että vaimo tuli petetyksi
käärmeeltä, ja käärmeen viekkauden
kautta tuli vaimo itse ja hänen
lapsensa onnettomaksi. Hänen täytyy nyt
suuren vaivan kautta synnyttää. Johannes
näki hänen huutavan syntymävaivassa, ja
jos Jumala ei olis ottanut hänen poikalapsensa
tykönsä, niin olis se ruskia
lohikäärme syönyt sen.
Mutta Johannes Kastaja oli kova
haukkumaan niitä kyykäärmeen sikiöitä.
Koska hän näki niitä, sanoi hän: “Te kyykäärmeen
sikiät, kuka on teitä neuvonut
välttämään sitä tulevaista vihaa?” Ilmanki
Johannes näki, kuinka suuri viha oli
vaimon siemenen ja käärmeen siemenen
välillä. Minä olen kuullut, että kyykäärmeen
hännässä on yksi kulkuinen, joka
kuuluu kauvas, koska hän konttaa maan
päällä. Tämä kulkuinen on pantu ihmisen
lapsille varoitukseksi. Ne ihmisen lapset,
jotka ovat valvomassa, saattavat paeta,
koska tämä kulkuinen kuuluu. Mutta ne
raukat, jotka ei ole valvomassa, ei kuule
tämän kulkuisen helisevän, ja niitä raukkoja
pääsee kyykäärme pistämään, ja sen
ihmisen sydän, joka on käärmeeltä pistetty,
paisuu ja kuolee paisumuksissans,
jos hän ei pääse oikialla ajalla tohtorin
tykö.
On myös yksi muu käärmeen sortti,
joka suostuttaa tiaisia myrkyllisellä hajulla.
Koska nimittäin yksi tiainen istuu
oksan päällä, niin tulee suostutuskäärme
naakimalla ja laskee ulos ruumiistansa
sen kaltaisen myrkyllisen hajun, jonka
kautta tiainen tulee vimmatuksi, ja menee
suostutuskäärmeen suuhun. On myös
muu käärmeen sortti, kuusen pituudesta.
Se makaa ruohossa ja vartioitsee ihmisten
lapsia. Jos joku tulee häntä liki, käärii
hän itsensä ihmisen ympäri ja pusertaa
ihmisen luita rikki, ja sen jälkeen oksentaa
hän liivaansa ihmisten raatoin päälle
ja nielee sen kokonansa. Johannes näki
myös ilmestyksessä, kuinka lohikäärme
oksensi liivaansa sen vaimon päälle, joka
oli poikalasta synnyttänyt, mutta se vaimo
pääsi pakenemaan korpeen. Se ruskia
lohikäärme, joka saatanaksi ja perkeleeksi
kutsutaan, joka koko maan piirin viettelee,
oli ilman epäilemättä se sama hirmuinen
elävä, joka puhutteli vaimoa paratiisissa
ja sai häntä uskomaan, että hän
tulee oikein viisaaksi, jos hän söis kielletyn
puun hedelmästä. Tämän lohikäärmeen
siemen on erinomattain vihainen
vaimon siemenelle, joka hänen päänsä
rikki musertaa. Jos vaimon siemen ei olis
hänen päänsä rikki musertanut, olis hän
95
N:o 14 TOISENA JOULUPÄIVÄNÄ 1849
aikaa hävittänyt ja raatanut ihmisen
lapsia.
Mutta käärmeellä on niin sitkeä henki,
ettei hän kuole, vaikka pää on poljettu
rikki. Me kuulemma ilmestyskirjasta,
että lohikäärme veti pyrstöllänsä kolmannen
osan taivaan tähdistä maan päälle. Ei
ole siis monta tähteä taivaassa, jotka
loistaisit taivaan laella ja osottaisit tietä
yksinäisille matkamiehille kulkeissans
yöllä ja pimeyden aikana ijankaikkisuuden
rannalle.
Mutta vaimon siemen, joka on
musertanut käärmeen pään, on näinä
aikoina kantanut käärmeen siemenet
muurahaisen pesään, ja siellä on käärmeen
siemenillä yksi surkia hätä. Siellä
he puikivat ja siellä he vääntelevät
itseänsä niin kuin madot kuumassa
tuhassa. Mutta ei auta puikiminen. Jos he
vielä muutampia muurahaisia syövät,
niin toiset tulevat kahta kiivaammaksi
kaluamaan käärmeitten luita. Mutta ei
käärmeen siemenet sen tähden kuole
varsin ennen kuin aurinko laskee.
Koska siis Herra Jumala pani vihan
vaimon siemenen ja käärmeen siemenen
välille, niin tulee meidän nyt ottaa vaaria
siitä sodasta, joka tämän vihan kautta on
tullut mailmaan. Mutta ei siinä maassa
ole sota, kussa ei vaimon siementä
olekaan. Mutta siinä paikassa käypi sota,
kussa käärmeen siementä on paljon ja
aivan harvat vaimon siemenet.
Minä olen kuullut vanhoja muistelevan,
että käärmeen tokassa on yksi
käärmeen kuningas, joka on isompi
muita, ja sillä käärmeen kuninkaalla on
yksi valkia ympyräinen kivi suussa,
jonka hän vatkaa ilmaan, ja se ihminen,
joka pääsis käärmeen kiveä saamaan,
pitäis muka tuleman onnelliseksi. Mutta
se on sangen vaarallinen, että antaa
itsensä käärmeitten tokan sisälle, koska
heitä on monta sataa koossa, kiiman
aikana. Mutta me arvaamme, minkä
tähden käärmeet suuttuvat sille ihmiselle,
joka tahtoo kiven pois ryöstää. Siihen on
kaikki käärmeen viekkaus koottu. Jos
hän mistantais viekkautensa ja kavaluutensa,
tulis hän hulluksi, järki putois
peräti. Mutta niin hulluksi ei tahdo käärme
tulla, että hän rupeis katumuksen ja
parannuksen tekemään. Koska nyt joku
ihminen on ottanut käärmeen kuninkaalta
viekkauden eli mailman viisauden kiven,
silloin aukaisevat kaikki käärmeet suutansa,
ja he karkaavat yksimielisesti sen
ihmisen päälle, ja kolmen valkian läpi
pitää sen ihmisen käymän ennen kuin
käärmeet lakkaavat häntä vainoomasta.
Tämä on yksi syy, minkä tähden käärmeen
siemenet vihaavat vaimon siementä.
On se vielä toinen syy, minkä tähden
käärmeen siemenet vihaavat vaimon
siementä. Vaimon siemen on musertanut
eli rikki polkenut käärmeen pään. Jos
vaimon siemen ei olis rikki polkenut
käärmeen pään, niin olis käärme syönyt
vaimon siementä. Mutta koska vaimon
siemen on rikki polkenut käärmeen pään,
täytyy hänen nyt pyrstön kanssa liikkua,
jolla hän vetää kolmannen osan taivaan
tähdistä maan päälle. Ja koska se ruskia
lohikäärme seisoo sen vaimon vieressä,
joka huutaa syntymävaivassa, on se
hänen tarkoituksensa, että hän pääsis
syömään sitä poikalasta, joka siitä
vaimosta syntyy. Mutta koska Jumala
varjelee sitä uutta ihmistä, joka vaimosta
N:o 14 TOISENA JOULUPÄIVÄNÄ 1849
96
syntynyt on, rupeaa käärme oksentamaan
sitä myrkyllistä liivaa sen vaimon päälle,
että hän hukuttais häntä kuolleen uskon
liivalla. Mutta Jumala on vienyt sen
vaimon korpeen, kussa ei ole niin paljon
niitä käärmeen siemeniä. Ja meidän
toivomme on, että Jumala varjelee sitä
vaimoa, niin kauvan kuin käärmeen kivi
ryöstetään pois.
On myös käärme pistänyt vaimon
siementä kantapäähän. Tämä käärmeen
pistäminen tulee siitä vihasta, joka on
Jumalalta pantu vaimon siemenen ja
käärmeen siemenen välille. Mutta tämä
pistäminen ei tee vaimon siemenelle niin
suurta vahinkoa. Kuitenkin on sen ihmisen
henki suuressa vaarassa, joka on
käärmeeltä pistetty, sillä käärmeen myrkky
paisuttaa ihmisen sydäntä, ja kuolema
tulee, jos se käärmeeltä pistetty ihminen
ei pääse tohtorin tykö oikialla ajalla.
Luonnollisen ihmisen sydän on täynnänsä
käärmeen myrkkyä, mutta ei hän
tunne sitä niin kauvan kuin hän puoskii
sydäntänsä vuotavalla pirun paskalla. Ei
hän tunne, että sydän on täynnänsä myrkkyä,
ennen kuin tohtori antaa hänelle
karvaita lääkityksiä. Silloin alkaa synnin
myrkky polttamaan hänen sisällyksiänsä.
Käärmeen myrkky on ottanut suruttoman
tuntoa haisemaan ja mätänemään, mutta
ei surutoin tunne sitä enen kuin reikä
tulee tuntoon. Mutta suruttoman tunto on
paksumpi kuin nautahärän vuota. Ei semmoisen
ihmisen tuntoon tule reikä, vaikka
vanhemman kuumat kyyneleet putoavat
sen päälle. Hengelliset puoskarit
panevat vielä suruttomuuden ploosteria
tunnon päälle, ettei omantunnon haavat
pitäis haiseman ja märkää vuotaman
ennen kuin vasta ijankaikkisuudessa.
Mutta oikia tohtori hakkaa ensinnä
hengen miekalla sitä paksua tuntoa, että
siihen tulis reikä. Sitte ottaa hän ja leikkaa
terävällä raakaveitsellä sitä kuollutta
ja mädännyttä lihaa, joka tunnossa on, ja
sen jälkeen tiputtaa hän muutampia
hunajan pisaroita omantunnon haavoihin.
Koska käärmeen myrkky on paisuttanut
suruttoman ihmisen sydäntä, ottavat
hengelliset puoskarit ja valuttavat
hänen suuhuns vuotavata pirun paskaa,
mutta sen kautta tulevat sydämen paisumukset
pahemmaksi. Mutta oikia tohtori
ottaa lain vasaran ja kolkuttaa sen kivikovan
sydämen päälle. Hän ottaa ja
pistää sydämen paisumukset naskalilla,
että märkä pääsis vuotamaan. Hän antaa
käärmeeltä pistetylle ihmiselle karvaita
lääkityksiä, että hän pääsis myrkkyä ulos
oksentamaan, ja koska myrkky näitten
lääkitysten kautta alkaa karvastelemaan
joka paikassa, sitte antaa tohtori hänelle
voita ja hunajata. Meidän pitäis nyt katseleman,
kuinka käärmeen siemen vihaa
vaimon siementä, mutta meidän täytyy
ensinnä rukoilla sitä siunattua vaimon
siementä, joka on rikki musertanut käärmeen
pään, että Hän varjelis niitä
heikkoja, jotka turmelemattomasta siemenestä
syntyneet ovat, käärmeen siemenistä
ja käärmeen myrkystä. Ja Vapahtaja
on sanonut: “Olkaat viekkaat niin
kuin käärmeet ja vaat niin kuin kyyhkyiset”,
niin Hän tarkoittaa vissimmästi,
että meidän pitää “varastaman käärmeen
viekkautta, koska käärmeellä ja hänen
siemenellänsä on niin suuri viekkaus ja
kavaluus, että hän saattaa yksinkertaisia
kyyhkyisen poikia pettää.
97
N:o 14 TOISENA JOULUPÄIVÄNÄ 1849
Sinä siunattu vaimon siemen! Auta
kaikki murheelliset, katuvaiset ja alaspainetut,
jotka turmelemattomasta siemenestä
syntyneet ovat, ettei käärmeen
siemenet pääsis heitä turmelemaan eli
myrkyllänsä painamaan. Kuule katuvaisten
huokaus. Isä meidän jne.
Seuraavaisesti siitä kuin jo puhuttu
on, pitää meidän Jumalan armon kautta
tutkisteleman, kuinka käärmeen siemen
vihaa vaimon siementä, eli kuinka
mailman lapset vihaavat Jumalan lapsia.
Antakoon Jumala, että muutampi sokia
raukka näkis haamunsa niitten entisten
pakanain luonnossa. Sillä ei käärme
ole muuttanut luontonsa, vaikka hän on
muuttanut nahkansa. Koska vanha nahka
on kulunut, riisuu hän pois päältänsä sen
ja pukee päällensä uutta nahkaa, joka on
kahta lujempi. Puoskarit pruukaavat antaa
käärmeen nahkan niille vaimoille,
jotka ovat lapsen hädässä, siinä tarkoituksessa,
että uusi ihminen pian syntyis.
Ja huorat kanssa ottavat käärmeen
suomua sisällensä siinä tarkoituksessa,
että he ajaisit hedelmän ulos. Mutta me
otamme sitä vanhaa käärmeen nahkaa,
joka löytyy monessa paikassa maan päällä,
osottaaksemme niille, jotka ei tiedä
vielä, että käärme muuttaa nahkansa,
vaan ei muuta luontoansa, että hänellä on
sama luonto kuin ennen.
Ensimmäinen viha vaimon siemenen
ja käärmeen siemenen välillä ilmestyi
varsin synnin lankeemuksen jälkeen,
koska Kain rupeis vihaamaan veljeänsä
(hänen) vanhurskautensa tähden. Koska
Jumala mielistyi Abelin uhriin, niin
suuttui Kain, ja hänen haamunsa muuttui
vihan tähden. Niin Herra sanoi Kainille:
“Miksis olet vihainen. Ja miksi haamus
muuttuu?” Kain oli suuttunut veljellensä
kristillisyyden tähden. Hänelle tuli paha
mieli siitä, (että) Abel oli hurskaampi
häntä. Hän ajatteli ilmanki: “Tuo räkäsuu
kläppikös nyt on parempi minua?” Ja
vaikka Jumala nuhteli häntä ja käski
hallita vihaansa, ei kuitenkaan Kain
saanut tunnon rauhaa ennen kuin hän
tappoi veljensä. Sillä käärmeen siemenet
ei kärsi ollenkaan, että vaimon siemen
pitäis olla parempi heitä.
Omanvanhurskauden veri nousee
päähän, ja hengellinen viha muuttaa
heidän haamunsa. Kain oli ensimmäinen,
joka imaisi kristityn verta. Ja koska
Jumala kysyi häneltä: “Kussa on Habel,
sinun veljes?” niin hän vastais: “En minä
tiedä. Olenko minä veljenin vartija?”
Niin vastaavat vielä nytkin Kainin
lihalliset veljet ja nepaimet, koska joku
kristitty kysyy heiltä, missä on sinun
veljesti. Niin he sanovat: “Olenko minä
veljenin vartija? Pitäköön kukin vaari
itsestänsä. En ole minä velvollinen
neuvomaan ketään.”
Paavali on kirjoittanut, että
Abrahamin poika palkkavaimosta on
vihainen nuoremmalle pojalle, joka on
vapaasta syntynyt. Niin kuin silloin se,
joka lihan jälkeen syntynyt on, vainois
sitä, joka hengen jälkeen syntynyt on,
niin se vielä nytkin tapahtuu. Kuinka
käärmeen siemen vihaa vaimon
siementä, osottaa Esaun viha. Käärmeen
siemenet rupeisit puikimaan Esaun
sydämessä, koska hänen veljensä Jakob
on saanut paremman siunauksen
isältänsä. Esau uhkais tappaa veljensä
N:o 14 TOISENA JOULUPÄIVÄNÄ 1849
98
sen siunauksen tähden, mutta Jakob
pakeni veljensä edestä vieraalle maalle.
Niin on moni kristitty häätynyt pakenemaan
vieraalle maalle, koska häntä on
vainottu omassa maassa kristillisyyden
tähden. Kuinka käärmeen siemen on
vihannut vaimon siementä, osottaa myös
Israelin lasten viha Josefille. Josef kantoi
juoruja ja ilmoitti vanhemmalle, mitä Israelin
pojat värkkäisit vanhemman selän
takana. Tuostapa nousi yksi hirmuinen
viha juorun kantajalle ja unen näkijälle.
Ja vielä nytkin suuttuvat suruttomat
ihmiset hirmuisesti niille, jotka kantavat
juoruja ja ilmoittavat heidän pahoja töitänsä.
Mitäs Israelin lapset teit Mosekselle,
koska hän pani Jumalan ankaran
vanhurskauden heidän silmäinsä eteen?
Parhaat miehet Israelin seurakunnassa
kävit hänen henkensä päälle ja sanoit
Mosekselle: “Sinä teet ylön paljon, sillä
koko kansa on pyhä.” Mailman orjan
mielestä on koko kansa pyhä, vaikka he
juovat, kiroavat ja tappelevat, huorin
tekevät ja varastavat, kyllä ne sen tähden
ovat pyhät ja hurskaat. Mutta jos Moses
alkaa heitä haukkumaan ja soimaamaan
jumalattomasta elämästä, silloin alkavat
parhaat miehet seurakunnassa sanomaan:
“Sinä teet ylön paljon, sillä koko kansa
on pyhä.” Nämät vanhan aadamin sanat
ovat niin totiset ja niin urhoolliset, että
Kainin lihalliset veljet ja nepaimet
sanovat: “Amen. Se on tosi. Koko kansa
on pyhä.” Koska parhaat miehet
seurakunnassa ovat huorat ja varkaat,
juomarit ja viinaporvarit, silloin on
riettaan orja valmis sanomaan: “Koko
kansa on pyhä.” Ne oval semmoiset
kristityt, ettei saa Moses heitä tuomita.
Jos Moses alkaa semmoisia kunniallisia
ihmisiä tuomitsemaan, niin sanovat seurakunnan
parhaat miehet: “Sinä teet ylön
paljon, sillä koko kansa on pyhä.” Vaikka
nyt seurakunnan parhaat miehet olit
raskaat, ettei maa jaksanut heitä kantaa,
niin kuin sananlasku on: “Yhtä kiittämätöintä
ihmistä ei jaksa maa kantaa”, niin
nämät miehet, Kora, Datan ja Abiram
vajoisit maan alle ja putoisit helvettiin
elävänä, yhtenä ruumiin ja sielun kanssa,
yhtä hyvin olit toiset valmiit sanomaan
Mosekselle ja Aaronille, että he olit
Jumalan miehiä surmanneet. Niillä oli se
usko, että Moses oh vajottanut Jumalan
lapsia helvettiin.
Mutta katselkaamme aina, kuinka
käärmeen siemen vihaa vaimon siementä.
Koska Jumala lähetti profeetaita
saarnaamaan parannusta Israelin lapsille,
rupeisit he vihaamaan niitä, niin kuin Vapahtaja
sanoo tämän päivän evankeliumissa:
“Katso, minä lähetän teille profeetat,
ja viisaat ja kirjanoppineet, ja niistä
te muutamat tapatte ja ristiinnaulitsette,
ja muutamat te pieksätte teidän
synagogissanne, ja vainootte kaupungista
kaupunkiin.” Minkätähden ovat juudalaiset
vainonneet profeetaita, jotka saarnaisit
parannusta? Sen tähden ilmanki,
että he olit väärät profeetat, jotka haukuit
Jumalan lapsia. Juudalaiset sanoit Vapahtajalle:
“Meillä on isä, nimittäin Jumala.
Emme ole äpärät.” Koska nyt heillä on
semmoinen usko, niin kuin kaikilla
armon varkailla pruukaa olla, että Jumala
on heidän isänsä, vaikka Vapahtaja sanoi
heille: “Te olette siitä isästä perkeleestä”,
kuinkas käärmeen siemenet saattavat
semmoisia kuulla? Itse rietas luulee, että
99
N:o 14 TOISENA JOULUPÄIVÄNÄ 1849
hän on enkeli. Ja riettaan enkeleillä on
sama usko, että he ovat enkelit. Ei he sitä
tunne, että he ovat siitä isästä perkeleestä.
Koska nyt profeetat rupeisit kunniallisia
ihmisiä haukkumaan ja tuomitsemaan,
silloin nousi vanha aadami.
Omanvanhurskauden musta veri nousi
maksasta ja kunnian veri nousi pernasta.
Käärmeen siemenet rupeisit puikimaan
sydämen juuressa, ja niin rietas yllytti
koiriansa lakkimaan kristittyin verta.
Mutta profeetta Elias sanoi yhdelle
kristittyin ja profeettain murhaajalle:
“Samassa paikassa, kussa koirat ovat
lakkineet Nabotin verta, pitää heidän
sinun vertasti lakkiman. “ Mutta tämä
kristittyin vihollinen suuttui Elialle ja
sanoi: “Viholliseksikos minua löysit?”
Niin katsovat vielä suruttomat ja armonvarkaat
kristityitä vihollisiksi, jotka heille
syntiä soimaavat. Armonvarkaat, jotka
pitävät itsensä kristittynä ja luulevat, että
ne ovat kristittyin vainoojat, jotka ei anna
heille omantunnon rauhaa. Näin on käärmeen
siemen vainonnut vaimon siementä.
Mutta käärme on nyt muuttanut nahkansa.
Ennen vanhassa Testamentissa oli
käärmeellä vanha nahka. Hän vainois
silloin profeetaita pakanain haamussa. Ja
Vapahtajan aikana oli hän ottanut juudalaisen
haamun päällensä. Mutta nyt on
hän taas muuttanut nahkansa; hän on
ottanut vanhan kristityn haamun päällensä,
ja siinä haamussa hän nyt vainoo
kristityitä. Ei ole tosin tietoa, koska rietas
olis tullut kristityksi, mutta nyt hän vaeltaa
kuitenkin vanhan kristityn haamussa.
Hän on myös tullut papiksi, ja semmoisena
hän nyt saarnaa evankeliumia
niin suloisesti, että kaikki siviät huorat
laskevat maitonsa. Vapahtajan ja apostolitten
aikana tahtoi hän varjella sitä
vanhaa Moseksen uskoa, niin me
kuulemme tämän (toisen joulu)päivän
epistolasta, me kuulemme hänen kantavan
kristittyin päälle, että ”Jesus Nazarenus
muuttaa säädyt, jotka Moses meille
antoi”. Pakanat myös kannoit kristittyin
päälle, että ne katsovat ylön sitä oikiata
Jumalan palvelusta, ja tekevät yhden
tapetun juudalaisen Jumalaksi. Koska
Lutherus saarnais paavia vastaan, niin
valitit paavilaiset, että Lutherus tahtoi
muuttaa sitä vanhaa kristinuskoa, joka oli
seisonut 1500 ajastaikaa.
Niin muodoin oli käärme silloin
muuttanut nahkansa, ja tuli vanhan
kristityn haamussa sotimaan sen vanhan
kristinuskon puolesta, jonka muka
Lutherus oli tullut muuttamaan, vaikka
nyt Lutheruksen aikana ei ollut siitä
vanhasta kristinuskosta kuin ainoastans
Pyhä Raamattu jäljellä (kaikki muut
kirjat olit paavilaisten ornat väärät
asetukset), kuitenkin tahtoi vihollinen
vanhan kristityn haamussa varjella niitä
vanhoja paavilaisten asetuksia ja
paavilaisten kirjoja, joita Lutherus tuli
muuttamaan. Siitä syystä tuomitaan
Lutherus paavilta niin kuin yksi väärä
profeetta ja suuri noita, joka oli liitossa
perkeleen kanssa. Koska käärme näin
muuttaa nahkansa ja tulee vanhan
kristityn haamussa varjelemaan sitä
vanhaa kristinuskoa, silloin uskottaa hän
palvelijoitansa, että kristityt ovat väärät
profeetat ja villihenget, jotka tahtovat
muuttaa niitä vanhoja asetuksia, ja
hävittää sen vanhan uskon. Me näemme
epistolasta, kuinka kiivas vihollinen on
N:o 14 TOISENA JOULUPÄIVÄNÄ 1849
100
sotimaan vanhan uskon puolesta, jonka
kristityt tahtovat hävittää. Ja koska hän
tulee vanhan kristityn haamussa varjelemaan
niitä vanhoja säätyjä, joita juudalaiset,
pakanat ja paavilaiset ovat
järjellä, vihollisen mielisuosioksi, huomainneet,
silloin kiivastuu rietas niin
kovin totuuden puolesta, että hän puree
hampaitans ja tukitsee korviansa, ottaa
kivet käteensä ja viskaa sen villihengen
(Stefanuksen) päälle, joka tahtoo muuttaa
säädyt, joita Moses on antanut.
Koska käärmeen siemenet puikivat
sydämen juuressa, silloin vuotaa myös
käärmeen myrkky hampaista; sen tähden
he kiristelit hampaitansa. Nyt on käärme
kolme kertaa muuttanut nahkansa. Ensimmäisen
kerran riisui hän nahkansa
Golgatan mäellä; hän tuli sinne niin kuin
fariseus varjelemaan sitä vanhaa Moseksen
uskoa, jonka hän luuli kristillisyyden
kautta menevän hukkaan. Toisen kerran
riisui hän nahkansa roomalaisten pääkaupungissa;
sinne hän tuli varjelemaan sitä
vanhaa pakanan uskoa. Ja silloin hän oli
julma tappamaan kristityitä. Kolmannen
kerran riisui hän nahkansa Lutheruksen
aikana. Hän tuli silloin niin kuin vanha
kristitty varjelemaan sitä vanhaa kristinuskoa
Lutherusta vastaan, joka tahtoi
muka hävittää sen vanhan kristinuskon.
Ja nyt hän taas heti kohta riisuu nahkansa
neljännen kerran. Hän tahtoo nyt tulla
varjelemaan sitä vanhaa Lutheruksen uskoa,
jonka muutamat kristityt, joita
haukkunimellä kutsutaan lukiaksi, körttiläiseksi
ja villihengeksi, tahtovat muka
hävittää. Ja millä nahalla ikänäns käärme
on tullut auringon eteen, on hän vihannut
vaimon siementä ja sanonut: “Nahka
nahasta ja kaikki kuin ihmisen takana on,
antaa hän henkensä edestä.” Koska nimittäin
vihollinen ei pidä puoltansa järjellä,
täytyy hänen ruveta kristityn nahkaan
mailman lain voimalla. Mailman
herrain ja ylimmäisten pappein päällekantaminen
Pontius Pilatuksen edessä
kuuluu aina. Erinomattain ovat juudalaisten
ylimmäiset papit, pakanain ylimmäiset
papit ja paavilaisten ylimmäiset
papit, joita lohikäärme on vetänyt pyrstöllänsä
taivaasta maan päälle, net ovat
katkerimmat Jesuksen ristin viholliset.
Netpä ymmärtävät noutaa valkian helvetistä,
millä he näkevät makkaroita tehdä
kristittyin verestä.
Lutherus on kirjoittanut, että perkele
saattaa saarnata evankeliumia paremmin
kuin joku pappi. Ja se on kyllä uskottava,
että semmoinen pappi saarnaa niin suloisesti,
että kaikki siviät huorat laskevat
maitonsa. Ei suinkaan semmoinen pappi
hauku kunniallisia ihmisiä huoraksi ja
varkaaksi. Ei hän hauku juomaria, koska
hän on itse juomari. Ei hän soimaa
huoria, koska hän on itse huora. Ei hän
hauku viinaporvaria, koska hän pitää itse
vähäisen viinakauppaa. Ei hän nuhtele
kirousmiehiä, koska hän itse kiroo. Ei
hän nuhtele tappelusmiehiä, koska hän
itse tappelee. Ei hän soimaa niitä, jotka
pitävät kalaasia ja turhia pitoja, hän
tahtoo itse kanssa olla niissä. Ja kuinkapa
perkele saattaa saarnata itseänsä vastaan?
Ei hän saata itseänsä haukkua, mutta
kristityitä, joita hän katsoo vääräksi profeetaksi
ja villihengeksi, niitä semmoinen
pappi haukkuu ja ulos ajaa huoneestansa.
Mutta samassa paikassa, kussa
koirat ovat nuolleet Nabotin verta, pitää
101
N:o 14 TOISENA JOULUPÄIVÄNÄ 1849
koirat myös nuoleman kristittyin vainoojan
verta. Monessa paikassa nousee nyt
se raaka kansa villiin ja tappaa herroja,
pappia ja kuningasta viinaryypön edestä.
Tässä muutampana vuonna ammuttiin
ylimmäinen piispa Frankrikin pääkaupungissa,
hän ammuttiin kansalta, joka
oli yllytetty kapinata tekemään. Eikä ole
niin pitkä alka siitä saakka, kuin se raaka
kansa Ruotsin pääkaupungissa olit surmaamassa
ylimmäistä piispaa. Onkos
ihmet, että se raaka kansa viimein yltyy
ja nousee villiin, koska tämä kansa on
jätetty luonnollisessa tilaisuudessa ja
hengellisessä pimeydessä, ilman nuhdetta.
Kyllä semmoinen villi kansa saattaa
viinaryypön edestä sekä herroja että
pappia (tappaa). Me olemme nyt katselleet,
kuinka käärmeen siemen vihaa
vaimon siementä. Kristittyin vainoojat
ovat vuodattaneet kristittyin verta joka
paikassa, kussa totinen kristillisyys on
ilmestynyt. Sen tähden sanoa myös
Vapahtaja toisen joulupäivän evankeliumissa,
että niitten päälle pitää tuleman
kaikki vanhurskas veri, joka vuodatettu
on maan päällä hamasta vanhurskaan
Abelin verestä niin Sakariaan Barakian
pojan vereen asti. Tämä vanhurskas veri,
joka oli vuodatettu vanhassa Testamentissa,
kaivattiin ulos juudalaisilta, koska
heidän kaupunkinsa hävitettiin roomalaisilta.
Niin myös kristittyin ja marttyyrein
veri kaivattiin roomalaisilta, koska heidän
valtakuntansa hävitettiin turkeilta ja
pakanoilta. Viimein on myös kristittyin
veri kaivattu ulos paavilaisilta, koska se
suuri veren vuodatus tapahtui Frankrikissa
vuonna 1793, ja vielä jälkeenki
vuonna 1848 ja 1849.
Mutta ei vielä ole kaikki verenvuodatus
siihen loppunut. Vasta se nyt
alkaa verenvuodatus maan päällä. Semmoiset
ajan merkit rupeavat nyt näkymään,
nimittäin merkit auringossa, kuussa
ja tähdeissä. Profeetan Joelin ennustuksen
jälkeen pitää aurinko pimiäksi
tuleman ja kuu punaiseksi ennen kuin se
suuri Herran päivä tulee.
Käärmeen siemen on vihannut vaimon
siementä mailman alusta niin tähän
päivään, asti. Mutta ei ole vielä tämä viha
loppunut. Sillä nyt on neljäs kerta, kuin
se vanha mato on muuttanut haamunsa.
Nyt on hänellä uusi kiiltävä nahka, joka
on hyvin liotettu paloviinassa ja parkittu
pirun paskalla. Vanhat ei kelpaa enää
muille kuin puoskarille ja huorille, jotka
sen kanssa ajavat ulos hedelmänsä.
Mutta uusi nahka se on kaunis ja kiiltävä,
niin kuin kulta. Se kelpaa nyt kaikille
niille lääkitykseksi, joilla on kultasydän.
Moseksen aikana korotettiin vaskikäärme
korvessa, ja kaikki käärmeiltä pistetyt
ihmiset tulit sen vaskikäärmeen katselemisen
kautta terveeksi. Mutta nyt on
käärmeen myrkky paisuttanut mailman
lasten sydämet, erinomattain niiden, joilla
on kultasydän. Mailman hopiaseppä
on tehnyt kultasydäntä, jota siviät huorat
kantavat Saatanan kaularaudassa. Tällä
kultasydämellä tulee rietas suostuttamaan
Vapahtajan kihlattua morsianta,
Sionin tytärtä, joka on kerran luvannut
sydämensä Vapahtajalle, mutta antaa nyt
pusertaa rintojansa egyptiläisten huorimiehiltä.
Ja nyt tahtoo tämä hävitöin
huora tulla Vapahtajan morsiameksi,
vaikka hän rakastaa mailmaa ja antaa
pirulle suuta, ja egyptiläisten huorimiehet
N:o 14 TOISENA JOULUPÄIVÄNÄ 1849
102
pusertavat hänen rintojansa, ja kultasydän
on hänellä povessa.
Ennen oli Sionin tyttärellä kivisydän
ja kova niin kuin timantti. Mutta nyt on
piru antanut hänelle kultasydämen. Ja se
sama mies on suostuttanut häntä unijuomalla,
pirun paskalla ja kuolleen
uskon liivalla, juopunut huoruuden viinasta,
istuu hän nyt niin kuin Baabelin
portto leopardin päällä ja tahtoo, että
Vapahtalan pitää ottaman häntä morsia
meksi, koska hän on tullut niin vanhaksi,
ettei hän kelpaa riettaalle huoraksi. On
hän vielä tullut niin hävittömäksi, että
hän näyttää häpyänsä Vapahtajan morsiamen
piioille, jotka tahtovat musertaa
hänen uskotointa sydäntäns osottain
hänelle, kuinka Vapahtaja rakkaudesta
häntä kohtaan on täytynyt kuolla; silloin
nostaa hän hameensa morsiamen piioille
ja sanoo: “Katsokaat perseeseen!” On
kaunis Vapahtajan morsian.
Semmoiseksi hän tulee huoruuden
viinasta. Unessa ilmanki on juonut sekoitusta,
jonka puoskarit ovat sekoittaneet.
Siinä on kuolleen uskon liiva ja käärmeen
kuu ja karhun sappi ja jalopeuran
sydän. Koska hän on tullut niin vanhaksi,
ettei hän kelpaa enää riettaalle huoraksi,
silloin tulee hän Vapahtajan tykö, täynnänsä
riettautta ja saastaisuutta kantain
pirun paskaa sydämessäns, kuolleen uskon
liiva vuotaa suusta ja omanvanhurskauden
räkä vuotaa nenästä. Tällä
haamulla luulee riettaan huora kelpaavansa
Vapahtajalle. Koska kuolema tulee
pusertamaan hänen uskotointa sydäntänsä,
sanoo hän Vapahtajalle: “Ota nyt
minua morsiameksi, koska olet luvannut.
Tämmöinen nyt on niitten suruttomain ja
armonvarkaitten elämä. Ja jos niille ei
tule totinen parannus ennen kuin armon
ovi suljetaan, niin he saavat ulvoa
ijankaikkisesti. Mutta se vaimo, joka
huutaa syntymävaivassa, joka on puetettu
auringolla ja kruunu päässä, jossa on
kaksitoistakymmentä tähteä, kumartakoon
polviansa ja rukoilkaan, ettei se
ruskia lohikäärme, joka aina on vihannut
vaimon siementä, ettei hän sais syödä
sitä poikalasta, joka häneltä syntynyt on.
Amen.
Vastaukset 1
Vanhimmat
Toisilla riittää enerkiaa, toisilla anarkiaa ;-)