löysin puolisoni puhelimesta viestin: minä rakastan sinua,jag älskar dig jne... eli:teinkö väärin kysyessäni häneltä,että keneltä viesti on? ja kaikille tiedoksi että TIEDÄN ,on väärin tutkia toisten puhelimia. siitä on vaan tullut tapa... tiettyjen asioiden jälkeen..joista kerron myöhemmin... teinkö väärin kysyessäni? kiitos!
gallup
mustisko???
91036
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 9
Vanhimmat
Mustasukkaisuus ei ole sairaus, kuten usein kuulee joidenkin(pettäjien?) puhuvan. Ihminen, joka pettää ei useinkaan ajattele parisuhteen toisen osapuolen asemaa edes nimeksi, jolloin hän ei myöskään tajua, että miltä petetyksi tuleminen tuntuu. Se on mielestäni pahin tunne kuolemaan liittyvien tunteiden jälkeen. Pettämisessä pahinta ei ole se, että puoliso on harrastanut seksiä toisen ihmisen kanssa vaan, että hän on järjestelmällisesti tehnyt asioita tämän/näiden suhteensa/suhteidensa salaamiseksi. Pettäminen on kokonaisvaltaista toisen ihmisen loukkaamista sen puhtaimmassa muodossa. Mustasukkaisuus on taas ihmiselle biologian takia kehittynyt taipumus, jonka ensisijainen tarkoitus on lienee esim.varmistaa, että henkilö yksin saa jatkaa sukua puolisonsa kanssa. Jos parisuhde kariutuu on se helpointa tehdä niin, että kumpikaan osapuoli ei ensin etsi itselleen uutta tyttö-/poikaystävää. Kokonaan yksin jäävän osapuolen asema kun on muutoin täysin käsittämätön. Kuvitelkaa sitä tunnetta kun joutuu muuttamaan mahdollisesti vuosia kestäneen suhteen jälkeen yksin asumaan ja sitten tuossa yksinäisyydessään alkaa pohtimaan, että mitä se puoliso oikein tekeekään uuden ystävänsä kanssa. Asiat ja puheet, joita aikoinaan pidit vain teidän kahden välisinä ovatkin nyt jonkun toisen. Puhumattakaan luottamisesta toisiin ihmisiin. Luottamuksen palautuminen on pettäjän jälkeen usein jopa täysin mahdotonta.
Varsinaiseen asiaan palatakseni haluan sanoa, että on täysin oikein "nostaa kissa pöydälle" näin vakavassa asiassa, mikäli "todisteet" ovat noin veden pitävät. On myös täysin normaalia tarkkailla parisuhdettaan aktiivisesti ja reagoida, mikäli siihen aihetta on. Kenenkään ei tarvitse sietää pettäjää.
mielestäni teit aivan oikein...samoin olisin iteskin tehnyt...pidä vaan puolesi =)
Teit aivan oikein... jos suhteessa ei muuten saa vastauksia niin niitä pitää itse sitten etsiä... Joskus keinot ovat vaan kavalat ja ehkä väärätkin.
Ei tietenkään ole moraalisesti oikein katsoa toisen kännykkää, mutta minkäs teet kun haluaa vastauksen...
Kännykän ratsaaminen on pientä verrattuna siihen, että toinen puolisko imuttaa vierailta.
No mitäs sitten tehdään, kun kännykästä ei löydykään mitään? Minulla on kysymys kaikille teille ratsaajille:
Jos tutkit puolisosi kännykän, etkä löydä mitään, tunnustatko? Tai jos et vielä ole tutkinut kännykkää, mutta meinaat tutkia, tunnustatko, jos mitään ei löydy?
Tilannehan on se, että siinä vaiheessa, kun kännykkä tutkitaan, ei puoliso vielä ole todistettu pettäjä. Häntä vasta epäillään pettämisestä. Eli harva oikeasti tutkii todistetun pettäjän puhelinta. Sitähän vain tutkitaan epäillyn puhelinta. Mitäs sitten tehdään, kun todisteita ei löydy?
Minäpä arvaan, mitä tehdään: Pidetään tutkiminen salassa, ja jatketaan epäilyä. "Se pirulainen osaa peittää jälkensä", ajatellaan ja jatketaan epäilyjä. Osuiko arvaukseni oikeaan?
Kuinka moni on tutkinut puolisonsa kännykän, ei ole löytänyt mitään ja sen jälkeen tunnustanut tutkimisen?
Suoraan sanottuna tekisi mieleni kirjoittaa, että "Saatanan tekopyhät", mutten vielä kirjoita. Katsotaan, kuinka monta oikeasti rehellistä ihmistä löytyy.
Minä katsoin vain viestilaskurin kerran ja kadun sitä, hirvee morkkis. Mutta... en tunnusta sillä taisin jäädä kiinni muutenkin. Asiasta vaan ei puhuta. No se kerta jäi viimeseksi.
"teinkö väärin kysyessäni häneltä,että keneltä viesti on? ja kaikille tiedoksi että TIEDÄN ,on väärin tutkia toisten puhelimia."
Et tehnyt väärin. Kun rikoit puolisosi yksityisyyttä tutkimalla hänen puhelimensa, on oikein että tunnustat tekosi. Se, että utelet viestin lähettäjää, on täysin normaalia uteliaisuutta tuossa tilanteessa.
Mutta tuollaisesta tavasta, että tutkit puolisosi puhelimen, suosittelen hankkiutumaan eroon. Voi olla, että puoliso ei kovinkaan kauan jaksa sellaista tapaa katsella.
Ihan oikein teit ja ymmärettävää,että jos viestissä tunnustetaan rakkautta niin kuka tahansa kysyy ekana että keneltä viesti on.Itse tekisin samoin ja väittäkää vaan kuinka paljon että kännyy ei saa tutkii,mutta pakostakin tutkin,kun mies sitä täysin salailee ja pitää äänettömällä kotona (mikä on muuten selvä pettämisen merkki kuulemma..)ja jos sitä salattavaa ei ole niin silloin ei myöskään yleensä kukaan suuttu kännyn kattelusta.
Miehelläsi ei kuulu olla puhelimessa rakkausviestejä, paitsi jos ovat sinun hänelle lähettämiä. Kyllä on aivan oikeutettua kysyä viestin alkuperää.