Minkälainen Arduino tai muu vastaava setti olisi hyvä automaatiosta kiinnostuneelle hommata? Haluaisin vapaa-ajalla kehittää taitoja automaatio puolella ja luin että arduinolla saisi tehtyä vaikka minkälaisia projekteja. Muitakin vinkkejä voi kertoa.
Automaatiosta kiinnostuneelle
Anonyymi
1183
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastainen viesti.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 11
Vanhimmat
Nii siis kiinnostaako ammatti vai harrastus? Hierarkiassa keksijät ja harrastushenkilöt ovat tietysti aina "ammattilaista" ylhäisempiä.
Harrastuspuolella Arduino antaa malliohjelmineen parhaimmat eväät ravintoketjun huipulle. Ensin ihan perus Arduinolla, sitten vaan prossu omatekoisella levyllä arduinon bootloaderilla, seuraavaksi arduinon bootloaderi vaihtuu ARV-studioon... Lopulta käsiksi uusimpiin mikro-ohjaimiin ja prossuihin kilpailemaan aplen kanssa.
Perus automaatiosähkäri/insinööri/BMW kiiltonahkakengät tähtäimessä, ottasin Siemenssin tia portaalin tai simatic mikä olikaan. Siemenssin LOGO! voi olla aluksi hyvä opiskeluympäristö mutta vaarana siinä on että logolla saa tehtyä kaiken tarvittavan, niin jää simatic ikuisesti opiskelematta ja teollisuudessa valtaosa kuitenkin on sitä.
Periaatteessa samanlaisia molemmat ovat, simatickiin saa enemmän laajennuksia ja mitä lie väyläkortteja. Käyttöliittymässä kaikki ei ole yhdellä ikkunalla levällään kuten logossa ja merkityt osoitteet on suuremmassa roolissa kun symbolinen laatikko.
Meikä-
Opiskelen ja ala kiinnostaa. Tiaportaali ja Siemenssin laitteisto tuttua koulusta. Mietin vain myös hinta puolta että taitaa olla Arduino halvempi vaihtoethto näin aluksi?
Joo, Arduino on halvempi aluksi, ja parempi joka ikisessä vaiheessa alusta loppuun. Mikro-ohjaimella paljon laajemmat ohjelmointimahdollisuudet ja huomattavasti nopeampi ohjelmakierto, toisin kun teollisuuslogiikassa jossa pyörii jo oma softa, jonka päällä pyörii se sinun tekemäsi.
Myös mikro-ohjaimilla käytetyt ohjelmointikielet kuten C on ns. korkean tason ohjelmointikieltä, jolla saa paljon asiaa vähillä sanoilla. Niitä myös on huomattavasti vaikeampi oppia kun on miljoona kertaa enemmän opittavaa kun duploilla.
Monesti teollisuudet ei välttämättä kuitenkaan hyväksy suurille, kalliille ja tärkeille tuotantolinjoille mitään Ranen tekemiä possumassalla täytettyjä saippualaatikoita jonne on laitettu sisään "jotian". Kun koneeseen tulee joku vika niin kukaan ei saa kuntoon jos Rane on kuollut tai haluaa liikaa rahaa.
Voi olla vaatimus että kaikki on pakko olla Siemenssiä tai jotain muuta, jota luotettavasti saa nyt ja tulevaisuudessa ostettua lähes mistä vaan maitokaupasta. Sitten kun hajoaa vaikka 50 vuoden päästä niin saadaan nopeasti kuntoon tilaamalla sähkäri jolle annetaan logiikkaan tehty ohjelma joka ajetaan sisään ja napsautetaan duplo din-kiskoon.
Teollisuudessa on monesti huomattavasti pidempi eliniän tarve kun kulutuselektroniikalla joka uusiutuu kokonaisvaltaisesti vähintään kerran puolessa vuodessa. Jossain varastolla voi tänäkin päivänä olla käytössä vanha 286 joka vain on ohjelmoitu hakemaan hyllypaikasta tavaraa.
Meikä-
Nimenomaan.+Miksipä+sitä+päivittämään,+kun+nytkin+prossu+luultavasti+idlaa+99%+ajasta.+Toiset+asiat+vaatii+prosessoriaikaa,+toiset+tehdään+vaan+odottelemalla+tarpeeksi+kauan.+Fyysinen+maailma+on+ihmisen+kokoluokassa+T-O-D-E-L-L-A+hidas..
Kyllähän osa ladontakoneista on aika nopeita, vaikkakaan ei ehkä niin nopeita ettäkö teollisuuslogiikka siihen ei pystyisi. Mitä enemmän tulee kappaleille massa, sitä vaikeampi sitä on siirrellä tolkuttomilla nopeudenmuutoksilla.
Joskus vajaa 10 v sitten yritin puolijohde-logolla räpeltää jotain testijuttua jossa laitoin pulssigeneraattori-blokin oskilaattoriksi, taisi olla 100 vai 500Hz maksimi. Olisi aika onneton siniaaltogeneraattori :D
Massaton tieto siirtyy nopeasti mutta murkuloita kun siirrellään niin nuo teollisuuslogiikat on ihan riittävän nopeita ettei lennä kamat kiertoradalle. Ja harvemminpa suorittavat laittomia toimintoja, jos ohjelman saa ajettua purkkiin niin sitten toimii siellä kaatumatta.
Kiitoksia paljon vinkeistä. Taidan alkaa nyt aluksi kattelemaan Arduinoa ja opettelemaan sen käyttöä jos sen avulla oppisi jotain uutta.
Tilaa arduinoita ebaystä kunnon satsi, jos kärähtää niin ei harmita yhtään kun ei mitään maksanutkaan.
Arduinon omilta sivuilta löytyy esimerkkikoodia josta helppo lähteä muokkaamaan omia, suomenkielinen kirja Sulautetut kertoo myös hyvin.
Kannattaa opetella myös hardiksen tekemistä, olen nähnyt useamman kerran että taitavalle ohjelmantekijälle saattaakin olla haasteita jo fetin tai releen kytkennässä arduinon perään.
Meikä-
Arduinoonkin saa plc_softan jos haluaa siihen tyyliin ohjata. Muutamalla eurolla saa relekortin ja optokortin.
Kuullostaa hyvältä
Aika mielenkiintoinen asia, mutta kun nykyään pitäisi leikkiä enemmänkin digitaalielektroniikan palikoiden kanssa, kuin legopalikoital...
Eräs vaihtoehto on Raspi (eli Raspberry pi). Tarjoaa paljon enemmän laajennettavuutta ylöspäin ja enemmän kehitysvälineitä