Niin mulle on tarjottu tuollaista 1.6 litran koneella olevaa Vectraa. Ml~300tkm. Kestääkö kone/ tekniikka vielä kilometrejä? Ruostetta ei ole/ ne on korjattu. Eli kori kunnossa. Auto käyttäytyi ajossa todella hyvin. Mitään ihmeellisiä ääniä ei kuulunut, vaan kone hyrisi oikein mukavasti ja tuntui pirteältä.
En ole koskaan Opelia omistanut, joten minulla ei ole mitään käsitystä siitä, miten tekniikka pelaa. Auto oli juuri katsastettu eli sekin puoli kunnossa, mutta miten nuo kilometrit? Onko liikaa tuo 300? Vai onko niin, että vähemmän ajetuissa samanikäisissä Vectroissa on mittaria ruuvattu?
Ja vielä: mihin tuo 1.6 kaasari Vectran kulutus asettuu talvella/kesällä? Pääseekö 7 litraan millään?
En ole koskaan Opelia omistanut, joten minulla ei ole mitään käsitystä siitä, miten tekniikka pelaa. Auto oli juuri katsastettu eli sekin puoli kunnossa, mutta miten nuo kilometrit? Onko liikaa tuo 300? Vai onko niin, että vähemmän ajetuissa samanikäisissä Vectroissa on mittaria ruuvattu?
Ja vielä: mihin tuo 1.6 kaasari Vectran kulutus asettuu talvella/kesällä? Pääseekö 7 litraan millään?
Vastaukset 10
Vanhimmat
Ja kuinka paljon tuollaisesta kannattaa tarjota, jos sitten meinaan ostaa?
sitä koskaan tietää, mutta itellä oli 7 vuotta samanlainen Vectra 1.6 -89 kaasarikoneella ja ihan hyvin pelasi, kun sen myin oli mittarissa 245000km ja joutuihan sitä välillä hitsaamaan, eli se ruoste kyllä vaivaa, kone toimi ok, kulutus kesällä maantiellä suunnilleen nop. rajoitusten mukaan ajettaessa n. 6.5-7L/100km, tilat ok. Noilla kilsoilla saattaa olla venttiiliremppa lähellä jos ei ole mitään tehty.
siltä, että ruoste ei autoa hirveästi vaivaa. Takakaarissa oli pientä, mutta siis vai pientä. Pohjassakaan ei varmaan läpi asti ole reikiä, kun on just katsastettu. Korin puolesta en kyllä alkaisi epäilemään, mutta todellakin tuo tekniikka... sehän se on kallis/ tylsä korjailla jos alkaa jotain särkymään. Kertokaas nyt joku, jos on tullut 1.6 kaasari Vectralla yli 300 ajettua, että kestääkö se.
Ja tuo kulutus tuntuu kyllä ihan kivalta, jos sen saa noin asettumaan. Sehän on sitten kilpailukykyinen 1.6 Sunnyyn verrattuna. Se on se toinen vaihtoehto.
No sanoisin näin, että älä ainakaan paljoa maksa. Kyseisen auton arvo on käyttöarvo, joten neljä numeroa hintalapussa on liikaa.
Autohan itsessään on vieläkin nykypäivänä yllättävän hyvä ajaa, tilava ja taludellinen, joten mainio peli siinä mielessä. Ongelmat omassa A-vectrassa oli juuri tuo ruoste ja pienet viat, jotka keskeyttää matkanteon tehokkaasti. Niinpä tietty "pelko" oli persuuksissa kokoajan, työkalut ja varaosat oli mukana aina. No opinpahan vaihtamaan jakopäänhihnan tienpäällä, joten se ei enään loppuvaiheessa pelottanut. Mutta noilla kilometrilla on syytä varautua kaikkeen pieneen matkankatkaisevaan yllätykseen. Kulutuksen saa helposti kesällä ~6l/100km maantieajossa, on sen verran pitkät välitykset vaihteissa. Toisaalta sitten haittapuolena on, että mikään kiihtyvyyden huippu se ei ole.
itse ostin viime kesänä -92 1.8 vectran, ajettu 220 tuhatta ja hyvässä kunnossa. makso 600 eskoa. joten en maksais tuollaisesta 400 euroa enempää
Jos halvalla saat... Itsellä oli pari vuotta 89 1,6S Vectra. Kun ostin sen, sillä oli ajettu 450 tkm ja männän renkaat oli vaihdettu juuri ja tehty venttiiliremppa. Ajoin itse sillä vajaa 70 tkm kahdessa ja puolessa vuodessa ja oli kyllä hintansa väärti eikä syönyt paljoa bensaa, tankillisella körötteli yli 800 kilsaa mun pitkää työmatkaa.
Eli jos auto on suht siisti ja saat hinnan kohdalleen niin osta ihmeessä! Itse saattaisin maksaa 500-600? mutta ei paljon yli tuon haarukan voisi mennä.
Itsellä on kokemuksia tuolla koneella olevasta Kadetista. Kun siitä luovuin sillä oli ajettu 415tkm. Isäni osti sen uutena, joten koko käyttö/huoltohistoria on tiedossa. Moottoriin ei tehty remonttia tuona aikana. Lopussa se söi öljyä noin litran öljynvaihtovälillä. Siinä käytettiin hyvälaatuisia täyssynteettisiä öljyjä. Jos koneesta kuuluu nakutusta niin siinä on edessä ventiilikoneiston remppa. Hydrauliset nostajat. Nokka-akselin hihna on kulutustavaraa. Kone ei siitä hajoa mutta matka keskeytyy. Hihnan vaihto kannattaa opetella ja pitää varahihna mukana. Hihna kiritään vesipumppua kääntämällä ja se on kiinni kolmella kuusiokoloruuvilla. Aika ahdas paikka löysätä ruuveja mutta niin autoissa aina. Jäähdytysnestettä kannattaa olla mukana, koska sitä vuotaa pois turhan paljon, jos homma ei mene heti putkeen (ainakin ekalla kerralla. Vesipumpun kääntämistä varten tein avaimen pellistä, joka mahtuu pumpun rungon ja lohkon väliin. Helpotti kovasti kiristämistä. On kaksi syytä miksi remmi katkeaa ennen aikojaan. Sen kireys on väärä tai alemmasta hihnapyörästä on sen materiaalin takia kulunut hampaiden kulmat teräviksi. Muistelen, että hihnan kestotakuun edellytyksenä on se, että hihnapyörä vaihdetaan.
Kulutus oli kesäisin n. 6.5l/100km ja talvella litran enemmän. Kaasuttimen automaattiryyppy kannattaa pitää kunnossa, jotta se menee päälle ja myös lähtee pois. Huono oli saada käyntiin, kun se ei toiminut välillä. Sitten kun kone vähän lämpeni, se meni päälle ja pysyi päällä.
Pakoputken vaihto pudotti pikku hiljaa nousseen kulutuksen takaisin normaaliin. Sen vaikutus oli vaihtohetkellä noin litra satasella.
Takarummut vaatii aukaisua ja puhdistamista aika tiheään. Ne alkaa ottamaan ensimmäisenä kiinni jarrutuksessa, kun pölyä kertyy.
Tämä -88 Kadetti oli aika helppo saada ruostumaan mutta vaikea saada lopettamaan se taipumus. Hitsata sitä ei tarvinut mutta vain siitä syystä, että nuoruuden innolla hoidin sitä. Pintaruosteita piti laitella vähän väliä. Kiveniskuista lähtee herkästi ruoste etenemään.
Nyt kun on toisen merkkinen auto alla, niin joskus tulee ikävä Opelin varaosahintoja. Ei ne jälkeenpäin ajateltuna ollutkaan niin kalliita.
Kadetissa mittarilukeman maksimi oli 99 999 ja kun sitä kaupattiin 415tkm ajettuna lehti-ilmoituksella, niin useampi käytettyjen autojen myyjä oli siitä kiinnostunut. Autoa huollettiin itse ja pidettiin omaa huoltokirjaa, joten auton kirjassa ei näkynyt merkintöjä muusta kuin alkupään huolloista. Helppohan sitä olis ollut myydä vaikka 215tkm ajettuna 9 vuoden ikäisenä. Yksityiselle se kuitenkin myytiin ja oikeilla kilometreillä. Ei se ihan huoleton peli ollut mutta ihan hyvä ajettava.
Jos tienpäällä tai pikaisesti alkaa jakohihnaa vaihtaa, niin ei kannata koskea vesipumpuun. Alkaa nimittäin vuotaa aika herkästi, varsinkin jos siihen ei ole pitkään aikaan koskettu.
Vectrassa paras tapa vaihtaa jakohihna kiireessä oli kun ähelsi vaan tehostimen kolme kuusioruuvia pois, jolloin sait sen verran rakoa lohkon ja tehostimenpumpun väliin, jotta hihnan sai muljautettua pois. Sitten vaan uusi hihna samaa reittiä takaisin, merkit kampiakselissa ja nokka-akselissa kohdalleen (merkitty todella selkeästi). Sitten vaan hihna kampiakselin hihnapyörän ja vesipumpun ympärille sekä viimeisenä alkua nokka-akselin hihnapyörälle, aivan kuin polkupyörässä, kun ketjut irtoaa. Kun sitten käännät kunnon lista-avaimella nokka-akselin pulttia, niin että hihna lähtee pyörimään/askeltamaan hampaita, niin kyllä se päälle menee. Lisää työskentelytilaa saa kun poisti ilmanpuhditimen laatikon lokasuojasta. Näin ei ainakaan vesipumpun kanssa tule ongelmia. Mutta korostan, kireys säädetään oikeaksi siis vesipumpulla ja hihnan kireys sekä hammaspyörien kulumiset kannattaa aina tarkistaa jälkikäteen. Eli varahihna peräkonttiin on hyvä varuste.
Niin nuo jarrut vaatii kyllä aina huomiota. Kun takajarrut puhdistetaan ja voidellaan, sekä säädetään oikein, niin kyllä ne toimii. Olen monesti törmännyt väärin säädettyihin jarruihin ja tuloksena on lukkitumisherkkyys. Käsijarruvaijeri on monesti ollut myös syypää ongelmiin. Sekin kuluu jos sitä käytetään, jolloin vaijerista hapsottavat säikeet saa aikaan jumiutumista. Tai jos jarrua ei käytetä, niin mekanismi jumiutuu kyllä.
Hammashihna on aivan liian löysällä (ja siis rikkoontuu nopeasti) jos se menee paikalleen kuvaamallasi menetelmällä! Vesipumppu sietää monen monta löysäämistä/kiertämistä/kiristämistä vuotamatta, jos pumpun tiivisteenä oleva o-rengas ona voideltu asennusvaiheessa paksusti valkoisella silikonivaseliinilla.
Hammashihna on oikealla kireydellä, kun asennuksen jälkeen kone käytetään kuumaksi = niin kuumaksi, että flekti käynnistyy. Silloin löysätään vesipumpun ruuvit ja koneen käydessä kierretään pumpulla hihna niin tiukalle, että hihna alkaa huutaa. Siitä löysätään juuri ja juuri sen verran, että huuto loppuu ja silloin kiristetään pumppu niille sijoilleen. Tällä keinolla hihna kestää 100 000 km, ainakin.
500 000 km tuli 1.6SV:llä ajetuksi ja koskaan ei ollut tarve hammashihnapyöriä uusia.
Koskaan ei moottoria avattu eikä edes kytkintä korjattu. Ei siis venttiiliremontteja eikä muutakaan moottorin korjaustarvetta.
Kaikkea muuta sitten senkin edestä.
6.5 litraa / 100km kaikkien ajojen yhteiskulutus.
Kans samanlainen vm90 1.6 kaasarikoneella, hyvin pelaa, öljyä syö n.0.5l/1000km, männän renkaat, venttiilivarren kumit, kampiakselin stefat. Pitäs hitsata helmoja ens katastukseen.
Hyvä ajettava suosittelen.
Lapista etelään ajettaessa olen päässyt tankillisella yli 1200km sitte oli pakko tankata.(60l tankkiin menee hieman yli 60l) mutta 6.2l/100km pääsee helposti, talvella menee n. litra enemmän. mutta ei tuo kulutus paljon nouse vaikka ajaisi 150km/h ei ainakaan yli 9l/100km.
Muista ettei tuon ikäisiä autoja enää olekkaan joita ei tarvitse korjata, ja tuo jakohihna on hyvä pitää mukana varalta (ainaki kolmesti katkennut)...