Päätin ettei näin käy.

Etten ihastu sinuun. Että ollaan kavereita ja pidetään vaan hauskaa. Ja niin edelleen. Mut niin vaan kävi että yllätän itseni vahtaamassa puhelinta, jos jos jos sinä vaikka soittaisitkin. Ja sitten kun soitat, minun vatsani täyttyy perhosista, kasvoille leviää onnellinen hymy ja sydän hakkaa sataatuhatta.

Ja minä toivoisin että tämä loppuisi, että palattaisiin entiseen kaverimeininkiin. Kun ei tämä koskaan toimisi. Itseäni vaan satutan,
4890
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 4

Vanhimmat

Miksi miehet voivat olla niin tunteettomia ja pelailevat kanssamme? Miten he voivat olla niin julmia??? Miksi hän ei tunne samaa minua kohtaan, vaikka itse olen ihan hulluna häneen?

Äänestä
  • kaikki miehet ole. Kuten eivät kaikki naisetkaan. Vain jotkut yksilöt. Itse en halua pelailla enkä myöskään pelaile ihmissuhteilla.
    Elämä olisi paljon helpompaa, jos voisi ohjailla tunteitaan. Mutta ei pysty ei, taas joku sydämmeni vei:)

    Äänestä

  • elmeri kirjoitti:

    kaikki miehet ole. Kuten eivät kaikki naisetkaan. Vain jotkut yksilöt. Itse en halua pelailla enkä myöskään pelaile ihmissuhteilla.
    Elämä olisi paljon helpompaa, jos voisi ohjailla tunteitaan. Mutta ei pysty ei, taas joku sydämmeni vei:)

    minäkin päätin ettei niin käy, mutta niimpä vain se mies ovelasti luikerteli minun sydämeeni...ja nyt ajattelen ja ajattelen häntä, jonka ystävä pitäisi olla.....

    voinhan taas tulla luoksesi?ihan vain käymään, niinkuin ystävänä....silti toivoisin sinun olevan enemmän....(:

    Äänestä

asiat kohdallasi selviää..

Itselläni on nimittäin täysin sama homma.. ja kuvittelin, että elämä ei vois mennä enää huonommin.. kyllä nyt koetellaan..:(

Rakastuin naiseen, joka on ollut erittäin hyvän kaverini kumppani jo 4-5 vuotta ja suurin piirtein saman ajan olen tuntenut tämän naisen.
Ystävä, jonka halusin pitää pelkkänä ystävänä, mutta rakastuin...

Tämä on muuten per***een rankkaa, kun ei voi sanoa mitään, ettei pilaa ystävyyttä eikä varsinkaan heidän suhdetta. Puhumattakaan omasta seurustelusuhteesta, joka on luultavasti tunteideni takia pakko unohtaa.

Onneksi nämä kaverit asuvat sen verran kaukana, että tapaamiset ovat harvassa, mutta silti haluaisin tavata useammin... onneksi puhelimet ja chatit on keksitty

Pakko niellä tämä katkera kalkki ja jatkaa elämää..

Äänestä

Kommentoi aloitusta


Saga kirjoitti:

Etten ihastu sinuun. Että ollaan kavereita ja pidetään vaan hauskaa. Ja niin edelleen. Mut niin vaan kävi että yllätän itseni vahtaamassa puhelinta, jos jos jos sinä vaikka soittaisitkin. Ja sitten kun soitat, minun vatsani täyttyy perhosista, kasvoille leviää onnellinen hymy ja sydän hakkaa sataatuhatta.

Ja minä toivoisin että tämä loppuisi, että palattaisiin entiseen kaverimeininkiin. Kun ei tämä koskaan toimisi. Itseäni vaan satutan,

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu