Mä oon aivan hajalla ja yksinäinen.

Niin suret sitä kun naiset ei tule sinun kotiin pelastamaan sinua? Jos joku on käynyt yrittämässä sillä välin kun nukut esim klo 15.00? Jos olisit nainen, kiinnostuisitko miehestä joka elää kuin sinä?

En tiedä minkä ikäinen olet, mutta tekstistä päätellen aika nuori?
No, olet minkä ikäinen tahansa, ensimmäisenä sinun pitäisi saada sen verran energiaa ja voimia että hakeudut lääkärin vastaanotolle.
Vaikutat olevan hyvin masentunut, ja tuosta et yksin nouse. Suosittelen puhumaan vaikka äitisi kanssa, ja pyytämään häntä tueksesi jos yksin on mahdoton päästä liikkeelle. Varatkaa aika lääkärille, ja kerro tuo sama siellä. Masennukseen on saatavissa apua, mutta lääkkeen lisäksi se vaatii myös omaa panosta ja halua parantua.
Juuri nyt tuntuu toivottomalle, mutta toivoa on kun vain lähdet liikkeelle ja haet apua!

Hei Aloittaja! Ihan mua itketti kun niin riipaisi aloituksesi, kuvauksesi olostasi. Se on ihan hätähuuto. Masentunut olet ja näet kaiken synkästi ja varmaan yli-pahasti. On kurja kaivata omaiselta rakkautta ja huomiota saamatta sitä, näin olen nuorena itsekin kokenut. Yksin olo on raskasta, kun ja jos identiteetti, itseluottamus on hukassa. Toisten ihmisten kautta usein saatamme kuitenkin saada jotakin positiivista peiliä, millaisia olemme. Kun on paljon yksin, ei pääse kokemaan itsestään hyviä ominaisuuksia.

Voi kun sinä keksisit jonkin asian, minkä takia lähtisit liikenteeseen. Jokin kuvio, mikä edes vähän kiinnosaisi ja loput voimat kaivaisit esiin pakottautumalla. Jospa se siitä lähtisi. Kokemuksestani tiedän, että mieli tulee epärealistiseksi kun on paljon itsekseen, nukkuu ja puuhaa omiaan, lisäksi tv ym. tekee passiivisuutta lisää. Ymmärrän että ilman vastakkaista sukupuolta eläminen on taakka jo yksinään, aikoinaan koin sitäkin, ja edelleen elän yksin. Siis se asia ikääntyessä helpottaa, mikä tulee avuksi siinä tilanteessa että kumppania ei löydy.

Sanomatta selvää ja tiedät itsekin, että vuorokausiryhmiä sinun tarttis ekana alkaa työstää. Jospa iltapäivälle-illansuulle löytäisit jonkin meno-osoitteen, jonkin pakon lähteä kotoa.

Minä en ollenkaan usko, että sukulaiset jotenkin tarkoituksella tietoisesti eivät halua olla tekemisissä saatika että vihaavat sinua! Eivät taatusti !! Heillä on oma maailmansa ja varmasti myös ongelmia, heidän pieneen mieleen ei tule, että huomioisivat sinua! Oletko kokeillut ottaa yhteyttä? Samoin sanon, etteivät kaverit sinua mitenkään tarkoituksella karta. Itsekin se koen, liekö aika myös semmoinen, että kukaan ei jaksa ja ehdi ja keskity ottamaan yhteyksiä oikein kehenkään, eikä minuun. Eivät minunkaan ystävät ja kaverit, joita aikoinaan on ollut. Ihan kuin puheenaiheet olisivat kadonneet. Se että on jotakin asiaa toiselle, auttaisi kovin siinä, että yhteydenottoja tulisi puolin ja toisin. Mutta miten löytää sitä asiaa, sukulaisille, mahdolliselle kaverille, naisille. Sinulla on arvokasta, että on yksi joka huomioi ja rakastaa, jolle olet tärkeä. Äiti. -Voisitko yhtään itse ajatella ottaa sukulaisiin tai kaveriehdokkaaseen yhteyttä, johonkin heistä, yhteen kerrallaan. Sopisit treffipaikaksi vaikka kahvilan tai mitä vain.

Näitä ajatuksia sinulle pisteli Wanhempi Nainen. Helppo oli eläytyä kokemaasi. Toivon että jaksat ja haet apua sinnikkäästi, kuten edellä joku kirjoitti. Ystävällisesti terveisin.

Miten niin vihaa?

Mitä muuta voisit alkaa tehdä kuin noita kuvailemiasi juttuja.

Toi on aika hyvä, että heräät aina klo 17. Sulla on säännöllinen vuorokausirytmi. En käytä hymiöitä, eikä ne tähänkään tietty kuuluisikaan, kuten ei muuallekaan.

Olen välillä miettiny itsemurhaa

Aloittaja, miten sinulla tämä päivä ja ilta on mennyt?
Älä ajattele itsemurhaa, se ei ole ratkaisu mihinkään.
Suunnittele ja päätä minne menet nyt justiinsa apua hakemaan, terveyskeskus tai jos voit, niin yksityinen lääkäri, tai edes joku päivystävä hoitaja tai seurakunnan diakoni.
Tuntuu varmaan vaikealta, kun tässä tulee kuin käskyjä. Masentuneena ei oikein pysty toimimaan. Entäs äitisi puoleen kääntyminen nyt hädässä ja hänen kanssaan..?

No ei kovin hyvin, yksinäistä ja kaipaisin lähinnä ihmiskontakteja elämään, oon jääny vain niin yksin.

Oon miettiny jo itsemurhaa.

Hei Aloittaja. Tee nyt jotakin ihan muuta tänään kuin ajattelet tätä asiavyyhtiäsi, josta olet kirjoittanut tähän ketjuun. Miksi et ota kantaa asioihin, mitä ihmiset miettivät kohdallesi, avuksesi ! Monesti on niin, että kommentoija on itse kokenut samaa ja siksi tietää hyvinkin, mitä tilanteeseesi sanoo.

Itsemurhan hautominen on vakava asia sinänsä. Et saa yrittää tehdä itsellesi mitään, mitä luulet sen ratkaisevan. Usein yrittäjille tapahtuu niin, että moinen itsensä satuttaminen ei mene niinkun asianomainen luulee, vaan ihminen jää vammaiseksi tai sairaaksi pahemmin lopuksi ikää. Älä jauha nyt samaa, se on pakkomielle. Katkaise kehä ihan vaan kävelemällä jonnekin, puhumaankin jollekin!

Ei ole mitään tarjottavaa. Kun ei ole kavereit ja joka pvä yksin. Herään kello 16. Masennun. Valvon yöt.kukaa ei soita koskaa ei kiinnosta mikään. Ei huvita ees ulos ku masentaa niin. Elämä on aivan jumissa. Jossai vaihees kai hyppään junan alle.

En saa yöllä nukuttua. Vihaan olls yksin kun naista ja mitään. Olen hullu jo. Ei tekemistä päivisin. Syön masennuslääkettä ja ei oo mitää elämää.

Toi on just täydellinen aika aloittaa wow classic. Palaa takaisin elävien kirjoihin 5 vuoden jälkeen :D

Lähemmäs 8000 e velkaa ja ei työtä ei mitää. 500 e kk tulot. Kaikki on täyttä tuskaa ja paskaa eikä naisia kiinnosta koskaan.

En itekää osaa olla murehtimatta tulevaa kun terveys rapautuu mut tälläsen nähin telkasta. "Onneton on mieli joka tulevia murehtii". ( Lucius Annaeus Seneca ) Yle Teksti-Tv 895.
Kuoli v.65 ajan laskemisen jälkeen, ei jlk jessen.

Ei kai nyt kaikki sua vihaa? Ehkä olet itse vihainen.
Liikunnan harrastaminen auttaa moneen potutukseen

No naisen voit saada sitten kun olet vähän järjestellyt asioitasi, Ryhdy pitämään huolta itsestäsi.