Vene vuotaa!

Suolaista oli.

#sysaga

Luukku ei ole ongelma ja keulavalojen johdot tulee ankkuriboksiin (muistaakseni). Mietin kaidetolppien kiinnityksiä mutta pelkään että siellä on jotain pahempaa. Eniten pelottaa että korjaamattomana pahenee. Nyt sisääntuleva vesimäärä on lähinnä kiusallinen.

#sysaga

Tuon ikäisissä Bavarioissa on tyyppiominaisuutena hyvin pienet aluslevyt kaidetolppien kiinnityksessä joten jos kaiteisiin on joskus nojattu niin saattaa hyvinkin vuotaa tolppien juuresta.

Seinäverhoilun yläreunasta ja kaapin sisältä listaa irti niin pääsee näkemään tolpan alapään kiinnityksen. Valunut vesi on hyvällä säkällä jättänyt jäljen pölyyntyneeseen rungon sisäpintaan.

Ex-Santtu31, nyk B40 2001

Anonyymi kirjoitti:

Tuon ikäisissä Bavarioissa on tyyppiominaisuutena hyvin pienet aluslevyt kaidetolppien kiinnityksessä joten jos kaiteisiin on joskus nojattu niin saattaa hyvinkin vuotaa tolppien juuresta.

Seinäverhoilun yläreunasta ja kaapin sisältä listaa irti niin pääsee näkemään tolpan alapään kiinnityksen. Valunut vesi on hyvällä säkällä jättänyt jäljen pölyyntyneeseen rungon sisäpintaan.

Ex-Santtu31, nyk B40 2001

Lue lisää

Muutama kaidetolppa oli vääntynyt joten tätä asiaa pitää tutkia tarkemmin. Kiitoksia vinkistä.
#sysaga

Anonyymi kirjoitti:

Muutama kaidetolppa oli vääntynyt joten tätä asiaa pitää tutkia tarkemmin. Kiitoksia vinkistä.
#sysaga

Itsellä Contrast 36:ssa tuli kryssiessä vettä keulapiikkiin ankkuriboksin laipion yläreunasta joka oli huonosti laminoitu kanteen kiinni. Ankkuriboksi oli avomerkryssillä käytännössä aina täynnä vettä koska se oli puolet ajasta pinnan alla.
En jaksa uskoa, että vesi tulisi sisään kannen ja rungon välistä vaikka runkoon kohdistuukin kovaa vääntöä kryssiessä. Edelleen Contrast 36:ssa erään avomerikryssin jälkeen huomasin, että vessan laipion ja turkin välissä oli aikakausilehti kiilautuneena. Runko oli joustanut sen verran että vessan laipio oli noussut noin sentin minne lehti oli sitten joutunut. Satamaolosuhteissa vessan laipion ja turkin välissä ei ollut havaittavaa rakoa. T: Peku

Anonyymi kirjoitti:

Itsellä Contrast 36:ssa tuli kryssiessä vettä keulapiikkiin ankkuriboksin laipion yläreunasta joka oli huonosti laminoitu kanteen kiinni. Ankkuriboksi oli avomerkryssillä käytännössä aina täynnä vettä koska se oli puolet ajasta pinnan alla.
En jaksa uskoa, että vesi tulisi sisään kannen ja rungon välistä vaikka runkoon kohdistuukin kovaa vääntöä kryssiessä. Edelleen Contrast 36:ssa erään avomerikryssin jälkeen huomasin, että vessan laipion ja turkin välissä oli aikakausilehti kiilautuneena. Runko oli joustanut sen verran että vessan laipio oli noussut noin sentin minne lehti oli sitten joutunut. Satamaolosuhteissa vessan laipion ja turkin välissä ei ollut havaittavaa rakoa. T: Peku

Lue lisää

Noin paljon murtovenymää suurempaa pystysuoraa joustoa (millimetrin suuruusluokkaa) ei rungossa voi kyljissä olla, joten kyse täytyy olla laipion irtoamisesta rungosta ja niiden liikkumisessa toisiinsa nähden.
Ehjässä veneessä laipio on kiinni myös rungon kyljissä, mikä estää laipion pystysuorat liikkeet runkoon nähden ylöspäin. Pohja voisi myös periaatteessa joustaa sentin alaspän, mutta tuossa on sellainen ongelma ettei minkään voiman edes pitäisi vetää pohjaa alaspäin. Mutta jos esim mastosta tuleva puristusrasitus jääkin mastonjalan alla olevan palkin hajoamisen seurauksena pohjalaminaatin kannettavaksi, voisi siitä tuollainen efekti silloin aiheutua.

Kaikissa tapauksissa on veneessäsi oltava vakava vaurio jossain tuollaisen efektin esiintyessä, sillä sellainen ei ole ehjässä veneessä mahdollista.

Anonyymi kirjoitti:

Muutama kaidetolppa oli vääntynyt joten tätä asiaa pitää tutkia tarkemmin. Kiitoksia vinkistä.
#sysaga

Montako astetta senttimetriä kohti se kaidetolppa oli vääntynyt?
kts: https://mycourses.aalto.fi/pluginfile.php/731838/mod_folder/content/0/1_FI_VÄÄNTÖ_prof.Jukka.Aalto.pdf?forcedownload=1
mistä selvinnee heti alussa mitä vääntymä ja vääntö tarkoittavat.

Anonyymi kirjoitti:

Montako astetta senttimetriä kohti se kaidetolppa oli vääntynyt?
kts: https://mycourses.aalto.fi/pluginfile.php/731838/mod_folder/content/0/1_FI_VÄÄNTÖ_prof.Jukka.Aalto.pdf?forcedownload=1
mistä selvinnee heti alussa mitä vääntymä ja vääntö tarkoittavat.

Lue lisää

Linkki ei toimi. Silmin nähden vinossa, mutta ei huomattavasti. Noin 60cm tolpassa yläreuna viitisen senttiä linjasta.

#sysaga

Anonyymi kirjoitti:

Linkki ei toimi. Silmin nähden vinossa, mutta ei huomattavasti. Noin 60cm tolpassa yläreuna viitisen senttiä linjasta.

#sysaga

Linkki toimii kun ymmärrät kopypastata sen kokonaan selaimen osoiteriville.
Siis alkaen kohdasta "https" ja päättyen kohtaan "nload=1"
Tämän foorumin softa katkaisee pidemmät linkit aina joten niitä ei voi tänne toimivina postata.

Kun luet linkin huomaat ettei tolppasi ollut yhtään vääntynyt, mutta oli kylläkin ehkä taipunut. Taipumaa kun voi mitata sentteinä 60 cm kohti, mutta vääntymää ei voi yhtään sen paremmin kuin vaikkapa voisit mitata aikaa metreinä.

Anonyymi kirjoitti:

Linkki toimii kun ymmärrät kopypastata sen kokonaan selaimen osoiteriville.
Siis alkaen kohdasta "https" ja päättyen kohtaan "nload=1"
Tämän foorumin softa katkaisee pidemmät linkit aina joten niitä ei voi tänne toimivina postata.

Kun luet linkin huomaat ettei tolppasi ollut yhtään vääntynyt, mutta oli kylläkin ehkä taipunut. Taipumaa kun voi mitata sentteinä 60 cm kohti, mutta vääntymää ei voi yhtään sen paremmin kuin vaikkapa voisit mitata aikaa metreinä.

Lue lisää

Ei käynyt toi Aalto meidän veneessä vaan välimeren vastaava. Ja oikealta puolelta keulatolppa oli selkeästi vääntynyt. Eli ei keittiön vaan olohuoneen puolelta.
XXX
#sysaga

Anonyymi kirjoitti:

Noin paljon murtovenymää suurempaa pystysuoraa joustoa (millimetrin suuruusluokkaa) ei rungossa voi kyljissä olla, joten kyse täytyy olla laipion irtoamisesta rungosta ja niiden liikkumisessa toisiinsa nähden.
Ehjässä veneessä laipio on kiinni myös rungon kyljissä, mikä estää laipion pystysuorat liikkeet runkoon nähden ylöspäin. Pohja voisi myös periaatteessa joustaa sentin alaspän, mutta tuossa on sellainen ongelma ettei minkään voiman edes pitäisi vetää pohjaa alaspäin. Mutta jos esim mastosta tuleva puristusrasitus jääkin mastonjalan alla olevan palkin hajoamisen seurauksena pohjalaminaatin kannettavaksi, voisi siitä tuollainen efekti silloin aiheutua.

Kaikissa tapauksissa on veneessäsi oltava vakava vaurio jossain tuollaisen efektin esiintyessä, sillä sellainen ei ole ehjässä veneessä mahdollista.

Lue lisää

Kyllä aikamoista vääntymistä voi tapahtua. Messuilla kerran ihmettelin, kun veneen turkkivanereissa oli 5-10 millin heittoja. Edustajan mukaan kyse oli siitä, että vene oli laitettu huonosti pukin päälle. Tuskin siinä silti vakavia vikoja oli.

Bossu kirjoitti:

Kyllä aikamoista vääntymistä voi tapahtua. Messuilla kerran ihmettelin, kun veneen turkkivanereissa oli 5-10 millin heittoja. Edustajan mukaan kyse oli siitä, että vene oli laitettu huonosti pukin päälle. Tuskin siinä silti vakavia vikoja oli.

Lue lisää

Voi vääntyä, mutta rungon vääntyminen ei avaa rakoa laipion ja rungon väliin kuin korkeintaan mikrometrin suuruusluokkassa, eli lehti ei sen takia väliin mahdu, ei edes yksittäinen lehden sivu, koska sekin olisi jo liian paksu.

Vaakasuoran rungon pohjapaneelin taipuminen taas voi tuottaa useamman sentin raon, mutta sen syytä täytyy etsiä hajonnesta rakenteesta, koska sellaista alaspainavaa voimaa ei rungon pohjaan pitisi tuolla alueella esiintyä.
Sekä maston mastonjalkaan kohdistama voima että kölin ainosta aiheutuvat voimat nimittäin siirretään ehjässä veneessä palkistoon, eikä pohjapaneeleihin.

Huonosti pukilla olevaan veneeseen kohdistuu pystysuoria voimia pukista ylöspäin, jotka eivät avaa rakoa laipion ja veneen pohjan väliin, vaan päinvastoin yrittävät painaa ko välin umpeen. Lisäksi ne voivat taivuttaa venettä laipioiden välissä, jolla ei ole mitään vaikutusta laipion ja pohjan väliseen rakoon. Turkkivanereihin niillä voi olla useammankin sentin vaikutus rungon taipumisen seurauksena, mikä väännön seurauksena on täysin mahdotonta.

En tiedä kirjoitinko jotenkin epätäsmällisesti, mutta kyse oli siis siitä , että se lehti oli jumissa vessan vanerilaipion ( salongin teakvaneriseinän) ja turkkilevyn
(teakvaneri) välissä, veneen lattialla.
Myin Contrastin pois jo yli kymmenen vuotta sitten ja hyvin tuo näkyy vielä seuraavan.
Ja kyseessä oli tiukka ja kovatuulinen kryssi Hangosta Visbyyn.
Omat kykyni eivät riitä kovin syvälliseen ja tieteelliseen pohdintaan siitä mikä veneessä jousti tai vääntyi, mutta siellä se Venelehden irtonumero oli.
T Peku

Anonyymi kirjoitti:

En tiedä kirjoitinko jotenkin epätäsmällisesti, mutta kyse oli siis siitä , että se lehti oli jumissa vessan vanerilaipion ( salongin teakvaneriseinän) ja turkkilevyn
(teakvaneri) välissä, veneen lattialla.
Myin Contrastin pois jo yli kymmenen vuotta sitten ja hyvin tuo näkyy vielä seuraavan.
Ja kyseessä oli tiukka ja kovatuulinen kryssi Hangosta Visbyyn.
Omat kykyni eivät riitä kovin syvälliseen ja tieteelliseen pohdintaan siitä mikä veneessä jousti tai vääntyi, mutta siellä se Venelehden irtonumero oli.
T Peku

Lue lisää

Aivan, eli turkkivanerit oli joustaneet taikka liikkuneet, ja laipio oli edelleen kiinni rungossa eikä kumpikaan niistä ollut joustanut. Tilanne oli siis tyystin toinen kuin millaiseksi sitä alunperin sitä analysoit.

Se vesi tosiaan voi kulkea ihmeellisesti ylöspäin. Meillä oli ankkuriboksin yläreunassa molemmin puolin ihan pienet reijät - ilmeisesti tuuletusta varten, Ne oli tukittu sialla, mutta sika oli kulunut osin pois. Ankkuriboksista oli keulakajuuttaan alle lyijykynän mentävät aukot per puoli. Lopputuloksena vesi pääsi kattopanelin alle ja sieltä sivurimoituksen alle ja patjan perän puoleiset päät kastuivat.

Tuki kaikki mahdollisest reijät ankkuriboksin ja kajuutan välissä, sekä ota kattopaneelit irti, niin näet onko siellä kosteuden merkkejä. Minä jouduin uusimaan osan kattopaneleista, koska vaneri oli paikoitellen mustunut.

On hyvin vaikea uskoa, että rungon ja kanen välistä tulisi vettä - pitäisin tätä aika mahdottomana asiana. Bavarioissa tosin käsittääkseni kaiteiden kiinnityskohdissa on ollut vuotoja.

Anonyymi kirjoitti:

Se vesi tosiaan voi kulkea ihmeellisesti ylöspäin. Meillä oli ankkuriboksin yläreunassa molemmin puolin ihan pienet reijät - ilmeisesti tuuletusta varten, Ne oli tukittu sialla, mutta sika oli kulunut osin pois. Ankkuriboksista oli keulakajuuttaan alle lyijykynän mentävät aukot per puoli. Lopputuloksena vesi pääsi kattopanelin alle ja sieltä sivurimoituksen alle ja patjan perän puoleiset päät kastuivat.

Tuki kaikki mahdollisest reijät ankkuriboksin ja kajuutan välissä, sekä ota kattopaneelit irti, niin näet onko siellä kosteuden merkkejä. Minä jouduin uusimaan osan kattopaneleista, koska vaneri oli paikoitellen mustunut.

On hyvin vaikea uskoa, että rungon ja kanen välistä tulisi vettä - pitäisin tätä aika mahdottomana asiana. Bavarioissa tosin käsittääkseni kaiteiden kiinnityskohdissa on ollut vuotoja.

Lue lisää

Monessa veneessä vuotaa rungon ja kannen sauma. Bavarioissa harvemmin, mutta tosiaan murjotut kaidetolpanjalat voivat alkaa vuotamaan kiinnityksestään.

Anonyymi kirjoitti:

Monessa veneessä vuotaa rungon ja kannen sauma. Bavarioissa harvemmin, mutta tosiaan murjotut kaidetolpanjalat voivat alkaa vuotamaan kiinnityksestään.

En ole koskaan kuullut, että jollain olisi kannen ja rungon välinen sauma vuotanut. Eikö siihen yleensä laiteta butyyli massaa, joka tunnetusti ei rupea vuotamaan edes ajan kanssa?

Anonyymi kirjoitti:

En ole koskaan kuullut, että jollain olisi kannen ja rungon välinen sauma vuotanut. Eikö siihen yleensä laiteta butyyli massaa, joka tunnetusti ei rupea vuotamaan edes ajan kanssa?

Lue lisää

Minä olen omistanut kannen ja rungon saumasta vuotavan veneen sekä kuullut lukuisista muista. Monia eri merkkejä, mutta Bavariasta en muista kuulleeni. Tietysti saumassa pitäisi olla massaa tai se on laminoitu, mutta työ ei aina onnistu 100%. Varsin pienestäkin reiäistä tulee paljon vettä sauman käydessä vedessä.

Sarjatuotanto on siitä hyvä että syntyy "tyyppivikoja" joita voi sitten kysellä samanlaisen veneen omistajilta. Eli nyt vain jututtamaan niitä muita Bava 44 omistajia, kuten ehdotin aikaisemmin.

Sarjatuotannossa syntyy tyyppivikoja ja pienessä skaalassa ominaisuuksia.