Millainen yhtälö tästä saataisiin; Jätetään kyntämättä joka toinen vuosi, mikä perinne tolla älyttömäällä kyntämisellä on? Ei se sato heikkene, vikka jättäisi kyntämisen joka toiseen vuoteen=> kyllä sen viljan siemen saa kasvamaankin tälläkeinolla ihan varmasti. Kyntämisessä käännetään noin 0.4m neliöltä maata eli hehtaarilla 4000 m3 multaa (mullan paino noin 1000 kg/m3 => 4000 tonnia) paljonko tämän maan kääntämiseen menee energiaa=> näkyykö sadossa? On ko kyseessä isiltä peritty systeemi, jolla ei ole oleellista merkitystä?
Maajussit huom!
Inssi
152290
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 15
Vanhimmat
On se huomattavasti helpompi laittaa siemen pehmeään muokattuun maahan kun sinne sängen sekaan. Ei sitä varmaan edes saisi sinne jos ei kyntäisi.
voi tehdä,mutta siihen tarvitaan omat koneet.Suorakylvö kone maksaa traktorin hinnan.Tavanomaisilla välineillä viljeltäessä ei kyntöä voi jättää väliin.
nimen omaan
Mutta kyllä se menee niin kauniisti se siemen sinne maahan Väderstadin Rapidilla! Taitaa tulla nyt kahdeksas kevät ja on vieläkin kuin uusi!
Kohta taas mennään :)
Kyllä tuo viljely onnistuu ihan kyntämättäkin.Kyntö voidaan korvata kultivoinnilla(S-piikiäkeen näköinen) tai lapiorulla- tai lautasäkeellä.Alkuun saattaa satotaso laskea, mutta kun maa tottuu uuteen muokkausjärjestelmään, niin ei eroa.Ongelmana on juolavehnän ja joidenkin muiden vaikeiden rikkakasvien lisääntyminen, joten kasvinsuojeluaineiden käyttö lisääntyy.Oma lukunsa on sitten suorakylvö, jossa kylvetään suoraan sänkeen, on nälllä viljanhinnoilla ehdottomasti taloudellisin tapa viljellä.
Raskailla maalajeilla ei kynnetä=> maa tiivistyy=> satotaso romahtaa=> kannattavuus huononee.
Kevyillä maalajeilla ei kynnetä=> satotaso säilyy kutakuinkin ennallaan=> kannattavuus paranee säästetyn työn ja polttoaineen muodossa.
Kyntämisellä on siis oleellinen merkitys kannattavuutta laskettaessa, eikä se ole vain pelkkä perinne. Joillekin alueille sopii vaikka juuri tuo esittämäsi kyntäminen kahden vuoden välein. Viljeltävä kasvi ja rikkakasvit määrittelevät myös maanmuokkaustarvetta.
Viljellä voi ammattitaitoisesti ja kannattavasti tai sitten tehdä vaan pirusti töitä ja sureksia viljelyn kannattamattomuutta:)
saisivat ituniskat ajella niillä rattoreillaan tien sivussa että ihmiset pääsis kulkemaan.Ne mitään verojakaan maksa ainakaan polttoainmeessa.
Ihmisinä mekin olemme itseämme pitäneet, onko sinulla jotain uudempaa tietoa ? Traktoreilla tosiaan saa ajaa maatalousajossa verottomalla polttoöljyllä, mutta kallista on sekin nykyisin. Tietysti halvempaa kuin diesel, mutta ei käytännössä ole muitakaan vaihtoehtoja. Muuten kyllä veroja maksetaan ihan rankemman mukaan.
Kyntämisen tavoiteon saada kasvinjätteet maan alle hajoamaan, jotta seuraavana keväänä maa olisi mahdollisimman helppo muokata hyväksi kasvualustaksi. Kyntäminen voidaan kyllä korvata esimerkiksi kultivoinnilla, missä maata ei käännetä, ainoastaan pinnan humuskerros muokataan kevyesti, jottan kasvinjätteet sekoittuvat siihen. Tällöin voidaan vielä käyttää normaaleja työkoneita keväällä. Jos pelto jätetään kokonaan muokkaamatta syksyllä, tarvitaan keväällä suorakylvökone, jolla kylvö voidaan tehdä muokkaamattomaan maahan. Menetelmä ei kuitenkaan sovellu kaikille maalaijeille kovin hyvin, on kosteina vuosina riskialtin varsinkin ensimmäisinä suorakylvövuosina ja lisäksi rikkakasvitorjunnan tarve voi ajoittain kasvaa suuremmaksi. Suorakylvökone on myös kalliimpi hankintahinnaltaan, alkaen n. 30 000eur, kun vastaavan kapasiteetin omaavan normaalin kylvökoneen saa alkaen 15 000eur.
Niin siis voi niinkin viljellä että vasta keväällä muokkaa esim.lapio-rulla äkeellä(entinen hankmo), ja sitten normaalisti kylvää perinteisellä kylvökoneella. Tämä tosin vasta nyt "rysselin-tirektiivien" myötä yleistynyt...
Tosin näillä täälä olevilla savimailla ei tosiaan yhtä hyvä kuin syksyllä kyntö! Eikä täällä voi keväälläkään kyntää jos tahtoisi että jotain kasvaa...
Myös kultivaattorilla muokattu maa usein vaikea saada keväällä kylvöä varten pehmeäksi...
Onko tuo minun heittämä 4000m3 / 4000t oikea suuruus, kun puhutaan hehtaarin kynnöstä. Paljonko se ottaa aikaa ja paljonko löpöä kuluu.
Aikaakuluu itselläni hehtaarilla noin 2-3 tuntia.
Löpöä palaa ehkä noin 5-8 litraa.... Vähän riippuu vuodesta.
Tuo nyt vaihtelee aika paljon tapauskohtaisesti, mutta itselläni hehtaarille hupenee aikaa vajaa 2 tuntia ja löpöä palaa maan jäykkyydestä riippuen 15-25 litraa. Käännettävää maamäärää kyllä pienentäisin, 2000m3 olisi varmasti lähempänä. Kyntösyvyys on ainakin meilläpäin siinä 20cm paikkeilla. Sen syvemmälle ei pitäisi mennäkkään. Sen painon saat sitten kun mittaat maan ominaispainon, mutta se riippuukin sitten jo paljon kosteudesta ja maalajista.
0,16 m x 100 m x 100 m = 1600 m³
Itselläni on S-piikkiäestä muistuttava kultivaattori sekä 4 siipinen kyntöaura.
Kyntöaura leikkaa maan kevyesti, eikä nosta multaa mihinkään vaan kääntää vain ympäri edellisen siiven tekemään vakoon. Jos fysiikan lakien mukaan lasketaan niin sellainen operaatiohan ei ota periaatteessa energiaa ollenkaan. Käytäntö tietysti on eri asia mutta ei sitä voi laskea maan painoa mittailemalla. Maan lujuus ja tiiviyden aiheuttama kitka ratkaisevat paljon enemmän.
Jostain syystä kultivaattori ottaa voimaa rankasti enemmän ja kulutus on suurempi kuin kyntäessä vaikka multaa raavitaan vain pinnasta. Itse kultivoin kyllä toisaalta aika syvältä.
No... saa juustostakin helpommin höylättyä juustohöylällä vaikka sentin paksuisen siivun saatikka raapimalla se suikaleina irti haarukalla.