Täällä on taas yksi nainen, jolla on se kuuluisa haluton mies. Kaiken pitäisi periaatteessa olla kunnossa, mutta miestä eivät petihommat kiinnosta. Missään ei kuulemma ole vikaa, ei vain kiinnosta kuin harvoin. Olen seksihullu, jos haluaisin pari kertaa viikossa. Silloinkin kun jotain tapahtuu, joudun itse tekemään aloitteen. Turhauttaa niin...
Viisi viikkoa
puutteessa
162932
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 16
Vanhimmat
Hätä se on täälläkin, mutta vaimo on se haluttomampi.
Mä olen myös se joka tekee AINA sen aloitteen.
Turhauttaa tosi paljon mutta minkäs teet kun toinen pihtaa.
Se on sitä harvinaista herkkua ja silloin harvoin kun sitä on niin siitä pitää kuulemma nauttia nopeasti.
No, ehkä se ruoho on aidan toisella puolella vähän vihreämpää
Vaikea on miehenä uskoa, että on totta.
En ole ikinä tavannut "seksihullua" naista , olisi hauska kokemus. Näin kun lukee palstaa, niitä on paljon...
Niin, eihänhän nyt seksihullu olekaan, haluaa pari kertaa viikossa. Aivan normaali tasoa.
Oikeassa olet, täällä liiotellaan varmaan aika lailla, puoleen ja toiseen. Mutta se on totta, että on niitä noita vähän laiskahkoja miehiäkin, kuten esimerkiksi minulla, usein ei auta mikään. No tällä tullaan toimeen tällä hetkellä, jospa tässä keväällä välillä olisi vilkkaampaakin.
Täällä sama juttu, seksiä saa vain vinkumalla hyvällä tuurilla la aamuna ja vain hyvällä tuurilla edellyttäen että kumppanilla ei ole krapulaa, kuten yleensä on. Alussa kumppani sanoi selvin sanoin :tarvitsen seksiä 3-5krt päivässä!! siitä muutamat riidat saatiin aikaan, minulle kun olisi silloin riittänyt kerran päivässä. Nyt asiat ovat muuttuneet, olen seksihullu akka joka ei muuta osaa ajatellakkaan.
Ja täälläkin nainen pahasti puutteessa (ja silti rakastuneena tähän haluttomaan mieheen). Välillä tuntuu kuin olisi tullut petetyksi. Ensimmäisen vuoden aikana kerran tai kaksi päivässä keskimäärin, joka olisi siis mullekin liikaa ton alkuhuuman jälkeen. Mut ei se nyt silti tarvitse tarkoittaa sitä et sit pistetään pillit tiukasti pussiin ja otetaan esiin kerran kuussa kun oikein nätisti pyytää ja kaikkensa tekee vietelläkseen. Niin ja kaikki on kuulemma ihan kunnossa ei vaan halua kovin usein. No hö, miks pitää sit alussa höpöttää ihan muuta ja toinen vielä sinisilmänä kaiken uskoo. Joo ei ole romantiikkaa siis tiedossa ei kesällä ei talvella. Äh, masentava tulevaisuus..
Juu on kans tullut kuultua muutamia kertoja, "kaikki on hyvin, olen onnellinen näin en vaan tarvitse seksiä niin usein?! (siis max 1krt /vko) Olen rakastuneempi ja onnellisempi kuin koskaan aiemmin" Diibadaaba ei sitä vaan aina jaksa kuunnella kuinka kaikki on toisen mielestä mitä parhaiten. Ja yhdessä ollaan oltu vasta 8kk, joten väistämättä käy mielessä että olisiko miehen vaihto edessä...
Täällä ollaan oltu ilman aika tarkalleen 8 kk ja jos yrittää tehdä aloitetta niin -en jaksa - on takuu varma vastaus. Minut on siis torjuttu jos laskeskelen noin 2 krt viikossa eli 2x32= 64 kertaa peräkkäin. Miten rakkaus VOI olla näin sokea.
Pettämistä ei kuulemma ole, ja mua edelleen rakastaa, haluaa nyt vaan olla vähän kuivemmin. Juu no entäs minä sitten, suhteessa kun on kaksi ja toinen ei näistä kuivista kausista kyllä yhtään ilahdu. Paljonko naisen tulikaan miehensä vuoksi kestää..?
Ei ketään ihmistä ole luotu elään seksitöntä elämää, mikäli hänen tekee sitä mieli.Psyyke siinä on tosi lujilla,kun pitää elää ilman seksiä, kun tekee koko ajan mieli.Itsekkin olen ollut vastaavassa tilanteessa, mutta kyllä siihenkin ratkaisut löytyy!Joskus vain täytyy olla tarpeeksi itsekäs...
[email protected]
Kerro miten ratkaisit ongelman?
Viestisi on kuin suoraan mun (ja tyttöystäväni)elämästä. Sama homma meillä, hän sanoo, että missään ei ole vikaa, hän ei vain tarvitse seksiä. Onhan se vaikea, kun muuten menee hyvin. Säälittävintä (?) tässä elämäntilanteessa on se, että olen jo melkein hyväksynyt tämän. Tai ainakin oppinut elämään sen kanssa (=lisää itsetyydytystä). Joka päivä katson muita naisia "sillä silmällä" ja unelmoin vilkkaasta seksielämästä. Muutaman kerran olen ihan rehellisesti todennut hänelle, että "jossain vaiheessa mun on varmaan pakko tehdä asialle jotain (=p***a toista)...". Vittumaiseltahan se tuntuu, mutta... En tiedä, pitääkö sitten elää seksinälkäisenä koko loppuelämän (koska tämä voisi kuitenkin olla "the one")??
Meillä on tommosta kanssa. Mies haluaa olla mun kanssa ja sanoo että koskaan ei ole ollut niin hyvä olla kenenkään kanssa, mutta tota seksiä on niin harvoin. Onks teillä sitten hellyyttä? Meillä on vaikka kuinka, mut seksi on harvinaista. Munsta tuntuu, etten ole haluttava nainen enää. Eikä olla oltu ku pari vuotta yhdessä. Kuitenkin hän sanoo mua kauniiksi naiseksi. Voi itku!!!!
Perustetaan sellainen kerho.
Eri huoneita.
2 kertaa /pv
kerran /pv
3-4 kertaa viikossa
jne
Meilläkin on hellyyttä vaikka muille jakaa muttei seksiä tarpeeksi usein. Naiselle se ei tietenkään ole ongelma kun ei sitä halua, mutta minulle on.
Tarvitsen sitä useammin mutten enää nöyrry,vonkaa - haen sen seksin sitten muualta. Toisia kun ei vain ole luotu olemaan ilman. Pahaltahan se tuntuu mutten voi sille mitään.
Mulle se on perustarve jota ilman en voi olla.
mut entä se huono omatunto? Miten olet ajatellut sen kanssa pärjätä? Entä jos rakastuu seksikumppaniinsa? Mä ainakin haluaisin seksiä sen ihmisen kanssa jota kohtaan mulla on tunteita. Mitä mies siitä ajattelee? Onko teillä hellyyttä molemmin puolin? Nukutteko toisistanne kiinni pitäen? Naisena tuntuu että mussa täytyy olla jotain kauheaa vikaa ja silti mulla pörrää miehiä ympärillä. Me ei asuta edes yhdessä vaikka ollaan jatkuvasti jomman kumman kämpillä eli kipinän ois pitäny säilyä.
Omatunto soimaa mutten välitä siitä.
Mielestäni tämä on puolisoni valinta.
Hellyyttä hän saa niin paljon kuin haluaa, autan kotitöissä, siivoan satunnaisesti ym. muutakin.
Me nukutaan vierekkäin, muttei sylikkäin.
Lähellä kuitenkin.
Tilanne vain on se että toiselle riittää läheisyys ja hellyys ja se toinen saa sitä niin paljon kuin haluaa.
Allekirjoittaneelle ei riitä pelkkä henkinen hyvinvointi ja siksi joudun hakemaan tyydytyksen muualta. Tottakai seksikumppanissa pitää olla sitä jotain. Eikä sille voi mitään jos joskus käy niin että rakastun häneen. Ihastunut olen aina ollut.
Näistä asioista on puhuttu paljonkin joskus mutta mikään ei ole muuttunut ja siksi ratkaisin asian näin.
enkä takuulla tuomitse, mutta miten sitten nämä seksikumppanit suhtautuvat? Entä jos joku ripustautuu sinuun tai alkaa häiriköimään kotiasi? Teetkö pelin selväksi heti? Olen kyllä aika epätoivoinen tämän asian kanssa. kiitos kun viitsit vastailla. On iso asia kun saa vaihtaa mielipiteitä. Kyllä mun mielestä seksuaalisuus on juttu, joka antaa virtaa arkiseen elämään. Ex-miehen kanssa silloin kun se vielä toimi, meillä oli pitkin päivää koskettelua ja vihjailuja asiasta ja se oli sen suhteen paras puoli. Onko teillä takana pitkä suhde?