Minulle tehtiin hiljattain konisaatio veitsellä, koska kohdunkaulasta osa oli päässyt pahenemaan (pahanlaatuista muutosta). Kohta oli päässyt isoksi, koska PAPAa tarkkailtiin se 1.5 vuotta ennen kolposkopiaa.
Slingalla tai laaserilla leikattaessa ei vaikutusta raskauteen, mutta minulle sanottiin jälkitarkastuksessa, että kannattaa katsella kohdunkaulan tilannetta, jos aikoo raskaaksi. Minulla ei ole vielä lapsia. Onko ketään, jolle olisi tuo "vanhanaikanen" veitsikonisaatio tehty, ja joka olisi sen jälkeen ollut raskaana? Haluaisin tietää, oliko ongelmia? Keskenmenoriskiä tms. Mahdollisuushan on, että pieneksi käynyt kaula vetäytyy ennen aikojaan.
Slingalla tai laaserilla leikattaessa ei vaikutusta raskauteen, mutta minulle sanottiin jälkitarkastuksessa, että kannattaa katsella kohdunkaulan tilannetta, jos aikoo raskaaksi. Minulla ei ole vielä lapsia. Onko ketään, jolle olisi tuo "vanhanaikanen" veitsikonisaatio tehty, ja joka olisi sen jälkeen ollut raskaana? Haluaisin tietää, oliko ongelmia? Keskenmenoriskiä tms. Mahdollisuushan on, että pieneksi käynyt kaula vetäytyy ennen aikojaan.
Vastaukset 4
Vanhimmat
vastausta siihen mitä kysyit, vaan kysyisin siitä toimenpiteestä?Mulle tehdään loop (ilmeisesti samantapainen operaatio kun sulla,kai?)parin viikon paastä, juuri papa muutoksen takia(lk2 ollu jo monta vuotta)Millainen operaatiio, miten toivuit, olitko kipeä yms.
Kiva jos vastaat vaikken osaa sua auttaa.MUlla on 2 lasta nuorin 10kk.mun yhdelle kaverille tehtiin kylla sama konisaatio kun sulle on tehty ja se on sen jalkeen saanut vauvan ja raskaus ja synnytys menivat ihan normaalisti.
Kai sulle on kuitenkin kolposkopia (tähystys) tehty ensin? Uskoisin, että toimenpide on sama, mutta väline vain eri. Minulla näin:
maanantaina osastolle, illalla suihkuun ja uudet vaatteet, aamulla taas suihkuun ja leikkaussalivaatteet päälle. Diapamia tai muuta rauhoittavaa, kärräys leikkuriin, spinaali puudutus. Meni tunto niin, etten tiennyt, koska aloitettiin. Toimenpide kesti n.20-30 min, vaikea sanoa, koska olin rauhoitettu. Pahinta oli, että puudutetta ei millään meinattu saada laitettua. Selässä ja jaloissa juili ilkeästi ja vähän itkettikin. Siihe tuli vielä toinen anestesialekuri uhkaileen nukutuksella. Puudute vaikeutti hengittämistä, rintakehää ikäänkuin painoi ja välillä meinasi tulla paniikki. Salin seinustalla istuskeli jotain jätkiä (harjoittelijoita?) jotka naureskeli. Kukaan ei puhunut minulle, vaikka väkeä tuntui pyörivän pääpuolesskin. Tuijottelin kattoon itku kurkussa, sillä leikkaava lääkäri sanoi muutosta syöväksi. Heräämössä (viedään heräämöön, vaikka vain spinaalipuudutus) sotkeennuin sydänseurantapiuhaan, joka irtosi ja aiheutti lääkärin laukkaamisen paikalle, kun monitori näytti viivaa.
Kipuja ei ollut ja vuotoakin vähemmän kuin kuukautisten aikana, enimmäkseen valui ns. haavanestettä. Masennus oli pahempi vaiva.
ihanalta kuullostaa.:(JOo kolposkopia tehtiin n. vuosi sitten, tulos normaali, mutta koska taas lk2 sanoivat etta turha tutkia kun mitaan syyta ei löydy, paras poistaa oiretta aiheuttava alue.Sulla siis puudutus? mulle ne tais sanoa etta tehdaan nukutuksessa, mita vahan ihmettelin koska tama on nk.paivakirurginen juttu, menen aamulla ja illalla pois jos ei mitaan ihmeita satu.Kumpaa suosittelisit puudutus vai nukutus?KAverille tehtiin nukutuksessa, itse halusi.Mua se jotenkin pelottaa ja sit puudutuskin tuntuu epåmiellyttävältä, kun pää toimii mut jalat ei.??
Itse kammosin nukutusta (pelkään etten herää, lapsellista, mutta todellista kauhua) ja pahaa oloa nukutuksen jälkeen. Mä jouduin vielä osastolle takaisin, enkä saanut nousta sängystä koko päivänä muuta kuin vessaan. Vasta keskiviikkona pääsin kotiin lääkärin kierron jälkeen (silloinkin edellytyksenä, että en ollut vuotanut). Sun pitäis saada jotain rauhottavaa puudutuksen ajaksi, ettei ajatukset harhaile. Mäkin sain, mutta mun juttu oli niin uus, että edellisenä päivänä olin saanu kuulla asiasta ja pääsin pikana leikkuriin. Se varmaan vaikutti, kun olin vielä ihan järkyttynyt koko tilanteesta.