Allaolevissa viestiketjuissa on esitetty levysiirrinkoneiden huurteensulatuksessa käytettävän kesäajan ohituspellin avaamista, jolloin poistoilma sulattaa kennoon kertyneen huurteen.
Viime öinä esiintyneen -25C:n yöpakkasen aikaan tarvitaan jälkilämmitystä -> 15C n 60l/s*1,2*40C eli noin 2,9 kW.
Onko koneissa tehoja noin paljon ja ellei ole, miten on estetty kondensoiminen eristämättömien(?) tuloilmakanavien ulkopintaan vai onko ko ongelmaa ylipäänsä esiintynyt?
Viime öinä esiintyneen -25C:n yöpakkasen aikaan tarvitaan jälkilämmitystä -> 15C n 60l/s*1,2*40C eli noin 2,9 kW.
Onko koneissa tehoja noin paljon ja ellei ole, miten on estetty kondensoiminen eristämättömien(?) tuloilmakanavien ulkopintaan vai onko ko ongelmaa ylipäänsä esiintynyt?
Vastaukset 16
Vanhimmat
Sunairin koneissa on tuollainen ominaisuus. En tiedä avataanko kesäpelti kokonaan vai pelkästään sen verran että saadaan kenno sulamaan. Toisaalta tuollainen sulatus on aika hetkellistä joten (kovin suuria määriä) ei välttämättä ehdi kondensoitua. Kyllähän tuossa tietysti jälkilämmitkseltä tehoja kysytään.
on tarpeen, jos kenno pakkasilla ohitetaan kesäpellillä. Joo kyllä - etulämmitystä voi käyttää myös sulatukseen/huurteenestoon.
Kondenssingelmaa voi ilmetä myös, jos koje pakkasilla tyystin pysäytetään. Aihetta sivuttiin muistaakseni jossain eristyskeskustelussa.
Samainen kondenssiongelma tulee vastaan käytettäessä takkakytkintä, joka siis pysäyttää poistopuhaltimen asetelluksi ajaksi. Kondenssia muodostuu höyrynsulun lämpimälle puolelle asennettujen tulokanavien pintaan varsin nopeasti. Minuutissa kahdessa on kanavan pinta märkä ja alkaa tiputtaa - sisäilman kosteudesta ja tulolämpötilasta riippuen - muutamassa minuutissa. Siispä takkakytkimen käyttö pakkaskaudella suorastaan edellyttää riittävän tehokasta etulämmitystä.
Etu- vai jälki lämmitystä?
Jälkilämmitys on lähes kaikissa koneissa, etulämmitys vain muutamissa. Erona on se että etulämmitys lämmittää ulkoilman ennen lto:ta ja jälkilämmitys lto:n jälkeen ennenkuin ilma tulee huoneistoon.
etulämmitys oli ennen esilämmitys, jos nyt samasta asiasta on kyse, sitten on tullut sellainen ihme kuin kostepiste kastepisteen sijaan. Minkähän takia kun taviksilla on vaikeaa jo muutenkin?
elää ja kehittyy koko ajan, on muuttunut runoilija Runebergin ajoista aika paljon.
jos on etulämmitys pitäisi olla myös takalämmitys. Vrt esileikki - jälkihyväilyt, jotenkin tökeröä puhua etuleikistä, ainakin sisältö muuttuu.
sananmikaisesti etulämmitystä. Siis vastus raitisilmapuolella ennen lto -kennoa. Lisätarvikkeena saatavissa lähes kaikkiin kojeisiin. Etulämmitysvastuksen teho on luokkaa 1...2 kW, kun jälkilämppärin teho 400...500 kW (max kaiketi 1 kW).
on haittalämmitys.
Tarkoittamasi esilämmitys tarkoittanee sitä, josta minä käytin termiä jälkilämmitys. Jokatapauksessa kyseessä on lto:n jälkeinen lämmitys.
Etulämmitys on ulkoilman lämmitystä ennen lto:ta ja tämä huonontaa lton hyötysuhdetta. Tätä käytetään vain lton jäätymisen estoon.
Onhan näitä muitakin termejä joissa ihmiset sekoilevat, kuten ilmanvaihto ja ilmastointi. Yleinen harhaluulo on että ne tarkoittavat samaa asiaa.
esilämmitystä ja jälkilämmitystä sotketa keskenään.
Vielä tämänkin jälkeen pitää lämmittää lisää.Vaikuttaa siltä,että ilmanvaihto lähes tuplaa lämmitysenergian tarpeen.No,ainakin sinnepäin...
Minäkin olen ihmetellyt, mitä pitäis tehdä kun tuloilmaputken ulkopinnalle kondesoituu vettä, joka pakkasella valuu hiljalleen IV-koneen päälle.
Vesimäärähän ei ole iso, mutta joskus selvästi havaittava.
miksi ihmeessä niitä tuloilmakanavia ei sitten eristetä? Onko se pahimmillaan muutaman metrin pätkä NIIN kallista eristää, vai onko rahat loppu, kun sitä ei tehdä, kun on pakko alkaa raksimaan budjettia pienemmäksi? Vai onko syynä ainoastaan määräykset?? Jos ei ole pakko, niin jätetään tekemättä?
Niinpä, kun talo on rakennettu, olisi eristäminen pitänyt tehdä silloin. Mutta valmiin talon ostaneena ja ongelman vasta vuosien varrella huomanneena voi vaan ihmetellä. Jälkeen päin jos alkaa eristää, pitää ensin purkaa kattoja, seiniä yms, joten ei se ole vaan putken pätkän erityskustannuksesta kiinni.
Itse ajattelin sijoittaa tuloilmakanavat lämpimälle puolelle,ettei tuloilma viilenisi.Päädyin kuitenkin asentamaan kanavat höyrynsulun ulkopuolelle,mutta hyvin eristettyinä.
Tietenkin kanavat voisi sisällä eristää höyrynsulun kanssa.Epäilen,että kosteaa ilmaa jostain reijistä kuitenkin pääsee eristeeseen ja kondensoituu.Kuivuminen tapahtuu sieltä tiiviitten kerrosten välistä tosi huonosti.
Meillä tuloilmakanava on sijoitettu lattian alta tulevaksi. Hikoilu- ym. ongelmia ei ole.
Toimii hyvin: talvella tuloilma on lämpimämpää kuin normaalisti ja kesällä vastaavasti viileämpää.