Kun masentaa, kaikki kaatuu päälle, missään ei ole mitään hyvää, olet tunteeton ja pienetkin hommat ovat ylivoimaisia...niin mikä auttaa? Kuinka sinä saat voimaa, tunnetta tekemiseen, päämäärän...edes vähän?
Itse tässä tilanteessa ensin suren ja olen masentunut täysin.Voi kestää tosi pitkäänkin ;(. Mutta sitten alan tehdä työtä että oloni paranee. Luen päiväkirjaani, teen yksinkertaisia asioita (siivoan, pesen pyykkiä, luen)...
Yritän saada tuntemaan itseni vihaa, se on tunne joka tulee pahan olon jälkeen. Se on ainoa tunne johon pystyn, mutta sekin vain vähän aikaa. Mutta sekin jotain kuin olla täysin turta.
Itse tässä tilanteessa ensin suren ja olen masentunut täysin.Voi kestää tosi pitkäänkin ;(. Mutta sitten alan tehdä työtä että oloni paranee. Luen päiväkirjaani, teen yksinkertaisia asioita (siivoan, pesen pyykkiä, luen)...
Yritän saada tuntemaan itseni vihaa, se on tunne joka tulee pahan olon jälkeen. Se on ainoa tunne johon pystyn, mutta sekin vain vähän aikaa. Mutta sekin jotain kuin olla täysin turta.
Vastaukset 3
Vanhimmat
niin se vain on, että ei se elämä, eikä tunne tule sieltä itsen ulkopuolelta, vaan sieltä syvältä itsestä. Olen rauhassa ja päätän, että nyt on näin ja tällainen hiljainen kausi. Ei siitä pidä päästäkään eroon heti jollain konstilla. Masennus on mielen keino hallita tätä kaoottista maailmaa, ettemme ala käydä ylikierroksilla. Se suojelee meitä joltakin stressaavalta elämässä, mikä voisi vahingoittaa herkkää sisintä. Masennus on pysähdys. Se ottaa aikansa. Sille voi antaa luvan olla rauhassa aikansa ja tehdä tehtävänsä.
Masentuneena oppii nauttimaan pienistä asioista. Yhden päivän ilo voi olla, että vie roskat ulos ja keittää vaikka kupin höyryävää kaakaota. Tai on kauan suihkussa. Makaa peiton alla lämpimänä ja suojassa. Painaa pään pehmeään tyynyyn ja vain antaa olla. Kaiken. Sitä oppii sitten kuuntelemaan ja kuulostelemaan itseään. Miten minulla tänään menee. Kuinka voin. Ei tarvitse yrittää liikaa. Masennus kertoo jotain elämästäsi. Haluatko jotain muuta? Uutta. Uudet ajatukset muotoutuvat ajan kanssa.
Sitten masennus loppuu, kun siihen tavallaan väsyy ja todella haluaa muutosta. Alkaa tehdä mieli muutakin kuin olla surkeana ja hiljainen. Voi tulla todella voimakas elämisen tahto ja tunteet palaavat taas. Hirveän voimakas tunne että on olemassa, että jotenkin haluaa elää enemmän, tietää että ennen oli masentunut ja nyt haluaa muuta. Viha on tosi terveellinen tunne. Se on aina itsensä puolustamista ja itsen suojelua. Raivoaminen on vapauttavaa. Ja sieltä vihan alta itsestä se nousee, mikä on elämää. Se ei tule ulkopuolelta.
Masis... kiitos, sinä sait minut itkemään :)
Kaunista, kipeää tekstiä jonka voi kirjoittaa vain pysähtymään joutunut ihminen. Kiitos.
Tulevat epäsäännöllisesti ja ennalta varoittamatta, näihin täytyy varautua, ottaa
huomioon seuraava lamakausi.
Se voi olla lyhytkin, mutta kuitenkin näkymätön tie yli synkän virran.
Alkoholin olen kokenut petollisena mielialan kohottajana, en hyväksy myöskään lääkitystä.
Miehenä minulla on pettämätön keino: Jo vuosia olen harrastanut pientä
penkkipunnerrusohjelmaa. Se sitoo valtavasti energiaa, mutta pitää kropan kondiksessa.
Paikalleen jääminen alkaa pian ahdistaa, on alettava jotai tupsimaan.
Tottakai koko elämänajan mukana kulkenut bibolaarinen oireyhtymä invalidisoi, mutta
sitä vastaan taistelu on monille se elämänaikainen sota, elämä sen sotatanner.