Olen siis masentunut ja aika hiljanen ujo ja yksinäinen ihminen. Oon työtön. Epävakaa persoona todettu. Mulla ei oo kavereita. Oon alkanu haukkumaa ihmisiä ja saan raivareita. Elämässä liian paljo paskaa ja paska jatkuu. Tarvisin terapiaa? Oon siis 34v mies.
Tarvin terapiaa.
Anonyymi
1060
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastainen viesti.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 10
Vanhimmat
Eli saan raivareita ja voi haukkua painu vittuun tyyliin tai haista paska. Oon kai sairas ihminen. Pienenä kiusattiin ja oon todella yksin. En ole koskaan oikein töitä tehnyt. Vuosia rytmi sekasin ja nukun iltapäivään. Kukaan ei halua auttaa mua. Tiedän että naista en saa ja oon vanhaan asti yksin.
Ihmisiä ei vain kiinnosta tällänen ihminen jolla on vaikeeta elämä, välillä mietin itsemurhaa, mutta en haluaisi sitä tehdä. Töitä en osaa tehdä ku mut heitetää jokapaikasta ulos ja saan potkut.
Vai niin!
Niin juuri. En tiedä enää mitä teen.
Voi ei. Älä ajattele että sinulla olisi mikään "persoonallisuushäiriö" ja että jotain sellaista muka voisi ihmisestä "todeta". Psykiatria on ihan hakoteillä nykyään. Tai onhan se ollut aina. Tiedätkö, että tuollaisia termejä kritisoidaan mielenterveystyöntekijöiden ja tutkijoiden keskuudessa hyvin paljon? Niille ei nimittäin ole kunnollisia tieteellisiä perusteita.
Tuolla tavoin sinut on leimattu, etkä ole edes saanut terapiaa. Saisivat hävetä, kun ottavat sellaisesta "auttamisesta" palkkaa. - Mutta et ole ainoa, jos se yhtään lohduttaa.
Koeta kuitenkin hakeutua johonkin terapiaan. Psykiatrian kauttahan sinne on mentävä, ei voi mitään. Joudut hakemaan psykiatrinlausunnon. Toivottavasti saat kuntoutuspsykoterapiaa, ja sitten voit valita itsellesi sopivan terapeutin. Pitäisi löytyä terapeutiksi joku järkevä ihminen, joka ymmärtää sinua ja saa sinut taas arvostamaankin itseäsi tuon kohtelun jälkeen.
On terapeutteja, jotka ovat itse psykiatreja tai muuten hyvin "sinnepäin", ja toisia, jotka ovat ottaneet etäisyyttä lääketieteestä ja sen käsitteistä, koska he katsovat että ne eivät sovi mielen ongelmiin.
"Eli saan raivareita ja voi haukkua painu vittuun tyyliin tai haista paska. Oon kai sairas ihminen. Pienenä kiusattiin ja oon todella yksin. En ole koskaan oikein töitä tehnyt. "
Olet traumatisoitunut. Sinulle on tapahtunut elämässä hyvin ikäviä ja pahoja asioita, jotka eivät ole sinun syytäsi. Voit mielestäni onnitella itseäsi, että olet selviytynyt hengissä! Ja olet ilmeisesti itse ollut niinkin aktiivinen, että olet etsinyt apua ja tehnyt yhteistyötä niiden psykiatrien kanssa, jotka sinut sitten palkkioksi tästä rohkeudesta leimasivat diagnooseilla ja sanovat sinua "sairaaksi". Surullista ja vihastuttavaa, että tämä yhteiskunta on tällainen.
Koeta jatkaa avun etsintää.:)
sun olis parata mennä töihin ja alkaa elää aikuisen ihmisen elämää . kai tommonen viruminen vie kaikki mehut kenestä tahaansa. mee johonkin duuniin mihin tahaansa. duunissa on kivaa on työkevereita saa rahaa ja on tekemistä .
Aika harva haluaa masentuneen ja ujon kaverin, joka ärjähtelee ja haukkuu kumppaninsa. Se on silloin vaan oltava itsensä kanssa, kun ei voi muita sietää.
Terapiaa, terapiaa. Sitä tarvitsisit, muttei sitä ainakaan täältä saa. Samanlaisia reppanoita ollaan kaikki, terapian ja rakkauden tarpeessa. Mutta kellään ei ole niitä muille jakaa.
Soita tuonne aloitukseen, siitä se selvenee!
Et oo yksin!
Koeta tosiaan jollain tavalla pysyä yhteydessä ihmisiin. Vaikka se tuntuisikin hankalalta, kun kokee ajoittain niin vaikeita tunteita, että niistä on vaikea puhua , ja kun tulee joskus ilmaistuksi niitä raivareilla ym. Niihin tunteisiin ja mielentiloihin on sinulla varmasti ymmärrettävä syy, ottaen huomioon elämänhistoriasi.
Terapia tosiaan voisi auttaa. Sen saamiseksi pitää usein kuitenkin taistella aika paljon. Eikä mikä tahansa terapiakaan auta, jos sattuu kohdalle väärä ihminen tai sellainen menetelmä, joka ei sovi sinulle.
Joku tapa olla ihmisten kanssa pitäisi löytyä, oli se sitten harrastus tai muu. Niin, että kun tulee katkoksia, voit kuitenkin palata heidän luokseen. Pysyvät ihmissuhteet ovat selviytymisen alku, Monilla ihmisillä elämänvaiheet ovat kuitenkin olleet sellaiset, että ei ole ollut mahdollisuutta luoda niitä ja oppia luomaan myöhemminkään. Sen opin voi saada onneksi myöhemminkin, esimerkiksi hyvässä terapiasuhteessa, tai jos muuta kautta löytyy ympärille ihmisiä, joilta saa tukea.
Olen muuten varma, että tuet itsekin muita ihmisiä omalla tavallasi joskus, et vain huomaa sitä itse.
Anonyymi
31.8.2019 17:01
Terapiaan pääsee helposti alkuun. Tilaa vain ajan terveyskeskuksen psykologille. Jos se tuntuu liian hepposelta, niin psykologilta saa ajan vaikka psykiatrian polille.