on lämpö, välittäminen ja empatia.
Siis muutakin kohtaan kuin lapsia, eläimiä ja muita naisia.
Miestä kohtaan osoitettu lämpö saa miehenkin sydämen lämpiämään ja tahtomaan hyvää naiselle.
Valitettavasti Suomessa naisista 80-90% ovat vastakkaisia tapauksia ja naiset ihailevat kylmyyttä, välinpitämättömyyttä, itsekkyyttä, itseriittoisuutta ja narsismia paitsi jos kyse on esimerkiksi eläimistä tai lapsista.
Yritä siinä sitten löytää nainen joka olisi arvoisesi miehenä jota olisi kiva suukotella ja halia kun sydäntä ihan kylmää nämä nykynaiset ja saavat tuntemaan lähinnä inhoa.
Mutta tärkeintähän on sometykkäykset ja kivat kokemukset ja kikkeliä pimppiin.
Siinä syy myös syntyvyyden laskuun, naisista vain ei ole äideiksi.
Siis muutakin kohtaan kuin lapsia, eläimiä ja muita naisia.
Miestä kohtaan osoitettu lämpö saa miehenkin sydämen lämpiämään ja tahtomaan hyvää naiselle.
Valitettavasti Suomessa naisista 80-90% ovat vastakkaisia tapauksia ja naiset ihailevat kylmyyttä, välinpitämättömyyttä, itsekkyyttä, itseriittoisuutta ja narsismia paitsi jos kyse on esimerkiksi eläimistä tai lapsista.
Yritä siinä sitten löytää nainen joka olisi arvoisesi miehenä jota olisi kiva suukotella ja halia kun sydäntä ihan kylmää nämä nykynaiset ja saavat tuntemaan lähinnä inhoa.
Mutta tärkeintähän on sometykkäykset ja kivat kokemukset ja kikkeliä pimppiin.
Siinä syy myös syntyvyyden laskuun, naisista vain ei ole äideiksi.
Vastaukset 79
Vanhimmat
Toivottavasti löydät etsimäsi. Kuvauksesi tuollaisesta naistyypistä kuulostaa persoonatyypiltä koleerikko. Monella kasvatus voi vaikuttaa siihen, kuinka vapautuneesti voi tai on luontevaa näyttää tunteita. Tosin persoonatyyppiin ei voi vaikuttaa mutta kaikki ei ole kuitenkaan aina niin kiveen hakattua. Tunteidenkin osoittamista voi onneksi harjoitella. Jokainen. :)
Itse olet koleerikko.
En ole koleerikko.
En minäkään!
Nainenkaan ihan kaikkeen repeä. Joskus tulee mitta täyteen.
Niinpä!
Ei kaikki naiset ole samanlaisia. On myös sellaisia jotka viihtyvät yksin ja ilman seksiäkin. Naiselle elämän tärkeimmät ihmiset ovat omat lapset.
Malliesimerkki naisesta josta puhuttiin.
Lapset kiinnostavat ja miehissä ehkä toisinaan paneminen.
Kyvyttömyys rakastaa muuta kuin itseään ja itsensä osasia (omia lapsia)
narsisti.
Onko tämä oikeasti yleistä, että miehet kokee, että naisten mielestä mies olisi vain seksinantaja (ja joillekin elättäjä). Siis varmasti on olemassa naisia, jotka näin ajattelevat mutta ei kaikki naiset. Minä itse olen sitä mieltä, että se puoliso on tärkein. Puolison kanssa olet suhteessa ja sitä suhdetta tulisi huoltaa.
Kyllähän äidin ja lapsen suhde on ainutlaatuinen ja se on biologista, että nainen ajattelee lastensa hyvinvointia ja pärjäämistä läpi koko elämän. Tämä huoli ei suinkaan pääty siihen, kun lapsista tulee täysi-ikäisiä. Ei se silti muuta sitä faktaa, että puolisoiden välinen suhde tulisi olla se avioliiton kantava voima. Miehet tulisi yhtälailla ottaa lasten kasvatukseen mukaan, sillä isillä on yhtä tärkeä rooli lapsen elämässä kuin äideillä. Miehillä myös erotilanteissa tulisi olla yhtälainen oikeus lapsiin, etenkin jos mies on elättänyt perheen ja ollut muutenkin kunnollinen. Siinä kohtaa kyllä yhteiskunnan tulisi kiinnittää miesten asemaan huomiota.
Ei pidä paikkaansa, että äläpäs puhu paskaa. Naisen tärkeimmät ominaisuudet on useimpien miesten mielestä hyvät tissit, hyvä perse ja tiukka pillu. Vasta sen jälkeen nousee, jos nousee, muut ominaisuudet.
Pitkät ja suorat koivet, kun ulkoisista ominaisuuksista on kyse. Tärkeitä henkisiä vahvuuksia ovat mm nöyryys ja kuuliaisuus.
Toivottavasti sullekin löytyy jostain joku.
En tarkoittanut pelkkiä koipia vaan koipi reisi, mikä se nyt sitten onkaan nimeltään.
Se on jalka. Ihmisellä on kaksi jalkaa - tai no miehellä on kolme jalkaa. ;)
Jalkahan on se mikä ottaa (normaalisti) kontaktia lattiaa vastaan. Kenkä laitetaan jalkaan tai toisinpäin.
Suppeassa merkityksessä kyllä. Toisaalta jalka voi olla myös sellainen, johon laitetaan sukka ja miehellähän on kolme sellaista. Vitsi vitsinä! ;)
Minua on aina kiusannut kun sille reisi koipi kokonaisuudelle (vesirajasta nilkkaan) ei ole mitään yksiseliteistä kuvausta, se on kuitenkin niin keskeisessä osassa kaikkeutta. Sekin kiusaa että on sellainen käsite kuin reitevä, mutta ei ole sellaista kuin säärevä.
Se on jalka. Jalkaterä on sitten se, mikä on maata vasten. Moni käyttää jalkaterästä virheellisesti käsitettä jalka.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Jalkaterä
Oon kyllä kaikkea tota, johtuu varmaan ylisuuresta hoivavietistä miehiin ja lapsiin. Eläimiä tosin inhoan 😄
aloittaja tuskin tarkoitti hoivaviettiä alkoholisteihin, narkkiksiin ja muihin elämäntapaloosereihin.
Ja mitähän sä musta tiedät?!
Kiltit naiset ja miehet menee tasan. Kiltteys on sitä että pyrkii löytämään parannuksen omiin vikoihinsa ja kun sen löytää ottaa sen myös vastaan. Itse uskon että se parannus on Jeesus. Kiltteys on kiltteyden jatkuvaa etsimistä. Se ei ole pysyvää ja katoaa jos sitä ei pidä yllä.
Sullahan meni tarina ihan ristiriitaiseksi. Ensin sanot naisten rakastavan lapsiaan ja toivot naisten osoittavan hellyyttä myös miehille. Loppukaneettina sanot, että naisista ei vain ole äideiksi.
Sulla taitaa olla joku äitikompleksi. Ei nainen ole äiti miehelleen. Miehet sanovat pitävänsä mainitsemiasi asioita tärkeinä naisessa, mutta tosielämässä asia ei mene niin. Mies haluaa naisen edustavan ennen kaikkea seksuaalisesti miehen mielikuvan haluttavaa naista, sen jälkeen voi tulla muita piirteitä, kuten luonteenpiirteet esille.
Itse omaan mainitsemasi luonteenpiirteet ja ne ulottuvat hyvin moniin elollisiin olentoihin, mutta sitä ns markkina-arvoani asia ei ole hetkauttanut sitten pätkän vertaa.
Itse ymmärsin aloituksen niin, että aloittajalla on läheisyyden kaipuu, jota ei ole saanut tyydytetyksi. Läheisyys on muutakin kuin seksi, seksuaalisuuskin on muutakin kuin seksi. Aloittaja ei ole ehkä vielä kokenut kokonaisvaltaista rakkautta. Pitää kuitenkin aina muistaa, ettei lataa liian suuria odotuksia seurustelukumppaniin tai puolisoon, sillä hänkin on rajallinen ja keskeneräinen ja tulee oman taustansa ja haavojensa kanssa suhteeseen.
Pieni lisäys. Silti läheisyys ja hellyys ei ole liikaa pyydetty. Siitä kannattaa ihan suoraan sanoa, jos se asia parisuhteessa tökkii. Oikeastaan jo siinä vaiheessa, kun etsii kumppania, kannattaa ottaa selvää, kuinka tärkeää se toiselle on. Oma mutu-tuntuma on se, että kaikki ihmiset kaipaa läheisyyttä. Sehän on ihmiseen luotu asia. Ei se läheisyyden kaipuu pääty vauva-ajan tai lapsuusajan jälkeen. Onhan myös niitä koteja ja kasvatusympäristöjä, joissa edes lasta ei oteta syliin tai halata tms. Tällähän on vaikutus sitten siihen henkilöön aikuisena, kun ei joko osaa näyttää sitä läheisyyttä tai ei osaa ottaa sitä vastaan - ja silti tälläinen henkilö usein syvällä sisimmäässään sitä kaipaa. Kannattaa siis olla aika armollinen toisia kohtaan. Kaikilla ei ole ollut samat lähtökohdat.
Miksi miehen pitäisi olla armollinen ja opettaa naista antamaan läheisyyttä sekä tuntemaan lämpöä?
Kuvitteletko että naiset antavat miehille anteeksi heidän puutteitaan?
Kokemukseni suomi-naisista: Kylmiä kunttuja jotka kaipaavat läheisyyttä, mutta vain hetken aikaa eivätkä oikeastaan välitä keneltä sitä saavat.
Se kaikki lämpö puuttuu koko kanssakäymisestä.
Ollaan virallisia, asiallisia, seksi- ja suorituskeskeisiä jne. ns. "muka-aikuisia".
Sitten väitetään että miehet ei puhu ja pussaa tai että miehellä on "äitikompleksi" jos haluaa tuntea että nainen on NAINEN eikä vain kylmä kunttu.
"Sulla taitaa olla joku äitikompleksi. Ei nainen ole äiti miehelleen. "
Aivan.
Eikä mies ole isä naiselle joten naisen on parempi olla käyttäytymättä ja ajatella kuin pentu kuten sinä juuri teet.
Jos et näe naisen roolin olevan nimenomaan lämpöinen, humaani ja empaattinen niin et tiedä naiseudesta mitään.
Mies etsii naisesta äitiä, ei itselleen vaan tuleville lapsilleen.
Susta ei nähtävästi siihen olisi koska muutenhan miehellä on "äitikompleksi".
Kaikkien tulee yrittää ymmärtää toisen ihmisen lähtökohtia. Ihan yhtälailla haastan siihen naiset ja miehet. Ei kaikki miehetkään kykene välttämättä siihen läheisyyteen, jos on tunnelukkoja. Miehiäkin pitää ymmärtää ja antaa aikaa. Moni mies menee myös lukkoon, koska "ei osaa puhua", koska ei ole oppinut sanoittamaan tunteitaan. Naisilla on siihen etulyöntiasema, sillä naiset puhuvat luonnollisesti paljon keskenään. On sitten niitä miehiä, jotka ovat erittäin hyviä sanoittamaan tuntemuksiaan. Sitäkin voi onneksi oppia - sekä miehet että naiset.
En ole tuon kommentin kirjoittaja mutta vastaan silti. On totta, että miehen ei kuulu olla naiselle isä eikä naisen miehelle äiti. En usko, että miehet itselleen äitiä etsiikään. Moni mies kuitenkin voi piilotajuisesti etsiä sellaista naista, jossa on myös niitä piirteitä, joita omassa äidissä oli. Jos lapsuudenkodissa hellyydenosoitukset oli normaalia, sitä olettaa myös tietysti omassa parisuhteessa. Samoin nainen saattaa piilotajuisesti etsiä miestä, jossa on oman isän piirteitä (hyvässä ja pahassa). Tietenkin tällaiset asiat pitää käsitellä, jos on jotain ongelmaa ollut suhteessa omiin vanhempiin, ettei ne riippakivinä seuraa omaan parisuhteeseen.
Summa summarum: se, että etsii lämmintä kumppania, joka on avoin tunteiden osoittamisessa ja jolle läheisyys ja hellyys jne on luonnollista, ei ole väärin eikä osoitus mistään äiti- tai isäkompleksista. Terveeseen, aikuiseen ja hyvään parisuhteeseen kuuluu lämpö ja läheisyys.
P.S. Suukkoja ja haleja aloittajalle! ;)
En voi olla vielä lisäämättä yhtä juttua. Siis täydennän edellisen kommenttini lausetta. "Terveeseen, aikuiseen ja hyvään parisuhteeseen kuuluu lämpö ja läheisyys sekä rikas ja intohimoinen seksielämä."
P.P.S. Toivottavasti kaikkia mielytti nyt tuo vastaus. ;)
Kommentoisin tuota, että kehoitat keskustelemaan jo alussa läheisyyden tarpeesta. Olen täysin samaa mieltä! Myös seksitarpeista kannattaa keskustella jo alussa.
Silti, itse koettuna, tiedän ettei tuo keskustelu aina takaa mitään. Itse kyselin alussa monta kertaa läheisyydestä ja seksistä. Sain joko tietoisesti vääristeltyä vastauksia tai sitten puolison (periaatteessa jo ex) itsetuntemus on niin heikko ettei vaan tiennyt millainen on (olin hänelle ensimmäinen pitkä parisuhde nelikymppisenä, mikä vaikuttaa asiaan).
Itse kerroin, että tarvitsen paljon fyysistä ja henkistä läheisyyttä ja seksiäkin saa olla mielummin runsaasti. Kerroin ihan kongreettisesti, että haluaisin halata tai olla vierekkäin päivittäin. Myös kerroin, että optimaalisessa suhteessa seksiä olisi 3-5 krt/vko, mutta jos tilanne sallii, ja molemmat haluaa, ei minua haittaa vaikka rakasteltaisiin useamman kertaa päivässä. Läheisyydessä hän sanoi alussa haluavansa samaa ja seksistä keskustelun hän veti vitsiksi.
Nyt monen vuoden jälkeen totuus on, että häntä haluttanut viimeksi 15kk sitten ja pidemmänkin ajan keskiarvo on 1krt/3kk. Hänen kanssa alun kanivaihe puuttui kokonaan, ehkä siitä olisi pitänyt päätellä.... Läheisyys loppui kokonaan kun ilmoitin etten enää kestä jatkuvaa torjuntaa (seksi ja läheisyys) ja vastuu lähelle tulemisesta siirtyy vuorostaan hänelle. 2v on menty kahdella hipaisulla olkapäähän.... Myös jatkuva torjunta (läheisyys, seksi) on tosi rankka kokemus, kun torjuntaprosentti keikkuu yli ysikympissä.
En syyllistä puolisoani erilaisista tarpeista. Hän on vaan erilainen (on muutenkin, saattaa olla Asperger?). Se mikä harmittaa, on tuo vääristely alussa ja se ettei hän näyttänyt oikeaa itseään.
Tuon läheisyyden tarpeen usein voi huomata jo seurustelun alussa tai muutamilla ensimmäisillä treffeillä. Toisille ihmisille on luonnollisempaa tulla lähelle ja koskettaa kuin toisille. Toiset on myös sellaisia, että se tarve on mutta ujous estää ja sitten kuitenkin lähtevät siihen läheisyyteen mukaan, kun toinen tekee sen aloitteen. Sitten on monin tavoin erilaisia ihmisiä, esim. tunnelukot ja tunnevammat, jotka estää sekä läheisyyden näyttämisen että vastaanottamisen. Ne olisi hyvä selvittää. Toki on myös olemassa niitä, joille luonnollisesti se kosketus ja läheisyys ei ole se ensisijainen rakkauden kieli. Jokaisella ihmisellä on ominainen tapa näyttää rakkautta ja se kaikille ei ole läheisyys. Suosittelen lukemaan Gary Chapmanin teoksen Viisi rakkauden kieltä. Voi oppia ymmärtämään itseään ja puolisoaan paremmin.
Ymmärrän tuon, että ilman läheisyyttä ja seksiä, moni suhde kariutuu. Ymmärrän myös, että sekä mies että nainen kokee sen vuoksi olevansa torjuttu omassa suhteessa ja se sattuu. Ehkä miehet kokee keskimäärin niin enemmän. Siinä helposti myös tulee se tunne, että on parisuhteessa mutta on yksin, koska ei saa sitä mitä haluaa. Ei varmaan voi liikaa korostaa, että parisuhde vaatii toisen ihmisen aikaa, huomiota ja vaivannäköä. En tarkoita vaivannäköä kuitenkaan negatiivisena asiana vaan sen ymmärtämisenä, että mikään suhde ei pysy koossa "omalla painollaan" tekemättä mitään sen hyväksi. Hyvä suhde edellyttää myös hyvää itsetuntemusta ja omien tarpeiden tunnistamista ja aitoa mielenkiintoa toista ja toisen tarpeita kohtaan.
Laitan vielä linkin tuosta rakkauden kieli jutusta.
https://www.vaestoliitto.fi/parisuhde/ajankohtaista/?x217700=5205681
Näin naisena voin ihan suoraan sanoa tietäväni naiseudesta niin paljon enemmän, kuin sinä ikinä tulet tietämään. Tämä koko järjetön ketju kertoo siitä millainen olet ja miten tärkeää sinulle olisi käydä terapiassa ammattiauttajan kanssa keskustelemassa itseäsi ahdistavista asioista. Apua ongelmiisi et täältä saa, vaikka kuinka katkeruuttasi naissukupuolta kohtaan avaisit.
Muutenkin tuntuu oudolta tulla sieltä "sinkku"-palstalta tänne selittämään naisten ominaisuuksista. Emmeköhän me kaikki ole ainutkertaisia. Yritä sinä löytää itsellesi se itseäsi miellyttävä kumppani ja toivottavasti kokemus on molempia osapuolia tyydyttävä.
Olen samaa mieltä. Kuitenkin, jos puolisot on liian erilaisia ja eritarpeisia, eikä toisen huomioiminen kiinnosta, ei siinä auta kuin tyytyä mitä parisuhteesta saa (käytännössä auton korjaus) tai erota ja myöntää virhevalinta. Toista ei voi muuttaa eikä kaikki puolisot suostu edes keskustelemaan (koettu) tai halua muuttaa mitään pysyvästi.
Toinen voi hyvin ja on tyytyväinen kun ei katsota silmiin, ollaan hiljaa samassa tilassa, keskustellaan hänen työstä/tieteestä/autoista, seksi ja läheisyystarvetta ei juuri ole, eikä tarvetta jakaa tunnetason asioita tai nukkua lähekkäin, tehdä asioita yksin. Hänen motivaationsa on asioiden mahdollistuminen (omakotitalo, lapsi) ja se, että ei tarvitse olla totaalisen yksin. Toinen taas tarvisisi voidakseen hyvin halauksia, kosketuksia, lähellä nukkumista, silmiin katsomista, tunneasioiden ja päivittäisten asioiden jakamista, läsnäoloa, seksiä. Välillä yhdessä tekemistä kaksin ja lasten kanssa, ja yhteisiä ruokailuja.
Se mikä saa ensimmäisen tyytyväiseksi, saa toisen pitkäaikaisesti vajaaksi ja voimaan huonosti. Toisen vihreä ja keltainen on taas toisen räikyvän punainen. Sama toisinpäin. Ymmärtäminen ei auta, kun ollaan liian erilaisia. Itselle olisi ok, jos elettäisiin molempien tarpeiden mukaan tilanteen ja hetken mukaan. Jos läheisyyttä on edes joskus, ei erillisyys ja läsnäolon puuttuminen haittaa. Näin alussa olikin, tarpeiden vuorottelu. Alun jälkeen vaan kaikki mitä tarvitsin jäi pois. En voinut muuta kuin kertoa mitä tarvitsisin, aina se ei riitä muuttamaan asioita.
Tilanne voi olla todella vaikea. Haluaisin itse ajatella, että parisuhde olisi voimavara ja positiivinen asia elämässä ja siltä osin tyydyttävä, että siinä olisi mielummin kuin olisi yksin. Tämä ei tarkoita sitä, että parisuhde olisi vain riemuvoittoa koko ajan ja että ei pystyisi toisen vierellä seisomaan muuttuvissa tilanteissa. En usko, että parisuhteen tarkoitus olisi olla vankila ja toisen ihmisen riippakivi.
Täs vain mietin että onkohan aloittaja vastannut ite yhtään kertaa vielä tähän ketjuun???
Miehen tärkein ominaisuus on olla ei-itsekäs ei-mulkvisti, jotta tulisi lämpöä. Hankalaa tuntuu olevan.
Niinpä!
Onkohan aloittaja vastannut tähän aloitukseen kertaakaan itse???
t: aloituksessa mainitun kaltainen tyttö, kohta nainen
Kannattaa opetella lukemaan ihmistä. Aloittaja on vastaillut jo useamman kerran. Sellainen aggressiivinen ote viestissä, kertoo sen olevan aloittajalta.
Ylempi kommentti taitaa olla aloittajalta. Yrittää sotkea kuvaa.
Alkoi ihan itkettää miten ilkeästi ihmiset ajattelevat toisista. Maailmasta puuttuu vain paljon lämpöä niin miehistä kuin naisista. Mikä ihmisiä oikein vaivaa???
t: aloituksessa mainitun kaltainen tuleva nainen
Narsisti.
Useimmat ihmiset sukupuolesta riippumatta vastaavat sinulle kuin peilinä takaisin sen oman käytöksesi ja asenteesi.
Jos mietit itseäsi.. Jos näet naisen jolla kurmat kurtussa ja ilme vihainen, katsoo sinua päästä varpaisiin sillä ilmeellä ja ehkäpä muljauttaa samalla vähän silmiään... Niin tekeekö sinun mielesi mennä hänen luokse ja olla mukava? Vai vastaatko ehkä hänen ilmeeseen peilikuvana ja kuristat itsekin vähän kulmiasi ja katsot sitä takaisin ajatellen: Mikä vittu sun ongelma on?? Häh?
Itsellä tässä kesän aikana aika paljon tullut lenkkeiltyä ja useimmiten olen ihan hyvällä tuulella ollut kun ollut suhteellisen stressitöntä aikaa. Ei ole liiemmin stressi pinnaa kiristellyt ja saanut pahalle tuulelle. Hyvä mieliala saanut minut aika hymyileväksi ja huomannut että vastaantulijat helposti myös hymyilleet sukupuolesta riippumatta takaisin kun itsellä ollut sellainen ilme päällä.
Myöskin tosi paljon tässä ihan viimeisten viikkojen aikana huomannut kuinka upeasti sekä tässä että tossa viereisessä suurkaupungissa jossa usein joutunut käymään autoilijat ottavat jalankulkijat ja pyöräilijät liikenteessä huomioon. Mulla on tapana kiittää niitä jotka päästää minut ylittään tietä ja siinä samalla useimmiten jos aurinko ei osunut liikaa tuulilasiin taikka silmiini niin olen nähnyt autoa kuljettavan henkilön. Hyvin usein nainen ollut kuskina ja hyvin hymyillen kiittänyt autosta takaisin.
Naiset ovat olleet rauhallisia kuskeja jotka kiireettömästi kulkeneet suojatien ja risteysten alueella hätäilemättä ja päästäneet jalankulkijoita hyvillä mielin yli tien. Olen itsekseni miettinyt monesti että tosi hienoa nähdä miten perätöntä nainen ratissa väitteet on ja miten upean ystävällisen rennosti naiset liikenteessä autoilevat tietäen että kouluja on lähistöllä useampiakin niillä alueilla joissa minäkin lenkkeillyt.
Nainen tosin olen itsekin, mutta uskon että jos asenteeni olisi suoraa röyhkeästi auon eteen kulmat kurtussa ja nyrkkiä heilutellen ja keskisormea näytellen haukkuen naiset ratissa niin vastaanotto olisi minullekin aivan toinen vaikka olenkin nainen enkä mies.
Oma asenne ja käytös ratkaisee miten toisen sinut ottaa.
Naisen narsismi taas kukkii.
Lähtökohtana että miehen pitää laittaa vain katse peiliin vaikka vika olisi naisissa.
Autoilun ja suojateiden vertailu parisuhteen lämpöön on huvittavaa.
Mites sun ihmissuhteet on menneet, oliko niin että vika oli sitten sinussa kuitenkin?
Niiin no, ainakaan en sysää kaikkea syytä toisille ja ulosantini pyrkii ystävällisyyteen, kohteliaisuuteen, näkemään asioiden positiivisen puolen ja antamaan tunnustusta hyvistä asioista ja teoista negatiivisiin puoliin tapittamisen sijaan.
Mutta kiitos että haukuit minut narsistiksi. Täysin syyttä.
Joku vaan trollaa sinua kun kirjoitat rekisteröidyllä nimimerkillä.
Etsitkö siis kaunista sävyisää nukkea vai ihmistä kaikkine virheineen. Vai äitiä itsellesi? Aloittajan kirjoitus vähän suututti. Me naisetkin ollaan vain ihmisiä.
Aloituksesta paistoi sellaisen elämässään ihmissuhteisiin pettyneen ihmisen tunteet. Harmillista, mutta se on elämää sekä nykyaikaa. Ihmiset ovat mitä ovat.
Taidat olla kuin pieni poika joka kaipaisi sitä pikku tyttöä naapurista leikkimään samalle hiekkalaatikolle ja pusuttelemaan kun rakennatte yhdessä hiekkalaatikolla kakkuja.
Ne ajat ovat ohi poikaseni, naisista on tullut pelkkiä huoria. He ovat lähes kyvyttömiä ihmissuhteisiin pinnistellen viimeisillään.
Näkeehän sen jo näistä kommenteista -sussa itsessä vika -haluut sä itelles äidin
Suna mä lähtisin tältä palstalta ekaks pois ja ettisin naisen ulkomailta. Siellä vielä on priimaa, täällä vaan sekundaa.
Oi mikä parempaa kuin tehdä hiekkakakkuja yhdessä ja pusutella siinä samalla.💋
Voi voi. Miksihän odotat lämpöä empatiaa ja kaikkea hyvää NAISILTA vaan et ITSE osoittaisi sitä? Lisänä ymmärrys. Valitan mutta olen tullut tulokseen että juuri miehen empatian puute, uskottomuus, kovuus ja uho tappaa naisen tunteet ja lämmön. Miksihän näin on käynyt mitä luulisit? Naiset eivät ole miesten leikkikaluja vaan tunteita täynnä olevia ihmisiä.
Mitäs valitset niitä vääriä miehiä ja haluat olla heidän panoastia.
Tuntematta kirjoittajaa olet erityisen syvästi ja katkeruudessasi hatkassa.
Ilmeisesti naiset ovat sinulle pelkkiä panoreikiä.
Huvittavaa..🤣 Tekstisi saa kyllä naiset käymään kuumana, että lämpöä riittää..?😁
Aika totta. Mikäli äiti on kylmä ja ulkonäkö on kaikki kaikessa, niin lapset ovat onnettomia.
Mietin, onko tässä kyse:
A) täysi trolli!
B) täysin oikeassa?
kommenteissa ja vastauksissa näyttää olevan ainakin trollailua, tiedä siitä kun kaikki on anonyymejä mitä tää tarkoittaa.
C) väärällä palstalla, ketä kaivataan?
Kuulun+varmaan+sitten+siihen+20-10%+suomen+naisten+joukkoon🤔
Hyvät ihmiset, yritetään ymmärtää miehiä. He ovat sinne kivikaudelle hautautuneita olioita, kehityksen kelkasta jälkeenjääneitä. Ymmärtäkäämme kuinka vaikeaa on elää aikakaudella, jossa suurin osa ajasta ei mene paljain käsin valittunsa naisen pelastamiseen karhujen, susien ja muiden miehenköriläitten kynsistä, jossa naiset ei ymmärrä heidän fyysistä suojelevuuttaan, älyllistä vahvuuttaan ja taktikointiaan. Aikaan, missä he eivät diltatuurimaisesti voi olla perheen pää ja missä he voivat paeta ilman että joutuvat karhun raatelemaksi. Tämä on raskas taakka miehiselle miehelle.
Tuo huoriksi haukkuva oli varmaan joku lahkolainen.
Nainen on kautta-aikojen huolehtinut lapsista miehestä ja jopa isovanhemmista. Sanotaan että mies tuo leivän pöytään eli tuo rahan perheeseen. Nainen hoitaa myös kaupassa käynnin ruuan teon,tiskit pyykit, siivoamisen, lastenhoidon. Nykypäivänä naisista suurin osa käy kodin ulkopuolella työssä. Pakkaa uniset kiukkuiset lapset autoon ja töihin. Päivänaskarten jälkeen pitäisi jaksaa vielä miestä miellyttää. Mies kun päivällisen jälkeen voi rauhassa ottaa ruokalevot niin on illalla virkeä ja itse nainen kaatuu peltiin nukahtaen. Mutta aikansa kutakin. Elämäntilanteet muuttuvat.
On totta, että naiselta oletetaan yhä edelleen paljon. Toisaalta, jos nainen on oikeasti kotiäiti, on ihan oletettavaa, että hän siinä tapauksessa hoitaa lapset ja kodin sillä aikaa, kun mies on töissä. Toki mieskin voi ja tulee osallistua lastenkasvatukseen ja kotitöihin, kun hän on paikalla. Sehän on vain työnjakoa. Jokainen nainen on myös sen arjen- ja kodinhoidon suhteen erilainen. On kotiäitejä, jotka ovat vain kotona tai työskentelevät vain osa-aikaisesti, joiden koti on aina sotkuinen, ja on täysipäiväisesti (väh. 40h/vko) töissäkäyviä naisia, joiden koti on aina siisti, olipa naisella minkä ikäiset lapset hyvänsä.Naisissakin on eroja. Ihmisten energiatasot ja ahkeruusasteet on erilaisia.
Tiedän uranaisia, jotka ovat tehneet töitä ainakin sen 40h/vko jo 19-20-vuotiaasta , opiskelivat tutkinnon päätoimisen työn ohella, hoitavat lapset, siivoavat ison omakotitalon, hoitavat kesämökin ja kaiken muunkin puolison kanssa, joka niin ikään työskentelee vähintään sen 40h/vko. Pariskunnat on erilaisia.
Mun mielestä myös miehissä on aloittajan kuvaamia tapauksia. Luulen että onnelliset ihmissuhteet ovat niitä missä ollaan aidosti kiinnostuneita toisista. Ja ymmärretään että ihmiset eivät ole täydellisiä. Ikävä kyllä kyky kuunnella on katoamassa samoin kyky pysähtyä havainnoimaan ympäristöä, nauttia ihan tavallisesta arjesta. Toisaalta ollaan joskus suorastaan neuroottisen kiinnostuneita muiden huomiosta.
Aidon kiinnostuksen toiseen luulisi olevan se syy seurusteluun ja parisuhteen solmimiseen.
Perusluonteeltaan olen paapojaihminen. Hoidan mukisematta lapset miehen eläimet ja vieraidenkin lapsia joskus. Vapaaehtoistyötä olen kaiken lisäksi ollut tekemässä. Tällä hetkellä on mukava olla ihan hiljakseen välillä ja latautua tulevaan😁
kenen vastauksen haluat tähän?
naisen vai toisen miehen?
Naisia arvoidaan massana ulkonäön perusteella, mitä on saavuttanut, kerätyn omaisuuden määrällä ja miten hyödyllinen nainen on jollekin.
Itse odottaisin ihmissuhteelta henkilököhtaista tuntemista
ja välittämistä, puolustamista, vilpittömyyttä.
Tällä alueella naiset opetetaan pärjäämään
ja miehet ... on jotenkin jäämässä jalkoihin.
Kaikki opetetaan arvottamaan
rahaa ja pärjäämistä.
Ollaan kuitenkin kaikki yksilöitä ja ollaan eri vaiheessa.
Me kaikki odotetaan ihmissuhteelta eri asioita.
Ajattele näin....minkä kuvan annat itsestäsi jos olisit viehe?
onko sun profiilissa bamari, karvanen ranne ja miehekäs kello?
Eivätkö nuo ominaisuudet ole sellaisia, joiden tulisi löytyä jokaiselta ihmiseltä? Monen elämä on kuitenkin joko niin pinnallista, kuorimittavaa tai muulla tavoin vaikeaa, että ihmiset unohtavat pitää kiinni asioista, jotka tekisivät kaikkien elämästä helpompaa ja onnellisempaa. Uskon kuitenkin, että jokaisen on mahdollista löytää nyt asiat ja arvot uudelleen itsestään. Uskon myös siihen, että jos kohtelee ihmisiä hyvin, ystävällisesti ja aidosti välittäen, saa se liikkeelle positiivisuuden kierteen.
Minäkin ajattelen, että samoja asioita tai parisuhteen työkaluja vaaditaan sekä mieheltä että naiselta. Ymmärrän sen, mitä aloittaja yrittää viestiä ja sen, että moni on oikeasti arjessa aika väsynyt. Ihmiset on toki erilaisia sen suhteen, miten paljon jaksaa työnteon ja kodinhoidon ym. ohella mutta kysymys on kuitenkin prioriteeteistä.
Miksi haluaa parisuhteeseen tai naimisiin, jos ei ole valmis hoitamaan sitä suhdetta ja aidosti kuuntelemaan ja olemaan läsnä toiselle? Ymmärrän, että se arjen kiireiden keskellä myös unohtuu ja sivutetaan, jos se arki on vain selviytymistä syystä tai toisesta tai jos itse tai puoliso ei voi muuten hyvin. Eikö jokainen voisi kuitenkin ottaa tavaksi kysyä itseltään ja siltä toiselta, kuinka voi ja miten parisuhde voi, siis ihan säännöllisesti?
Uskallan väittää, että osa parisuhteisiin hakeutuvista ihmisistä ei oikeasti ymmärrä, mitä parisuhde vaatii. Ei tunne itseään tarpeeksi eikä sitä toista. Siinäpä sitten onkin parisuhdeongelmien ainekset aikalailla kasassa.
Kyllä nämä piirteet pitää löytyä myös tosi miehestä!!
Vaikutat tosi epäempaattiselta itse.
Ei tässä maailmassa kenellekään sada haluttuja asioita taivaalta vain siksi, että vaatii ja sadattelee mennessään. Jos joku on henkisesti ruma, epäempaattinen, vahingoniloinen ja sen narsistisesti näyttävä, miesten lapsellisen käytöksen hyväksyvä ja siihen samastuva, naisilta paljon vaativa, mutta itse miehenä lähinnä tyhjä nolla tai vielä pahempi rasite... saa huudella cargoa taivaasta elämänsä loppuun.
Siinä taas yksi.
Tarvitaan yksi trolli ja teitä onnettomia narsistisia menkkapissahousuja alkaa satamaan taivaasta.
Siinä taas yksi epäempaattinen miesnarsisti. Eikö taivaalta sada mannaa porsaan suuhun?
Empatiaa ja lämpöä on olemassa, mutta vain hyviä yksilöitä varten. Ei itsekästä mieskunttua varten.
Vaikka kätketyisit "trollin" taakse, sekin on vain tapa huutaa huomiota ja kerjätä vastauksia. Nyt siis saat mitä kerjäsit.
Hyviä yksilöitä. Anna mun nauraa.
Ei sinussa ja teissä ole mitään hyvää, puhumattakaan yksilöllisyydestä.
Pelkkiä laumasielukunttuja, lehmä tai lammaslauma.
Naisista+ei+ole+äideiksi.
Onko lapsen hankkiminen itsekästä, etenkin biologisen lapsen hankkiminen? Milloin se on itsekästä ja milloin ei? Onko ihminen, joka on vapaaehtoisesti lapseton, vaikka eläisi parisuhteessa ja olisi lisääntymiskykyinen, itsekäs? Nuo onkin mielenkiintoisia kysymyksiä.
Mitä vanhemmuus vaatii? Mikä on hyvää vanhemmuutta? Mikä on riittävää vanhemmuutta? Millainen on hyvä äiti? Millainen on hyvä isä? Mitä lapsi tarvitsee kasvaakseen tasapainoiseksi henkilöksi?
Suurin osa naisista haluaa äidiksi. Usein biologia ja ehkä itsekkäätkin syyt ajavat siihen. Se on silti jotain hyvin moneen naiseen sisälle istutettua; halu tulla äidiksi. On tietysti aina niitäkin naisia, jotka valitsevat vapaaehtoisesti lapsettomuuden ja ovat myös aidosti tilanteeseen tyytyväisiä.
Koska suurin osa naisista haluaa äidiksi, suurin osa naisista (toivottavasti) myös kumppania etsiessä kysyy, onko se mahdollinen kumppaniehdokas kykenevä isäksi. Kyllä minä tiedän hyviä isiä, jotka ovat kasvattaneet lapsistaan tasapainoisia, hyvinkäyttäytyviä, toisia kunnioittavia, ovat olleet aidosti kiinnostuneet antamaan aikaa ja olemaan läsnä lapsilleen. He ovat nimenomaan niitä miehiä, jotka ovat halunneet isäksi. Tiedän myös lapsettomia miehiä, jotka eivät ole vielä isiä ja jotka kuitenkin haluaisivat isäksi ja joista tulisi hyviä isiä. Jos miehellä on ollut hyvä kotikasvatus, isä on ollut läsnä ja kunnollinen ja ovat löytäneet hyvän kumppanin, kyllä moni mieskin haluaa tulla isäksi. Toki monenlaisista taustoista voi nousta hyviä ja kunnollisia miehiä ja kasvattajia, myös ongelmaperheiden pojista/miehistä.
En tiedä, haluavatko naiset enemmän äideiksi kuin miehet isiksi. Siihen ei voi oikein yksioikoisesti vastata. Enemmän kiinnittäisin huomiota siihen, onko isyys ja äitiys nykypäivänä "hukassa". Ymmärtääkö lapsen hankkimista miettivät parit sitä, mitä se vaatii ja mitä lapsi tarvitsee.
Tunnen eniten empatiaa ja rakkautta miehiä kohtaan ja eläimiä. Miksi pilata sitä lapsilla.
Muut naiset ovat pääasiassa hirveitä lukuunottamatta omia ystäviäni.
Samaa mieltä aloittajan kanssa.
T: mies
En halua lapsia ikinä...
T. Naimisissa, Nainen
Kuka voi väittää, että suomalainen nainen ja varsinkin virkanainen ei tuntisi lämpöä, välittämistä ja empatiaa muslimimiehiä kohtaan.