Olen kolmatta kertaa 10 vuoden sisällä mielialalääkityksellä (Paroxetin 20mg).
Yritin lopettaa alenevin annoksin, mutta kuten arvata saattaa, ei onnistunut "vieroitusoireiden" takia.
Toisaalta olen miettinyt, onko lopettaminen sittenkään hyvä. Olenko masentunut vai muuten vaan kyllästynyt olotilaani. Työ tympii, kotityöt tympii, ihmiset ympärillä tympii...
Kotona haluaisin olla yksin ja "kasata" itteeni. Miettiä mitä elämältä haluan. Nykyisessä elämäntilanteessani en edes kerkeä miettimään.
En pysy enää perässä, aivokapasiteetti ei riitä.
Haluaisin tehdä kaikenlaista, mutta ei ole voimia tehdä, eli menen sitten nukkumaan.
Sekavaa, mutta sekavaa tää onkin....
Yritin lopettaa alenevin annoksin, mutta kuten arvata saattaa, ei onnistunut "vieroitusoireiden" takia.
Toisaalta olen miettinyt, onko lopettaminen sittenkään hyvä. Olenko masentunut vai muuten vaan kyllästynyt olotilaani. Työ tympii, kotityöt tympii, ihmiset ympärillä tympii...
Kotona haluaisin olla yksin ja "kasata" itteeni. Miettiä mitä elämältä haluan. Nykyisessä elämäntilanteessani en edes kerkeä miettimään.
En pysy enää perässä, aivokapasiteetti ei riitä.
Haluaisin tehdä kaikenlaista, mutta ei ole voimia tehdä, eli menen sitten nukkumaan.
Sekavaa, mutta sekavaa tää onkin....
Vastaukset 1
Vanhimmat
Etkö voi puhua ajatuksistasi/tuntemuksistasi lääkärillesi, psykiatrille tai jollekin..?
Kaipaat ehkä yhteyttä johonkin toiseen ihmiseen lääkityksen lisäksi. Johonkin, joka osaisi jäsentää sun elämäntilannettasi ja joka rohkaisisi sua etsimään muutosta nykyiseen asenteeseesi ja elämäntilanteeseesi, tukisi sua sen prosessin läpi jne. Siihen ei omaisilta aina löydy puhtia eikä taitoakaan.
Jokin konkreettinenkin muutos pitäis ehkä tapahtua, että sun elämänilo syttyisi taas... Mutta muutos vaatii aina henkisiä voimavaroja ja masentuneella niitä ei oikein tahdo olla.
Vuorovaikutus muiden kanssa tyrehtyy sekin helposti kun mikään ei kiinnosta, ihan niin kuin kuvailit. Oli miten oli, mutta ainakaan erakoitumisesta ei ole mitään hyötyä.
Jos kaipaat aikaa ja tilaa omille ajatuksillesi, niin sulla on oikeus vaatia sitä. Jos ei muuten niin lääkärin kautta psykiatrille tms.
Joka tapauksessa ihan yksin omien ajatustensa kanssa ei kyllä kannata masentuneena/väsyneenä jättäytyä.