Mua kiinnostaa onko Suomessa sellaisia ihmisiä joilla ei ole yhtäkäkään ihmistä jonka kanssa puhua . Ite oon 20v, ollu 100% yksin 4 luokalta lähtien ku oon erakkoluonteinen.
Enkä siis puhu sellasista joilla on poika/tyttöystävä, tai hyvänpäiväntuttuja. Tarkoitan ihan oikeita "yksinäisiä"
Enkä siis puhu sellasista joilla on poika/tyttöystävä, tai hyvänpäiväntuttuja. Tarkoitan ihan oikeita "yksinäisiä"
Vastaukset 17
Vanhimmat
Kyllä yksinäisiä on .
Pidän nykyään yllä vahvaa eristäytyneen tyypin muuria. Näytän ulospäin siltä etten ole halukas kontaktiin toisen ihmisen kanssa. Minuu pidetään outona ja arvaamattomana miehenä tämän tunnemuurin takia.
Näen ja vaistoan intuitiivisesti joistakin ihmisistä että he olisivat valmiita avautumaan. Jos ihmiset näyttävät pelokkailta, puhun heille vaikkapa vallitsevasta säästä. Näen helpotusta ihmisissä. Minulla ei mene hyvin. Haluan olla omissa oloissani. Elän auringonlaskun aikaa.
Olisin minäkin aina ollut Suomessa yksinäinen, jos en olis ettinyt ulkomaalaisia kavereita,
"poiuytresdfgh"
Ei ole yhtään kavereita. Oon tosi yksinäinen.
Oletko vanhempaa ikäluokkaa?
Hyvin yksinäinen olen. Facebookissa on paljon tuttuja mutta yhtään kotis ystävää ei siellä ole.
Olen yksinäinen eikä muuta ole, joskus toivoisin että olisi toinen yhtä yksinäinen niin voitaisiin olla kahdestaan yksinäisiä, eipä muuta
Nyt sitten vaan perustamaan ryhmää johon esimerkiksi te kaikki liitytte heti mukaan.
Hanki jostain käytetty tai uusi kitara. Kaikki ihmiset eivät puhu suullaan vaan teoillaan.
Kitara on hyvä!
Sillä voi opetella purkanaan itseään ja kertoa muille ( juutuubiin soittoja esim.)
Olen 34v mies ollut jo yli kymmenen vuotta yksin. Olen työ elämässä. Kun tulen kotiin olen yksin, viikonloput yksin lomat yksin jne. Töissä vaan myötäilen juttuja ja yritän olla hyvällä tuulella. En työkavereiden kanssa halua edes viettää vapaa aikaa, kokemus opettanut edellisestä työpaikasta. Työn ja vapaa ajan pidän erillään.
Viikonloppuisin käyn joskus yksin baareissa. Kukaan ei tule juttelemaan minulle. Tosin en itsekkään tee aloitteita. Minussa on joku magneetti joka on väärinpäin. Tai sitten olen vain introvertti, joka välttelee sosiaalisia tilanteita, koska lähtökohtaisesti ne eivät ole mukavia. Ei ole puheen aiheita. Kaunis sää tänään, vastaus 'joo nii o'. Kuka nyt haluaa toiselle sanoa kasvotusten minulla ei ole yhtään kavereita ja olen 1/3 elämästäni ollut helvetin yksin. Lähtökohtaisesti yksinäisissä on jotain vikaa, mitä muut sosiaaliset ihmiset eivät ymmärrä.
Niin kavereita voi saada: Uusi harrastus, tinder, menee vain rohkeasti vaan juttelemaan tuntemattomalle. Joskus tulee torjutuksi joskus ei. Harmi kun elämä ei aina mene kuin elokuvissa.
Hei yksinäiset perustakaa oma yksinäiset ryhmä jossa voi anonyymisti kertoa omia tuntojaan. Oma keskusteluryhmä. Ei tunnu niin pahalta kun tietää muitakin olevan. Itsekin olen vähän vetäytyvä
Yksinäistä erakkoelmää.
Aina vain vähemmän ja vähemmän yhteyttä muihin ihmisiin.
Menihän se tämäkin päivä. Kävin jopa kävelemässä enkä ostanu kaljaa tänään.
Yksin olemiseen voi kehitellä hyvinkin myönteisiä puolia. Jos on työelämän ulkopuolella, tutut rutiinit ovat tärkeitä, parhaimmillaan ne ovat ikäänkuin kavereita. Sosiaalisia tapahtumiakin tarvitaan, jotta välttämättömät asioinnit eivät ala ahdistaa.
Erakkoelämä alkoi 2010.
hoidan yksinäisyyttäni emailitse, että valitsen kohdeyleisön ja alan kirjoittaa ihan kaikista aiheista
olen kirjoittanut
presidentille
eduskuntaan
ministeröihin
kunnan johtajille
kytille josta tuli mailin sulku
kansalle
tavalliselle kansalle
mielenkiintoista vain kirjoitella erilaisille ihmisille
kuitenkin suurin osa ei vastaa, mutta kirjoittaminen on kivaa
ja tietenkin agentit seuraavat toimiani
yhden maan agentteja ristin toisen maan agenttien kanssa
se on emailissa parasta että saa kirjoittaa ihan kenelle tahtoo