Montako pöytää sinulla on omassa kotonasi ? Mulla on yksiössä yksi pöytä ja se riittää. Aina ei riitä pötyä pöytään. Silloin menen leipäjonoon.
Montako pöytää
Anonyymi
24<50
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 24
Vanhimmat
Saako leipäjonosta muutakin kuin leipää?
Mulla on kaksi pöytää. Kierrätyskeskuksesta hankin toisen viidellä eurolla.
Leipäjonosta saa monenlaista satunnaisesti mitä ruoan lahjoittajat lahjoittavat, mutta useimmiten niistä ei saa mitään ateriaa kootuksi. Jotain hengen pitimiksi kuitenkin.
Jotain ylimääräistä mikä ei jostain syystä mene kaupaksi, päätyy myös leipäjonoon,
muutakin kun leipää.
Joku alkaa varmaan kohta jo kadehtia leipäjonoissa seisoviakin (tervetuloa talvipakkasilla mukaan hyytymään pariksi tunniksi !)
Jos ihan kaikki laskee niin ruokapöytä, olohuoneen pöytä, pöytä jossa käytän ompelukonetta, peilipöytä, kaksi yöpöytää ja eteisessä tavarankäsistälaskupöytä.
Vierailin usein leipäjonosta ruokansa hakevan henkilön luona. Oli siinä kaikenlaista, kun vain hyödynsi, jauhelihaa, lihapullia, erikoislevitteitä ja muita sellaisia harvinaisia purnukoita, joiden ei oletakaan kuluvan kaupan hyllyltä ajoissa. Kyllä hän ne kaikki söi. Maitoja, leipiä, erikoisia makaroneja ja muuta kuivatavaraa, pullapitkoja.
Joopa joo vihreistä oliiveista ja vanhoista wiinereistä ei oikeen sapuskaa saa tehtyä.
Mitä millonkin on tai on jäljellä enää.
Valivalivali. Kyllä armopaloistakin voi valittaa. Syytäkin. Mustat oliivit ovat paljon parempia bologneesissa.
Ja mikro kuluu jos viinerin lämmittää. Aina pitää mussuttaa vanhaa pullaa kahvipöydässä! Onneksi on pöytä. Sippendaalia.
Tunnen muutaman takuueläkeläisen, ei heillä ole tarvis käydä leipäjonossa, tiedän myös erään joka käy siellä ahdeuttaan, hyvä eläke rivitaloasunto autot ynnä muut, ei ryyppää eikä tupakoi, kerää marjoja ja sieniä myyntiin.
Ketkä siellä leipäjonossa käy, ei suomessa saa nähdä nälkää on sosiaalihuolto sanonut, jos käytät rahasi holtittomasti niin oma vika.
Siinä taas yksi "kotko" on tietävinään kaiken !
Pieni raha mitkä tuista jää käteen ei kaikille ole riittävä.
Esimerkiksi kotihoidon varassa olevien kotihoito voi maksaa jo yli 200 kk:ssa.
Lopulla 200:lla pitää maksaa laskut ja hankkia ruokaa ja lääkkeitä
ja joskus terveydenhoitoon liittyviä pakollisia asioita.
Esimerkiksi lääkinnälliset tukisukat on monelle välttämättömät,
ne voi maksaa lähes 100 euroa.
Jalkahoito maksaa. Turvapuhelin maksaa
Tukkakin pitää joskus leikata.
Vaatettaa ja kenkää tarvitsee.
Ei mitenkään jää tarpeeksi.
Voi anoa hoitotukea, se on noin 70 euroa. Kriteerit on tiukat.
Voi saada myös korotettua hoitotukea, hoitotuki olisi silloin vähän yli 100 euroa. Kriteerit on tiukat, että sen saa.
Aivan. Niille muutamille sadoilletuhansille pieneläkeläisille tai muille, jotka saavat jotain tukea,
esim. asumistukea
ei jää käteen paljon asumiskulujen jälkeen.
Jos ei ole mitään ylimääräistä menoerää koskaan,
sillä pärjää, mutta elämä ei valitettavasti mene kellään niin,
etteikö ylimääräistä menoerää tulisi.
Varsinkin ne erilailla sairaat eläkeläiset, jotka eivät enää pääse itse kauppaan eivätkä pysty ruokaansa laittamaan ovat lirissä.
On kallista käyttää valmisruoka palveluja kotiintuotuna
ja sen ruuan taso on heikko.
Lisäksi ihminen syö sen yhden valmisruoan päälle aamiaisen ja illallisen ja joskus välipaloja.
Kotihoidon apua tarvitseva todellakin maksaa hoidostaan omavastuun,
se ei ole ilmaista. Se apu vie osan käteenjäävästä rahasta.
Joku peliongelmainen eli siis sairas on täällä ongelmiaan valitellut.
Itse en tunne ainuttakaan "holtittomasti rahaa käyttävää" ihmistä.
En nuorta, en eläkeläistä.
Se on pahasuopien akkojen mielikuvitusjuttuja.
Jotkut saa nautinnon muitten haukkumisesta.
Jos ei ole mitään aihetta, se keksitään.
Harvoin ihmisten elämäntilanne johtuu holtittomuudesta.
Melkein joka viikko saa kuulla uutisissa,
että jossakin firmassa alkaa YT-neuvottelut.
Se tietää aina vaikeuksia ihmisille, jotka jäävät työttömäksi.
Työttömyys on asia, joka voi ajaa ihmisen/perheen vaikeuksiin,
aniharvoin holtiton elämä.
Suosittelenpahansuoville kotkottajille yhteiskunnan ja yhteiskunnallisten asioitten seuraamista.
Seiskapäivää-lehdistä ei valistu.
Jos ei uutisistakaan mitään ymmärrä
niin voisi pidättäytyä kirjoittamasta typeriä juttuja.
Laskin, että yksi/huone ynnä yksi apupöytä
Monta.
Mitäs sitä yksi ihminen monilla pöydillä..
Eipä ole kuin 3 pöytää. Talonpoikaisantiikki ruokapöytä, työpöytä ja olohuoneen lasipöytä. Vielä on ollut riittävästi pöydän antimia, jos se nyt jotakuta kiinnostaa
Kivasti on aloitus itänyt ruokapöydistä leipäjonoihin, mutta olisi pitänyt kysyä myös, monta huonetta ja kesämökkiä sinulla on ja onko myös laituriterassi verhoiluineen ja onko montakin gilliä?
Oletan, että aloitus on piikkinä eräälle, joka kertoiee syövänsä milloin milläkin ulkopöydällä tai siellä laituriterassilla ystäviensä kanssa viettämässä ennakolta niitä Venetsialaisia, joista ei kuvankuvaa herunut meille rahvaille, mutta kuten hän on toddeennut useinkin, niin eihän sioille kannata helmiä jakaa.
Aloituksen ironia on rekisteröity...
terveisiä kolmen pöydän huushollista.
Yksi niistä on pieni yöpöytä,
yksi sohvaryhmän pöytä.
Huomatkaa siis erikoisesti, minulla on ns. sohvaryhmä !
Eivät ole mitään tyyliä. Tyylittömiä siis
tai ajattomia.
Se yksi on ruokapöytä neljälle.
Ei koskaan voi tietää
kuka tulee käymään.
Pöytiä on liikaa, ajattelin antaa jakoon. Aloittaja voisi lähettää yhteystietoja, jotta laittaisin kuorman tulemaan. Kiinteää on vaikeampi lähettää, mutta jahka ensi kesänä muuraan uuden ulkogrillin voisin lähettää vanhat tiilet aloittajalle.
Erilaista roihnaa on nurkkiin kertynyt, ei ihan tuoretta, mm. monta pientä yöpöytää. Varastossa on myös iso jatkettava pöytä kymmenelle hengelle on sen ympärillä istunut 12-henkeäkin.
Mökin pirtissä viiskytluvun ovaalin muotoinen sohvapöytä, se ei lähe jakoon, mutta lasikuistin pyöreä niin ikään viiskytluvunpöytä sen saat.
Ruokahuoneen pöytää en anna. Sen on isäni joskus huutokaupasta aarteena huutanut. Olen maalannut sen vanhalla sinisellä.
Tuolejakin olisi jaossa useampia. Sänkyjäkin muutama. Antiikkilipastoa en anna enkä täti-vainaan peilipöytää. Kolkyt-nelkytluvun koivupuuta.
Täällä kaupunkikodissa on ruokapöytänä baaripöytä kolmella jakkaralla, itse suunnittelemani ja stailaamani, en anna jakoon.
Huoneessani on tietokonepöytä no, voisi lähteä niin harvoin siinä persettäni levitän.
Askartelua varten on kirjahyllyyn liittetty pöytä, tarpeellinen nukkejen teossa ja ompeluhommissa.
Niin ja naakinaikainen valkea muovipöytä ja sen tuolit, en anna niissä, koska istun joka aamu sen ääressä ja nautin aamiaista.
Grillipaikan pöytä joutaisi jakoon on 22-vuotta seissyt kesät talvet ulkona, istuinosat vielä jämäkät, mutta pöydän pintaa olen joutunut korjailemaan.
Rottinkikalusteet kuuluvat laiturille ja sisääntuloterassille, niitä en anna pois. Kolme pöytää ja lumikenkätuoli ja kaksi löhötuolia. Uusi polyrottinki sohva ei ole jaossa eika pieni pyöreä lasipöytä ja siihen kuuluvat tuolit.
Kaksi roskalavalta pelastettua metallituolia saat jos haluat.
Mitähän vielä, mutta älä odota mitään ehtaa, viimeisen päälle kulunutta kuten emäntänsäkin.
No, enhän minä edes osannut kuvitella, että minusta ja vanhoista roihnistani aloituksen teit
Voi Herranen aika...
Koko palstahan palvelee korppikotkaa ja joka aloituksen hän ottaa henk. koht tilaisuutena luetella tönönsä ja poikaystävänsä asunnon varustusta.
Enhön minä vielä kuin omia rojujani luettelin. Kävikö katteeksi kun minulla on se ikivanha valkoinen muovipöytä tuoleineen keskellä pihaa🤪🤪
Ystävälläni oli vuosia sitten tilaisuus tutustua tulevaan miniäänsä. Tämä kierteli huonetta ja halveksi kaikkea näkemäänsä ja ilmoitti syvällä rintaäänellä, että taantumuksen huippu on sohvakalusto. Ja tässä huushollissa se oli 70-luvulta, mauton ja plyyssipintainen.
Avioliitto solmittiin, mutta kovin usein ei miniää kutsuttu sohvakalustoon istumaan. Kysyin ystävältäni. millainen kalustus miniän kotona oli. Kuulemma kirppiksiltä ostettuja käsinojallisia puutuoleja, joiden pehmikkeenä oli sohvatyynyjä ja shaaleja.
Liekö se sitten vähemmän poroporvarillista.
Yksiössä keittiössä pöytä muita pöytiä ei ole eikä tarvita.
Joku tuolla ylempänä kirjoittaa: On kallista käyttää valmisruoka palveluja kotiintuotuna ja sen ruuan taso on heikko.
Ruoka kotiin tuotuna on 8,5 euroa/annos. Jos pääsee itse kunnan ruokapaikkoihin, on 8 euroa. Olen nyt muutaman kuukauden seurannut läheiselle tuotuja ruokia, ravintoaineet kohdallaan ja makukin, on salaatti, lihaa, kalaa ja kanaa kasviksia ja makoisa jälkiruoka. Onko sitten kunnissa eroa?
Sen lisäksi läheiseni osta maitoa, leipää, leikkeleitä ja hedelmiä, joskus muutaman pullon olutta tai kahden desin brändipullon. Niihin kuluu n. 30 viikossa. Olosuhteisiin nähden voi hyvin.
Kunnissa on eroa tai itse asiassa palveluntarjoajissa.
Tädilleni tuli ruoka Palmiasta, se on (tai oli) Helsingin kunnallinen ruokapalvelu.
Annos maksoi muistaakseni 8 euroa, siihen ei jälkiruokia tai muuta kuulunut ja se oli niin olematonta että aina ei voinut tietää mitä se ruoka oli,
oliko se kalaa vai lihaa vai pelkkää "jotain kasvista".
Se oli mautonta ja hajutonta.
Kuukaudessa se tuli maksamaan 240-250 euroa
ja kotihoito maksaa 230 euroa,
joten millä ostat aamiaisaineesi ja iltaruokasi ja maksat laskusi
kun eläkkeestä jää noin 450 euroa vuokran jälkeen ?
Kotiin tuotu surkea ruoka ja kotihoito maksoi jo yhteensä sen 450 euroa.