Miten pärjää jos on ollut ikänsä mielisairas ja sitten jää eläkkeelle, ei ole eläkekertymää? Miten temuut pärjäätte? Voiko edes asua omillaan vai onko mentävä laitokseen.
Mielisairaana eläkkeellä - rahat?
Anonyymi
13221
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 13
Vanhimmat
Kansaneläke ja siihen tuet päälle esim. asumistuki. Aika niukka on toimeentulo. Kannattaa kuntouttaa ja hoitaa itseään ja mennä töihin, niin ei tarvitse koko elämäänsä kituuttaa matti kukkarossa.
ei kai se kansaneläke ole kuin pari hassua satasta. sillä ei kyllä elä.
Kyllä valtio pitää omistaan huolen. Hyvinhän nuo työttömätkin tulevat toimeen.
Työttömän asema on kuitenkin erilainen. On toista olla eläkkeellä. Silloin yleensä kaikki raha vähenee. Tosin voihan olla, että mielisairaat saisivat jotkut laitospaikat. Varsinkin jos on pitkäkestoinen mt-tila ollut.
Saman verran eläkeläinen saa elämiseensä tukia kuin työtönkin.
Eläkeläinen saa minimissään 850 €/kk. Summassa on kansaneläke ja takuueläke, jos muuta eläkettä ei ole kertynyt yhtään. Lisäksi tulee asumistuki, jos se on tarpeen.
Pärjääminen riippuu sitten omista taidoista talousasioissa ja rahan käsittelyssä. Jos tässä on suuria puutteita, pitää saada edunvalvoja, joka hoitaa raha-asiat.
Eläkkeellä saa enempi. Verotuskin on kevyempää.
Iso henkinen helpotus on, kun pääsee työkkärin piinasta.
Onko muka eläkeläisen verotus keveämpää? Onko niin tosi pienillä tuloilla?
Kovin mielisairaita ei TE-toimisto "piinaa". Yleensä jos katsotaan ettei kerta kaikkiaan pärjää työelämässä, niin sitten ei siihen yritetäkään laittaa. Kai?
Mielisairauksien perusteella ei pitäisi edes päästä eläkkeelle. Mielestäni elämän vastoinkäymisistä syntyvä henkinen tuska on tietyissä tilanteissa ihan validi syy saada sosiaalitukia ja jäädä tuetulla "hermolomalle", tai mikä olisikaan järkevämpi nimi, mutta eläkkeelle ei voisi pystyä jäämään elämäntuskan takia. Yhteiskunnan taloudellisesta näkökulmasta se on pohjaton pudotus.
Ei sitä pelkästä "elämäntuskasta" eläkkeelle pääsekään. Kyllä sen mielen on oltava todella sairas, ennen kuin eläke myönnetään.
Yhteiskunta pikemminkin kiittää (tai joskus siltä tuntuu) kun ihminen jää eläkkeelle. Sitten hänestä ei ole vaivaa. On vain se suhteellisen pieni kustannus joka tulee tukien maksamisesta. Halvempaa tai vaivattomampaa kuin työllistäminen. Ja eläköityväthän mielisairaatkin, siis ikää heille tulee ja on päästävä jonkinlaiselle eläkkeelle. Itse en tiedä onko hyvä idea pitää esim. 60-vuotiasta mielisairasta työnhakijana, parempi varmaan olisi pistää suoraan eläkkeelle. Tietysti asia on eri, jos kyse on 25-vuotiaasta työttömästä!
Mieli on ihmisen luoma immateriaalinen, abstrakti konsepti. Siten mieli voi sairastua ainoastaan kielikuvallisesti. Täten, puhuttaessa mielisairauksista kysymyksessä on aina elämänongelmat tai toisten henkilöön kohdistama tuomitseminen.
Mä oon työkyvyttömyyseläkkeellä ja mulla ei mee veroa mun tuloista.