Kuinka olette saaneet sijoitetun lapsen ymmärtämään, että hänen leluilla voi muutkin leikkiä?
Tarkoitan tällä sitä kun lapsi tuli meille muutama kk sitten eikä anna muiden koskea leluihinsa. Itse hän kyllä leikkii muiden tavaroilla ja se on siis ihan ok kaikkien mielestä. Toiset lapset haluaisivat myös leikkiä tämän uuden lapsen leluilla, mutta yritys loppuu hirvittävään kirkumiseen! Miten olette saaneet tällaisen tilanteen laukeamaan?
Enkä tarkoita näillä tavaroilla mitään henkilökohtaisia "tärkeitä" lappusia, papereita, kirjeitä tai päiväkirjoja, nehän tietysti ovat kaikkien omia. Kyseessä ovat tavalliset nallet, nuket, pelit yms.
Tarkoitan tällä sitä kun lapsi tuli meille muutama kk sitten eikä anna muiden koskea leluihinsa. Itse hän kyllä leikkii muiden tavaroilla ja se on siis ihan ok kaikkien mielestä. Toiset lapset haluaisivat myös leikkiä tämän uuden lapsen leluilla, mutta yritys loppuu hirvittävään kirkumiseen! Miten olette saaneet tällaisen tilanteen laukeamaan?
Enkä tarkoita näillä tavaroilla mitään henkilökohtaisia "tärkeitä" lappusia, papereita, kirjeitä tai päiväkirjoja, nehän tietysti ovat kaikkien omia. Kyseessä ovat tavalliset nallet, nuket, pelit yms.
Vastaukset 5
Vanhimmat
Meidän sijaislapsi ei koskaan ole antanut muiden leikkiä omilla tavaroillaan. Olemme yrittäneet, mutta tilanne päättyy aina hirveään kohtaukseen, kun hän kirkuu, että lelu/esine menee rikki. Ei me sitten olla pakotettu, mutta eipä hänelläkään sitten ole oikeutta koskea toisten leluihin. Jokaisen tavarat on omissa huoneissaan tai kaapeissaan, sitten on erikseen yhteiset lelut, lasten ns. yhteisessä olohuoneessa, ne on kaikkia varten. Sijaislapsi pyrkii omimaan nekin esim. jos hän rakentaa jotain legoista, muut ei saa sillä leikkiä tai sitä ei saa KOSKAAN rikkoa. Yhteisten lelujen jakamisen hänen on vaan pitänyt oppia sietämään. Huutoa tähän maailmaan mahtuu ja yhteiset on yhteisiä, sillä hänkään ei mahda mitään. Kirkuva penska kainaloon ja pois tilanteesta.
.....lapsen pitää saada pitää, omansa omanaan, se on hänelle tärkeä, oli se vaikka rikkinäinen esine, se on "hänen", ei kenenkään muun, lapsi elää sen "lelunsa" myötä mennyttä aikaa ja suree sen kautta.
Meille tuli lapsia, niin heillä oli tosi "kamalia" vaatteita ja haisivat,meinasin karsia niistä pois, mutta lapsi sanoi, että ne ovat hänen vaatteita ja varmaan rakkaita, laitoin pesun jälkeen kaappiin.
Mietin kuinka tyhmä olin, hän on ihminen ja hänellä on omat vaatteensa...lelunsa...jos on...ei häntä voi alkaa muuttaa tuosta vaan heti, ei sitten edes lelujen toiselle antamiselle, muutakuin harjoittelun kautta, ehkä hänellä ei ole ollut koskaan valikoida leluja, vaan ne ovat olleet vähissä ja siksi joku meistä mitätön on hänelle se suuri aarre.
Näin minä olen kokenut kantapään kautta!
En missään vaiheessa sanonut, että lapsen pitäisi jakaa kaikki tavaransa. Jos joku lelu on tosi tärkeä niin se on ihan ok, että lapsi ei halua sitä jakaa. Kyse oli siitä, ettei lapsi antaisi leikkiä millään lelullaan, vaikka niitä on valtavat määrät. Itse on kyllä leikkimässä muiden leluilla. Pitäisikö siis muiden lasten mielestäsi jakaa omat lelunsa, mutta uusimman tulokkaan ei tarvitsisi tehdä samaa? Eihän se olisi kovinkaan oikeudenmukaista.
Sama on karkkipäivänä, tämän uuden tulokkaan mielestä ensin syödään teidän karkit ja sitten jokainen syö omansa..
En ole heittänyt minäkään mitään lapsilta pois. Rikkinäiset, pienet vaatteet sekä muut tarpeettomat(lapsen valitsemat tarpeettomat) tavarat on ullakolla pakattuna.
jos lapsi ei anna laikkiä omilla leluillaan, hänkään ei leiki muiden leluilla.
jos ensin on omittu muiden karkit annetaan omista tilelle. huudon kanssa tai ilman huutoa.
mutta kaikille samalla mitalla
En ole sijoitettujen lasten kanssa joutunut tällaiseen kiistaan, mutta biologisilla sekä tukilapsilla on kyllä ollut kiistaa leluista. Olen tehnyt selväksi sen, että jos näillä leluilla eivät muut voi leikkiä, niin ne laitetaan komeroon ja otetaan sitten vasta leikkiin, kun niillä voi kaikki leikkiä. Olen myös tehnyt lapselle selväksi, että jos hän ei anna toisten leikkiä hänen leluillaan, niin ei hän sitten voi leikkiä toistenkaan leluilla. Hyvin on toiminut, ainakin meillä ja melko pian on alkanut sujumaan leikki.