Meidän russeli syö tosi vähän, välillä tuntuu ettei ollenkaan.
On aivan sama mitä tarjoaa omasta kupista niin ei kelpaa. Kädestä annettuna taas kelpaa lähes mikä hyvänsä.
Nytkin varmaan viikko mennyt, että vain iltapäivisin hiukan näykkinyt annostaan. Kuitenkin puhtia riittää eikä koira vaikuta mitenkään sairaalta ja kuten sanottu, syö kyllä jos ottaa kupista ja antaa kädestä.
Reilu puolivuotias uros kyseessä joka aivan pentuna kyllä söi lähes kuinka paljon hyvänsä.
Miten muiden koirat syövät?
On aivan sama mitä tarjoaa omasta kupista niin ei kelpaa. Kädestä annettuna taas kelpaa lähes mikä hyvänsä.
Nytkin varmaan viikko mennyt, että vain iltapäivisin hiukan näykkinyt annostaan. Kuitenkin puhtia riittää eikä koira vaikuta mitenkään sairaalta ja kuten sanottu, syö kyllä jos ottaa kupista ja antaa kädestä.
Reilu puolivuotias uros kyseessä joka aivan pentuna kyllä söi lähes kuinka paljon hyvänsä.
Miten muiden koirat syövät?
Vastaukset 11
Vanhimmat
on myös nykyään melko nirso ruoastaan. Esim. mitkä tahansa raksut tai koiranmakkarat sille eivät kelpaa, ja jos tarjottu ruoka ei ole sen mieleen, se jättää syömättä. Tarjoan koiralleni siksi silloin tällöin "tavallisen ruoan" lisäksi esim. jauhelihaa, paistettua kananmunaa,maksalaatikkoa, lihapullia ym. ruoan sekaan.Silloin ruokakin yleensä kelpaa:) ainakin meillä on melko tavallista että koira jättää esim. aamuruoan syömättä.
Pidätkö kuppia lattialla jossa on ruokaa, koko ajan? Nimittäin koirista tulee tällä tavalla helposti nirsoja ja "kukkakeppejä". Kannattaa tehdä niin että antaa aamulla tiettyyn aikaan ruuan ja jollei koira ruokaan koske, ottaa kupin pois. Sitten antaa päivällä taas kupin uudestaan(silloin kun olisi toisen ruokailun aika) ja jollei koira tällöinkään syö, ottaa kupin pois ja illalla uudestaan (koirasi varmaan vielä syö kolme kertaa pvässä?). Eiköhän ala jo maistua kun huomaa ettei se ruoka koko ajan tarjolla olekkaan. Tämä on todella parempi tapa, koiran syömisen kannalta kuin se että kuppia pitää koko ajan lattialla. Tällöin koiralla on myös säännölliset ruokailu ajat.
Nojuu, kuppi on ollut koko ajan lattialla vaikka tiesinkin, ettei niin pitäisi tehdä. Se vain jäi tavaksi pikkuhiljaa kun koira jätti syöntikertoja väliin.
Edelliselle vastaajalle: On ehditty jo tarjota noitakin mitä ehdotit ja söikin niitä alkuun mutta alkoi sitten nirsoilla niidenkin kohdalla.
Muuten, ainoa mitä russeli ei ole vieläkään alkanut hyljeksiä on hk-n lenkkimakkara :) Mutta sitä ei kyllä juuri annetakkaan.
Kiitos molemmille. Näköjään on niin, että minkä itsekkin mielessään tietää olevan pielessä ei muutu todeksi ennen kuin joku toinen sen sanoo ääneen. Palaamme siis ruoka-aikoihin.
Minulla on siis kaksi russelia, 2 vuotias ja 10 kuukautinen. Olen aina, jo pienestä pitäen, pitänyt nappuloita kupissa AINA. En välitä siitä, vaikka koirasta tulee nirso.
Vanhemmalle russelillemme ei välttämättä kelpaa edes härän sisäfile =) (testattu useampaan kertaan). Mutta jos ei kelpaa, en siitä stressaakaan. Vanhempi saattaa pitää parikin päivää "paastoa", jonka jälkeen syö mitä eteen laitetaan. Tiedän, että mikäli niille nälkä yllättää, voivat syödä omaan tahtiinsa nappuloita.
Nuorempi koirista söi meille tullessaan viikon ajan kaiken, mitä eteen laitettiin. Muutaman kerran ajattelin, että se halkaisee itsensä syömällä. Rauhoittui sitten, kun huomasi, että kupissa on aina ruokaa.
Keitän koirille risottoa tummasta riisistä, jauhemaksasta ja jauhelihasta. Lisään vihanneksia, nakkeja tms. Kun annan sitä koirille, laitan joukkoon tilkan vettä ja oliiviöljyä. Joskus kelpaa, joskus ei. Lisäksi syötän raakaa naudan lihaa, jauhettuna, paloina ja suikaleina. Possunlihasta menee maha sekaisin. Silloin tällöin kuppiin eksyy maksalaatikkoa tai jotain muuta "erikoista".
Oma valintani siis on, että mieluummin "nirso" koira kuin ahmatti. Koirani eivät väijy minun ruokiani, sillä eivät näe sitä tarpeelliseksi. Syövät vain sen verran kuin itse haluavat eivätkä ole lihavia. Koirahan ei osaa ajatella niin, että näännyttäisi itsensä nälkään, mikäli tarjolla ei ole vain sitä sisäfilettä. Kyllä se sitten syö, kun sillä on nälkä... vaikka sitten niitä kuivia nappuloita.
Näin siis meillä... =)
Koirasta EI tule ahmattia vaikkei kuppia lattialla koko ajan pitäisikään. Tämä neuvo tulee oman koiramme kasvattajalta, joiden kaikki koirat ovat palkittuja niin ulkomailla kuin suomessakin että kasvattajan mies on tehnyt monia kirjoja koirista ja tutkinut koirien ruokavalioita ja tietää mitkä ruoka-aineet koirille sopivat. Eivätköhän he tiedä paremmin, kuin joku yksittäinen koiran omistaja jonka koirat syövät mitä syövät ja pitävät paastoa milloin sattuu? :)
on taas aivan päinvastainen. Syö vaikka pieniä kiviä jos niitä antaa :) Ruokahalu on tosi hyvä (ikää koiralla 4 kuukautta). Vanhempi russelimme on ollut vähän nirsompi (ikää 3 vuotta), mutta voin lämpimästi suositella Advancen napuroita, kala-riisi, mikä on kelvannut tosi hyvin myös vanhemmalle russelillemme, joka yleensä varsinkin napuroiden suhteen nirsoilee.
Mutta sanon heti aluksi, että ei kannata huolestua!!!! Ei koira itseään nälkään tapa! Meillä russeli-neidillä oli tämä ikävä ominaisuus pentuna, mutta on nyt 9kk vanhana alkanut syömään hiukan paremmin.
Pentuna koiralle ei tahtonut kelvata mikään. Ostin vaikka minkälaista muonaa, mutta aina tuntui olevan väärää. Kotiruokaa ei syö vielä tänäkään päivänä joten siitä olen tyystin luopunut.
Tein vain yksinkertaisesti niin, että annoin ruoan seista kupissa. Aina käveltiin nenää nyrpistäen ohitse, mutta lopulta kun ei muutakaan ollut tarjolla, oli pakko syödä ja totutella ruokiin. Näin meidän neitikin oppi että sitä pitää syödä mitä tarjotaan. Ja voin sanoa että hyviä rukia tarjosin enkä mitään hevosen paskaa! :)
Herkkua ovat maksalaatikko ja jauheliha ja niitä useimmiten syötän, välistä kaupan purkkiruokia ja kuivia raksuja siinä seassa.
Mutta tuohon ongelmaan, ÄLÄ MISSÄÄN NIMESSÄ SYÖTÄ KÄDESTÄ! Koirasi on jo sen verran iso, että ymmärtää, että kupista on syötävä. Eiköhän onnistu kun tarjoat ruokaa, jos ei maistu, otat kupin pois. Tarjoat myöhemmin uudestaa, jos ei maistu, otat kupin pois! Teet tätä niin kauan kun ruoka alkaa maistumaan. Ja voin sanoa, että loppujen lopuksi se alkaa maistumaan! Tuleehan se nälkä koirallekin!
Meidän russeli on pian 8 kuukautta. Me siirryttiin kahteen ateriaan päviässä jo kun poika oli reilu 4 kuukautta. Se ei vaan yksinkertaisesti syönyt joko aamu tai päiväruokaa. Eläinlääkärikin oli sitä mieltä että kyllä koira osaa säännöstellä syömisiään, että jos kolme ateriaa on liikaa niin 2 riittää.
Meillä jää kuitenkin usein aamuruoka syömättä, kun koira on niin aamu-uninen ettei suostu syömään ennen kymmentä (vähän hankalaa välillä) ja aikaiset aamupissatuksetkin on ihan tuskaa sille (tänään aamulla sain takin sille puettua niin sillä välin kun otin hihnan esille oli koira omasssa kopassaan takki päällä nukkumassa.. )
Iltaruoka maistuu yleensä aina, kun päivän aikana tulee peuhattua niin on sitten nälkäkin.
Välillä nirsoillaan jos onkin pelkkiä nappuloita tarjolla, kun yleensä on aina raakaa jauhelihaa seassa, mutta kun nälkä on niin syö mitä vaan.
Tonnikala on meillä se suurin herkku ja n. kerran viikossa laitankin vähän nappuloiden sekaan sitä.
Itse en jaksa murehtia sitä että välillä ei ruoka maistu, kyllä se sitten taas maistuu kun oikein nälkä tulee.
Noniin, kun kuppi ei ollutkaan koko ajan tarjolla tapahtui kummia: Aamulla tarjottaessa ei kelvannut vieläkään, päivällä söi jo jonkin verran ja juuri äsken pitkän lenkin jälkeen tyhjeni kuppi ilman mietiskelyä. Tämä siis toimi ja toimi heti.
Kirjoittajat ovat esittäneet hiukan eriäviä näkemyksiä "oikeasta" tavasta, pitääkö vai eikö pitää sapuskaa koko ajan saatavilla.
Ratkaisin omalta kohdaltani tuon siten, että pidän kuivia napukoita koko ajan saatavilla ja tarjoan enää kaksi säännöllistä ateriaa päivässä.
Yksi kirjoittaja mainitsi, että koirasta tulee kukkakeppi jos nirsolle on jatkuvasti ruokaa saatavilla. No, meidän russeli todella on melkein kukkakeppi, hoikka poika, ruipelo :)
No ei nyt ihan mutta se on kuitenkin hirmusen terve ja erittäin innokas kaikenlaiseen liikuntaan ja pitkiin lenkkeihin, eli vähäinen syöminen ei mitenkään vaikuttanut sen aktiivisuuteen ja jaksamiseen mikä on hiukan kummallista, vai onko?
Yksi mainitsi omansa unenlahjoista. Meillä tilanne on aivan sama ja joskus aamulenkille lähtö menee pelkäksi haukotteluksi ja venyttelyksi sekä aiemmin paluuksi unten maille.
Jep, tuo todellakin on hyvä keino ja vielä sen verran että koirat eivät tarvitse muuta ruokaa kuin nappulat, joista löytyy kaikki koiran tarvitsemat vitamiinit, hivenaineet jne. Lueppa muuten tuo ylempi viestini vielä "konkurssi..."
Hain russellimme kotiin kasvattajalta. Kuukausi meni vallan mainiosti, ruoka maistui. Kunnes yhtenä päivänä alkoi nirsoilu. En tehnyt vahingossakaan sitä virhettä että olisin tarjonnut parempaa kuin aiemmin.
Kuppi laitettiin maahan täynnä ruokaa joka päivä samoihin aikoihin aamulla päivällä sekä illalla. Koira huudettiin syömään, tuhautti nokkaansa ja meni pois.
Koira oli kaksi viikkoa lähes syömättä, veden saannista pidettiin hyvää huolta. Tajusi pikkuhiljaa ettei saa minua manipuloitua antamaan herkkuja, ja alkoi syödä normaalisti pelkkiä nappuloita. Pikkuhiljaa lisäsin ruokaan milloin mitäkin lisäkkeitä (raakaa jlihaa yms).
Koira on nyt puolitoistavuotias ja ruokahalu mitä parhain. Ikinä ei ylenkatsota sapuskaa koska tietää että sillä ei mitään saavuta. Hyvä keino, mutta vaatii luonteenlujuutta omistajalta. Terve koira ei koskaan tapa itseään nälkään! Eli nou hätä, mutta en neuvoisi lellimään paremmilla ruoilla.