Ikävöin ja kaipaan tällä hetkellä kaikkein eniten terveyttä. Mitä sinä kaipaat?
Saanko pyytää
Anonyymi
45<50
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 2 sääntöjenvastaista viestiä.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 45
Vanhimmat
Se on vakiovastaukseni eli tietty työpaikka.
Oletko hakenut johonkin tai käynyt työhaasrattelussa?
Ei ole vielä näkynyt hakua siihen työpaikkaan.
Pitäisikö olla aukeamassa kuitenkin?
Sattuuko se duunipaikka olemaan Fazer Group Fazerintie 6 01230 Vantaa.
Ja haluat sinne erään S naisen takia takaisin?
Niin mulle keväällä kerrottiin, että sijaisuus sinne olisi tulossa ensi kesään asti. Se aika siellä riittäisi minulle. Sen jälkeen jotain muuta työtä.
Ei työpaikka ole Vantaalla.
Kuulostaa hyvältä, etenkin jos et ole hakemassa vakipaikkaa ja sitoutua, vaan tykkäät kokeilla ja vaihdella työpaikkoja.
Toivottavasti saat paikka tulee olemaan sinun. Oletko aikaisemmin ollut tuossa paikassa töissä, tuttu paikka?
Olen ollut ja jonkin aikaa siellä on samat ihanat tutut työkaverit. Ensi kesän jälkeen siitä muuta työtä.
Jeps. Se merkkaa paljon kun on mukavat työkaverit yms
Hyväksyntää sairaseläkkeelle.
Sepä ei olekkaan aina niin helposti saatavissa.
On se jos on yli 20 sairautta.
Ehkäpä. Olen vain kuullut, että tiukassa on ollut monellakin työkyvyttömällä, mutta tietenkin on selvempiäkin tapauksia. Miltä sinusta tuntuu tuo sairaseläkkeelle jääminen?
Se tuntuu oikealta. Sairaseläke ja ulkomaille muutto. En usko koskaan olevani Suomessa terve tai edes iloinen. Tämä maa ei vain ole itselleni. Kuitenkin sairaseläke on se mitä nyt etsin. Hyvälle ei ole paikkaa tässä pallossa. Silloin en ole katkera, koska en ole syypää sairauksiini, terapeutit, psykiatrit ja muut tahot. He ovat niin fiksuja että ovat kaikella paskallaan ottaneet mielestäni vastuun kaikesta ja tässä on lopputulos. Sitä ei voi enää korjata millään tavalla. Näin se vain menee. Kun ihminen jotain päättää niin se pitää. Anteeksi anto ei tule kyseeseen missään muodossa. On astuttu väärän ihmisen kengille, ja siitä pitää saada rangaistus. Itselleni tärkeintä on etteivät kyseiset ihmiset saa enää toimia missään tehtävissä ihmisten kanssa ja sen eteen teen kaiken.
Mietin, että minusta et ehkä ole silloin vapaa, jos aloitat kostamisen vaan olet kiinni tuossa asiassa entistä syvemmin jolloin se saa enemmän tilaa ja tekemään tuhoa sinussa.
Tuskin. En ole työelämässä.
Kyllä mä ihmistä eniten elämääni kaipaan. Kaiken puutteenkin keskellä, vain omaa ihmistä. Kaivannut jo vuosia.
Mitä sinulle merkitsee oma ihminen? Mitä asioita kaipaat oman ihmiseesi liittyen?
Se yksinkertaisesti merkitsee toista sielua jonka kanssa jakaa tämä kaikki, koko maailma ja kokemukset siinä, niin huonot kuin hyvätkin hetket. Yksin on kuin pieni kuolema kun pitkään joutunut olemaan. En osaa tarkemmin kuvata.
Hyvä kuvaus.Siinähän se jo tuli tiivistettynä kuinka sinulle tärkeästä ja merkityksellisestä asiasta on kyse.
Ilman rakkautta elämä on aika turhaa, koen, pidemmän päälle. Siksi elän. Elämän tarkoitus on rakkaus. Eri ihmisille eri muodossa.
Ymmärrän sinua oman kokemukseni kautta eroni jälkeen. Kun oli kauan tottunut siihen, että ympärillä on monta ihmistä samoissa tiloissa perheen muodossa niin aluksi yksin oleminen tuntui kauhealta.
Totta että eri ihmisille eri muodoissa, mikä se kellekkin sitten on. Onko sinulla joku tietty "oma ihminen" jo haave hautomossa?
Kaipaan tarmoa nousta ylös sohvalta, jotta ehdin hakea postitilauksen tänäiltana. Huomenna en ehdi hoitaa sitä, kun pitää käväistä naapuri kaupungissa asioilla. Viikonloppuna taas täytyy mennä tutustumaan uuden työpaikan ympäristöön, jotta tiedän sieltä edes jotain maanantaina töiden alkaessa.
Kuulostaa hektiseltä. Ei ole aina sitä tarmoa tarttua asioihin, niin...
No sain kuitenkin hoidettua asiat.👍 Nyt toivon eniten, että parantuisin tästä räkäkurkusta.
Hankalaa sanoa kun oikeastaan yksikään päivä elämässä ei ole ollut sellainen että olisi ikävä juuri sitä hetkeä kaikessa on aina kääntöpuoli.
Niin on. Pystyykö ihminen kouluttamaan itsensä näkemään sen hyvemmän puolen asioissa tai miten? Onko niin että jos huonojen asioiden ja kokemuksien maljassa on enemmän tavaraa kuin hyvien kokemuksien niin kuormittuu ja näköalattomuus sekä epätoivo vie voimat sekä elämänilon?
Millään ei ole enää mitään merkitystä sen jälkeen jos ihmiselle tapahtuu jotain sen tyylistä että häpäistään julkisesti. Jos vaikka raiskataan ja laitetaan kuvia nettiin raiskauksesta ja sitten vittuillaan tai piilovittuillaan vielä vuosikymmeniä tapahtuneesta vaikka työpaikalla plus siihen vielä kaikki testailut joita jotkut harrastavat. Sellaisen jälkeen ei voi mennä mihinkään ilman että on aina epäilys että taas juonitaan jotain.
Jotain uutta ja ihan erilaista suuntaa elämälle. Se voi olla ihan mitä vain tahansa kun vain olisi positiivista ja mieleistä.
Niinpä. Itse sitä pitää huolehtia itsestään ja ajatella myös omaa hyvinvointiaan ja jaksamistaan.
Tälläinen asia ei tule onnistumaan jos ihminen ei koe olevansa yksin täysissä voimissa. Muiden mukana oleminen on pahinta mitä voi olla.
Tarkoitatko muiden joutumista osallisiksi vaikeasta tilanteestasi?
Ei sellainen olisi välttämättä ongelma muille ihmisille. Sitä voi olla tekemisissä jaksamisensa mukaan. Ehkä sekin auttaa kun irtautuu yksin olemisesta, jos on aina kokenut olevansa yksin. Muutos on ehkä se oleellisin ja tärkein asia, pikku hiljaa.
Ei niin muille, mutta entä itselle? Niin, sanotaan, että muutos lähtee itsestä ja pienin askelin.
Pystytkö siihen yksin?
Pakko. Jumalaan turvaan.
Elämäniloa kaipaan.
Mikä sen on vienyt?
Niin minäkin.
On niin paljon tekemistä ja ajattelemista. Joutuu karsimaan seuraelämästä.
Olosuhteet tarjoavat melkein liian kanssa mahdollisuuksia. Tämän olen saanut kaiken ahkeruudella omalla työllä.
Älykäs elämänohje on painaa täysillä ja sitten vetäytyä nauttimaan tuloksista. Irtautua normeista ja massasta pois omaan hyvään elämään.
Kukaan ei sanele ehtoja onhan se jo hieno saavutus.
Kaipaan omaa asuntoa. Vihaan asua narsististen vanhempien kanssa jotka täyttävät talon henkisellä väkivallalla.
Ehkä ikävöin mennyttä itseäni.
Ikävöin huimaavan nuorta, omalle maailmalleen omistautunutta täyden onnen lasta; kaikki se mitä kuulin ja näin, oli kaunista.
Ja minulla oli väkevät vaistot, kauneuden, muodon ja rytmin taju, muistan silloisen matkani varrelta muutaman antikvariaatin, ja kiskot syksyisen lehtitahnan alla.
Nopea tempo sillä tiellä, kiihkeys. Sormien ihon läpi nousi jäntevä ilo, odotus, notkeasti tanssahteleva huoleton vahvuus.
Taivas, että olin kaunis! Vapaus kauneutta synnyttää.