Skitsofrenia eläke

Tutkimusten (joita sinä et tietenkään lue) kamalilla diagnooseilla työelämässä toimivat ihmiset ovat todennäköisemmin olleet lääkkeettömiä jo vuosia, eivät lääkityksellä. Esimerkiksi Harrow et al (2013) pitkän aikavälin tutkimuksessa ne skitsofreenikot, jotka lopettivat lääkityksen aikaisin, olivat vuosikymmenen ja parin päästä kaikilla mittareilla parempivointisia ja erityisesti heidän työllisyytensä oli hurjasti korkeampi, kuin lääkityksellä olleiden. Vähintään osa-aikaisesti töissä oli lääkkeet lopettaneista 90 %, kun taas jatkuvasti lääkityksellä olleiden työllisyys oli 23 %. Kyseinen tutkimus on kattavimpia ja laadukkaimpia pitkäaikaistutkimuksia, joita on tehty. Yleensä lääketutkimukset kestävät korkeintaan muutaman kuukauden ja vaikka ne ovat usein satunnaistettuja ja oletusarvoisesti plasebokontrolloituja (tosin plasebokontrollia ei kontrolloida), niin niiden ulkoinen validiteetti on heikko siitä syystä, että tutkitaan hyvin valikoitua porukkaa ei-naturalistisissa olosuhteissa. Näiden pohjalta kuitenkin ollaan tehty hyvin pitkälle meneviä ja täysin perusteettomia johtopäätöksiä lääkkeiden pitkäaikaisesta tehosta ihmisen toimintakykyyn.

Myös esimerkiksi avoimen dialogin mallissa on tutkitusti pitkällä aikavälillä huomattavan paljon paremmat tulokset nimenomaan työllistymisen suhteen ja muutenkin, vaikka siellä käytetään puolet vähemmän lääkitystä kuin muualla Suomessa ja jostain syystä siellä on myös noin puolet vähemmän työkyvyttömyyseläkkeellä: 33 %, kun taas muualla Suomessa 61 %. Itsekin olen ollut työelämässä pitkään enkä ikinä edes suunnitellut työkyvyttömyyseläkettä, vaikka minulla on skitsofreniadiagnoosi. Tämän katson johtuvan siitä, mitä monet tutkimuksetkin antavat olettaa -hoitokielteisyys parantaa pitkällä aikavälillä potilaiden toimintakykyä ja hoitosuhteen katkaiseminen usein vastoin psykiatrien tahtoa lisää terveiden vuosien määrää. Hoitomyöntyvyys ja lääkemyöntyvyys taas on yhteydessä pitkällä aikavälillä laitostumiseen ja syrjäytymiseen työelämästä.

oon huomannu saman.. kun käytin injektio lääkkeitä niin olin niin perkuleen väsynyt että meni joskus parikin päivää nukkuessa, sitten söin vähän ja valvoin pari tuntia ja taas uudestaan tuntikausien unet.. ei puhettakaan että vois olla töissä.. nyt lääkkeettömänä parin vuoden ajan olen miettinyt jonkinlaisten töiden tai koulun aloitusta/ jatkamista.

Taitaa olla kyllä toisinpäin. Ei neuroleptilääkittyjä hitaasti puhuvia ja kuolaavia varmaan huolita työelämään. Sitten vielä lyllertävät hitaasti eteenpäin.

Siis mitäh?Jos on saanut diagnoosin niin on parantunut?? Mulla ainakin lyötiin niin raskaat lääkkeet,että en ole hereillä edes kovin kauan vuorokaudesta. Mikään lääke,josta olen saanut avun unettomuuteen ei ole ollut sivuoireeton.Kaikissa paljon pahoja sivuvaikutuksia.
Tosiaan ainakin minulla neuroleptit estävät työntekoa samalla kun tuovat väsymyksen ja unen. Kestää kauan nukahtaa ja aamulla ei pysty nousemaan sängystä jne.

Itaa...SAAKOKYSYÄ ETTÄ ONKO MIKÄ DIAGNOOSI JA TARVIIKO ELÄKKEELLE PÄÄSYSTÄ KÄYDÄ USEAMMAN KO OMAN LÄÄKÄRIN LUONA TUTKITTAVANA.?ps hyviä joulunodotusta

Ja avotyönhän palkka on joku minimaalinen eläkkeen päälle. Nyt kaikki rikastumaan kertomalla tarinoita psygiatriazza

Ne haluaa siel psygiatriaz että lääkkeistä eroon pääseminen ois hankalaa (käännytystä kunnes huomaat että ne voikin olla epälääkkeitä) ja että pysyt hoidettavana pitkään, kaikki tämä järjestyy, jos pukkaat hyvää settiä, kaupunkilegendaa, urbaaneja tarinoita, jotka muut "tietää" vitsiksi. Ota ne todesta ja saat korkeat skitsopisteet. Vanhemmat ei välttis halua nähä tota torkkaa. Ja kukas muukaan?

Mielelläni kulkisin ahon laitaa, katsoisin laineen liplatusta, kuuntelisin tuulen huminaa, ihailisin taivaan tähtiä työkseni, vaikka taiteilija apurahalla.

Anonyymi kirjoitti:

Mielelläni kulkisin ahon laitaa, katsoisin laineen liplatusta, kuuntelisin tuulen huminaa, ihailisin taivaan tähtiä työkseni, vaikka taiteilija apurahalla.

Kyllä taiteilijat yleensä ovat terveitä ihmisiä henkisesti. Taidetta ei pysty tekemään sairaalla mielellä. Skitsofrenikot eivät pysty taiteelliseen työhön. On tosiasia.

Anonyymi kirjoitti:

Kyllä taiteilijat yleensä ovat terveitä ihmisiä henkisesti. Taidetta ei pysty tekemään sairaalla mielellä. Skitsofrenikot eivät pysty taiteelliseen työhön. On tosiasia.

Muutaman skitsofreenikon tuntevana sanoisin, että se taiteen tekeminen ei ole ongelma, (siellä on aivan mielettömän taiteellisia ihmisiä, ja ihmisiä jotka osaavat ylipäätään ajatella "laatikon ulkopuolelta".)

Ongelma on sen taiteen tuotteistaminen ja itsensä brändääminen. Se ei valitettavasti ole yleensä skitsofreenikon vahvuus.