Haen tänä keväänä Tampereen yliopistoon englantia lukemaan, Yo-paperit tulee varmaan oleen pitkälti M:n tasoiset, enkusta kuitenkin L. Onko kokemuksia näin "huonoilla" papereilla valituksi tulemisesta/ sisään pääsystä ja pääsykokeista yleensä?? Kuulopuheiden mukaan sisään ei kannata ainakaan huonommilla pyrkiä, itse aion kyllä tosissani panostaa valintakokeeseen. YO-arvosanoja käyn luultavasti syksyllä korottamassa jos yliopiston ovet eivät nyt aukene, mutta voiko siään pääsyä muuten helpottaa/"lyhentää" yliopistossa opiskelu aikaa esim. avoimen opinnoilla?? Onko tietoa, voiko Treella suorittaa avoimessa jotain Eng.Fil. perustutkintoon kuuluvia opintoja/ onko muita ehdotuksia?
Eng.Fil, Treelle lukemaan
YO vm 2005
14783
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 14
Vanhimmat
Itse hain pari kertaa englantia opiskelemaan Tampereelle, mutta sisään en päässyt, yo-todistuksessa kolme E:tä ja muut M:ää. Äidinkieli oikeastaan taitaa olla se jonka arvosana eniten painaa. Pääsykokeet on toisaalta helpot (monivalintatehtäviä) mutta toisaalta tosi hankalia kysymyksiä. Englannin kielioppi ja sanasto sulla on varmaan hyvin hallussa eli eka osa menee leikiten (siitä pitää saada puolet oikein, suht helppoja kysymyksiä vähän hankalampi luetunymmärtämistesti), toka osa(Yulen kirjan pohjalta) menee helposti vain opettelemalla kirjan suurinpiirtein ulkoa (ei hankalaa, kirja on ihan mielenkiintoinen ja helposti luettava). Kolmas osio onkin sitten vähän kinkkisempi, eli siinä pitää analysoida tekstejä (runoja muistaakseni lähinnä), ja täytyy osata soveltaa hyvin ways of readingin tietoja. Molemmilla kerroilla olen saanut aivan hirveän päänsäryn kesken kokeen, eli kannattaa ottaa pari buranaa mukaan..=) Niin siis minä en päässyt lukemaan englantia Tampereelle mutta kylläkin Joensuuhun, josta voi sitten myöhemmin yrittää vaihtaa toiseen yliopistoon. Eli kannattaa ruksittaa myös ne Joensuun ja Savonlinnan vaihtoehdot jollet ole aivan varma Tampereelle pääsystä. Tampereelle haki muistaakseni viimeksi joku reilu 600 ja 50 otettiin sisään.
Jos et pääse sisään niin suosittelen kansanopistoa, monissa niistä järjestetään eng.fil. opintoja, jotka saa sitten yliopistossa korvattua. Mun käsittääkseni muuten on kuitenkin aika hankala saada avoimessa enkun opintoja..Suosittelen vaan kovaa pänttäystä, hyvä motivaatio on kaiken a ja o =)
Niin, voi vaihtaa yo:sta toiseen, mutta esim. Treelle ei kovin helposti pääse, koska sinne on hinkua myös erityishaussa pyrkivien opiskelijoiden puolesta. Miksi haluat muuten Joensuusta pois? Minusta ihan kelpo yliopisto ja ok kaupunkin. Treella nyt vaan haluaa porukka, koska kaupunki vetää. Yliopistojen "tasossa" ei eroja Suomessa juuri ole. Enkun opintojen op.suunnitelmatkin on eri yliopistojen välillä hyvin samansisältöiset.
Minä opiskelen englantia Tampereella, ja suoraan sanottuna olisin minäkin pyrkinyt Joensuusta pois, jos sinne olisin joutunut. Yliopistona se on varmasti ihan OK, mutta opiskelija-aines on paljon huonompaa ja se varmasti näkyy ja tuntuu. Esim. pari vuotta sitten Joensuuhun pääsi ~45 pisteellä, kun Tampereelle vaadittiin ~70 pistettä. Aika hemmetin iso tasoero. En olisi jaksanut roikkua noin paljon huonompien kanssa samoilla tunneilla (omat pisteet 84), etenkin, kun englannin opinnoissa pääpaino on pienryhmäopetuksessa massaluentojen sijaan.
Siis paikassa a. on opiskelijoiden taso 10 (mitä tahansa)
Paikassa b. on opiskelijoiden taso 5.
Paikasta b valmistutaan nopeammin eikä ainakaan huonommilla arvosanoilla. Niin paikka a, kun paikka b:kin saavat rahoituksensa paljolti valmnistuneiden lukumäärästä.
Kahden pisteen välillä lyhin matka on aina suora viiva. Vaikka kuinka perustelisi ei tuota väitettä voi kumota. Aivan kuten ei sitäkään, että eri paikoista valmistuneiden välillä ON keskimäärin ( suurissa ´luvuissa joista keskiarvot muodostuvat) merkittäviä eroja.
Mikäli uskoo kuuluvansa "parempaan" porukkaan, niin miksei saisi valmistua sieltä mistä paremmat valmistuvat. Paremmat niin lahjakkuudeltaan kun osaamiseltaan. (esim.vaatimus)taso kun määräytyy opiskelijoiden mukaan. Se ei mutuilemalla muutu.
Joensuu on ihan mukava kaupunki ja yliopisto on erinomainen, kaikin puolin. Mutta kaupungin sijainti ei sen sijaan ole erinomainen. Kova on kaipuu perheen ja ystävien lähelle, nykyään kun ei kotona tule käytyä kuin suurinpiirtein kerran puolessa vuodessa kalliiden ja pitkien välimatkojen vuoksi. Muutenkaan en Etelä-Suomessa aina asuneena oikein tunne tätä Pohjois-Karjalaa kodikseni..Mutta yliopisto on tosiaan oikein hyvä, siinä ei ole mitään valittamista. Laitokset sijaitsevat toistensa vieressä (voi opiskella sivuaineita miten haluaa kun ei ole pitkä matka mihinkään), rakennukset ovat viihtyisiä ja opettajat ammattitaitoisia.
Jokainen tietänee itse mitä osaa ja mitä ei osaa. Vertailu muihin (~kilpailu) on yliopistotasolla minusta jokseenkin turhaa - etenkin kun humanistisissa oppiaineissa kurssit suoritetaan usein esseetehtävin, jolloin opiskelijoiden valitsemat aiheet voivat vaihdella keskenään varsin paljon, eikä niiden suorainanen vertailu tästä syystä ole kovin järkevää. Itse olen varsin tyytyväinen siihen, kun taannoin seminaarissa eräs professori päätti, että kurssista ei anneta lainkaan arvosanoja - eräs syy oli juuri se, että aiheet olivat kertakaikkiaan niin yksilöllisiä.
Saadun koulutuksen tasoon vaikuttaa myös vaikkapa se, missä suhteessa henkilökuntaa on opiskelijamassaan nähden. Myönnän kyllä että tämä on mutuilua, kun en jaksa ruveta kaivamaan mitään lukuja, mutta luulenpa, että Joensuussa tämä suhde on parempi kuin Tampereella.
Muuten, vaatimustaso ei määräydy opiskelijoiden mukaan - tuo on täysin väärä johtopäätös. Vaatimustaso määräytyy mm. opetussuunnitelman ja tutkintovaatimusten perusteella, toisaalta sen perusteella miten paljon jonkun kurssin opettajalla on resursseja kunkin vetämänsä kurssin opettamiseen jne.
Jokainen voi lukaista mm. Treen enkun laitoksen ohjeita kandin tutkielmaan ja graduun. Gradun perusvaatimus on tässä:
"The thesis, written in English but including a one-page abstract in Finnish, will normally be between about 65 pages in length (20,000 words) in the case of main subject theses, and about 40 pages (12,000 words) in the case of second subject theses."
Itse olen opiskellut sekä Vaasassa että Joensuussa. Vaasassa gradun suosituspituus on 70-100 sivua (n. 20000-30000 sanaa), Joensuussa perusvaatimus on tuo sama kuin Tampereella (http://www.joensuu.fi/fld/english/advanced.html => gradu). Eli siis hyvin samoilla linjoilla mennään.
Tällä perustelen edelleen sitä väitettäni, että vaatimustaso ei todellakaan mene opiskelijoiden mukaan, vaan on hyvin pitkälti sama, kun katsotaan laajasti koko FM-tutkintoa ja opintojen sisältöjä ja opintovaatimuksia.
Toinen puhuu sanojen määrästä- Toinen sisällöstä
Toinen puhuu henkilöstön määrästä- Toinen akateemisuudesta jossa tuolla ole mitään tekemistä minkään kanssa ( pois hypoteettiset kärjistykset)
Toinen puhuu "tutkintovaatimuksista"- Toinen erottaa sanat niiden sisällöstä.
Keskustelu ei ole hedelmällistä. Sen takia täytyy jättää eriävät mielipiteet :(
"Toinen puhuu sanojen määrästä- Toinen sisällöstä"
Tottakai sisältö vaikuttaa, eikä gradun "laatua" tokikaan mitata pituuden tai sanamäärän perusteella.
Tutkintovaatimukset kuitenkin antava suunnan opinnoille ja ovat pääosin samanlaiset paikasta (ja opiskelijoista) riippumatta.
"Toinen puhuu henkilöstön määrästä- Toinen akateemisuudesta jossa tuolla ole mitään tekemistä minkään kanssa ( pois hypoteettiset kärjistykset)"
Akateemisuuteen kasvaa - yliopistosta riippumatta - jos niin itse haluaa.
"Toinen puhuu "tutkintovaatimuksista"- Toinen erottaa sanat niiden sisällöstä."
Voit tutkailla tarkemmin myös niitä "sisältöjä" (niihin viittasin jo edellisessä viestissä), niin huomaat piakkoin, että suuria eroavaisuuksia ei ole.
Kyllä se opiskelijoiden suuri tasoero on aikamoista tuskaa niille "paremmille" opiskelijoille. Esim. englantilaisen filologian aine- ja syventävissä opinnoissa joidenkin kurssien materiaalit valmistetaan opiskelijoiden puolesta, eli kukin saa yhden aiheen -> kirjoittaa siitä esseen -> essee toimii ryhmän opiskelumateriaalina esim. tenttiä varten. Jos on näitä rimaa hipoen läpimenneitä tyyppejä samassa ryhmässä, niin nämä tuotokset ovat usein suoraan sanottuna p***aa, jota kurssin opettaja yrittää hätäpäissään paikkailla. Näin jopa täällä Tampereella, jossa on sentään joku raja sisäänpääsyssä. En edes uskalla ajatella, millaisia väkerryksiä syntyy heiltä, jotka ovat ponnistaneet 50 pisteellä Joensuuhun.
Siis idea ei ole kääntää sanaa "sisältö" sanaksi "content". Mieti asiaa vähän abstraktimmassa mielessä. Sanan sisältö määrittyy tässä tapauksessa siis sen "substanssin laadusta". En nopeasti keksi parempaakaan määritelmää.
Ajatellaan näin: Joensuun yliopistossa ja oikeassa yliopistossa on sama kurssi jonka sisältö on suorittaa älykkyystesti. Molempien oppilaat suorittavat sen. Saat lähettää jommankumman edustamaan itseäsi älykkyystestissä. Arvotko edustajasi ?
Nythän siis kerroit Tampereen tilanteesta. Itse en ole tuollaiseen toimintatapaan toistaiseksi törmännyt.
Eli tähän mennessä ne aine- ja syventävien opintojen esseet mihin minä olen törmännyt ovat olleet jokaisen opiskelijan oman osaamisen esittämistä - oppimateriaalit ovat aina olleet aine- ja syventävissä opinnoissa opettajien itsensä laatimia. Hieman kurssista riippuen esseet on sitten tarkastettu seminaarityyppisesti kirjoitettuja töitä opponoimalla tai sitten opettaja on ne arvostellut yksin. Tenttimateriaalina en muiden tekemiä esseitä ole koskaan käyttänyt.
Sinänsä tuo on kyllä ihan kiinnostava pedagoginen tekniikka mistä kerroit - kyllä siinä ideaa on. Toisaalta säästyypähän proffalta omaa aikaa. ;) (Onkohan sattumalta muuten prof J. Kle[..]la, kuka teillä tuolla tavalla teetättää kursseja? Jotenkin tuntuu hänen tapaiseltaan - on tuttu tapaus tämä ko. henkilö).
Niin, perusopinnoissa tehtiin aikanaan yksi kirjallisuuden/kirjallisuushistorian johdantokurssi niin, että jokaiselle oppitunnille tehtiin pari/pienryhmätyönä esitys ja materiaali jostakin ko. oppitunnin aiheeseen liittyvästä osa-alueesta, ja näin kootusta aineistosta muodostui jokaiselle sitten eräänlainen (oppimateriaali) portfolio.
Mutta mutta, jos on ns. "parempi" opiskelija, niin ei tuottane suuria vaikeuksia etsiä itse tarvittava oppimateriaali ja lukea se jostakin paremmasta lähteestä. Ja varsinkin näin, jos puhutaan jo syventäviä opintojaan suorittavasta opiskelijasta.
Yritit sitten heittäytyä filosofiseksi. Yritykseksi jäi. En nimittäin lähde tuohon sinun esi(merkki)leikkiisi mukaan, koska se on (kieli)peli jossa minun pitäisi alistua sinuna asettamiisi premisseihin.
Sen verran kommentoin kuitenkin, että substanssin käsitteellä haet ilmeisesti jotakin sen suuntaista kuin oppiainesisältöjen syvin ja perimmäinen olemus (yliopistoittain/ainelaitoksittain)- tai jotakin vastaavaa ideaa. Jos näin, niin saattaisit sitten olla sopiva henkilö ottamaan osaa vaikkapa tällä hetkellä yliopistoissa meneillään olevaan "ydinaineanalyysiin" - voisit siellä soveltaa tuota substanssin käsitettäsi ydinaineanalyysin tarjoamilla mittareilla.
Tottahan toki voi itse kaivaa esille lisätietoa paikkaamaan huonoa esseetä, mutta kai nyt jokainen ottaisi mieluummin vastaan valmiin, hyvän esseen kuin tekisi itse ylimääräistä työtä sen takia, että toinen ei osaa. :) Toki suurin osa näistä materiaaleista on ihan kelpo kamaa, osa loistaviakin.
Ja ei, mainitsemani tapaus ei ole Klemolan kurssi. ;)
Suosittelen ammattikoulua, sinne ei tarvitse lukea niin paljon ja jää enemmän aikaa muuhun elämisen (vaikka työntekoon). =) Palkka tulee myös olemaan suurella todennäköisyydellä parempi.