Tuossa seurattuani nimim. "Ei Vakuuta"
tyyliteltyä trollausta, aloin kehitellä
toista teoriaa, miksi Linux olisi vaikeampi
käyttää kuin Mac OS X tahi Windows ...
Minun mielestäni tässä on kysymyksessä pelkästään
käyttökulttuurin erilaisuudet: Windows ja
Mac OS ovat tehty nimenomaan niille ihmisille,
jotka niitä pääasiassa käyttävät, ottaen
huomioon heidän aiemmat kokemuksensa.
Sama juttu on Linuxissakin.
Käyttökulttuuri on Windows/Mac järjestelmissä
GUI-painotteista, jossa järjestelmän
komponentit pyritään abstraktoimaan graafisesti,
ja luomaan eri komponenttien välille
analogioita (esim. "poista tiedosto raahaamalla
se roskakoriin"). Pyritään hahmottamaan
järjestelmän toiminta arkielämän analogioiden
avulla. Jokaisella järjestelmän komponentilla
(tiedosto, ohjelma ...) on omat toiminnot,
jotka erottavat eri objektit toisistaan.
Linux/BSD/Unix-like järjestelmissä käyttökulttuuri
on hitusen lähempänä itse tietojärjestelmän
toimintaa. Tässä tyypillistä onkin, että
eri järjestelmän osasia, tiedostoja/ohjelmia,
ei käsitellä analogisina objekteina välttämättä
edes loppukäyttäjän näkökulmasta.
UNIXeissa koko järjestelmä jaotellaan
kolmeen luokkaan: resursseihin, ohjelmiin
ja näitä yhdistäviin putkiin. Resurssit (tiedostot, data-streamit) pyritään Putkittamaan
ohjelmille, jotka näitä käsittelevät
asianyhteydestä riippuen omalla tavallaan,
esim. tuottavat syötettä ja/tai suorittavat
muita toimintoja.
Samalla tavoin on *nix järjestelmissä normaalia
ottaa yhden ohjelman syöte, ja putkittaa
se toiselle ohjelmalle jne.
Kun Windows/Mac järjestelmissä tiedosto
poistetaan heittämällä se roskakoriin,
*nix järjestelmissä tiedosto poistetaan
putkittamalla tiedoston nimi ohjelmalle 'rm'
(remove) jolloin 'rm' ohjelma etsii
tiedoston, ja tekee tarvittavat toimenpiteet
sen poistamiseksi.
'rm poistettava.txt'
Itse aloitin tietokoneiden käyttämisen aikanaan
Dossista, mutta minulta jäi lähes kokonaan
väliin Windowsit ... aikanaan P90 koneelle
asentelin RedHatin, ja aloitin tutustumisen
tietokoneisiin sillä. Omaksuin UNIX-tyylisten
järjestelmien tavan ratkaista ongelmat
putkien/ohjelmien/resurssien avulla, enkä
enää keksi järkevämpää tapaa hoitaa asioita.
Itseasiassa tunnen oloni epämukavaksi ja
rajoittuneeksi Windows järjestelmissä:
kun pitäisi esim. käydä läpi rekursiivinen
hakemistorakenne ja muuttaa kaikkien siinä olevien
".jpg" päätteisten tiedostojen nimet vaikkapa
sisältämään muokkausajan, huomaan graafisen
ratkaisun olevan helvetin työläs ja purkka.
Bashilla tällainen toimenpide olisi triviaali.
Mitä yritin sanoa, on se ettei Linux ole
sen huonompi käytettävyydeltään kuin Windows
tahi Mac. Se ei vain ole saanut tarpeeksi
huomiota käyttäjiltä: sitä ei käytetä
pääasiallisena käyttiksenä kouluissa (Windows),
sitä ei käytetä ammattimaiseen graafiseen
ladontaan tahi musiikin työstämiseen (Mac),
videoeditointia sillä ei tehdä (Mac, Win),
tahi sitä ei pystytä tunkemaan mainosten voimalla
joka helvetin mediasta ihmisten koneisiin (Mac),
tai pystytä epärehellisten OEM-lisenssien
voimalla pakottamaan käyttikseksi (Win).
Edellä esiteltyjen seikkojen pohjalta voi
helposti todeta, että ei ole Linux/Unix
järjestelmien käytettävyydestä kiinni, ettei
niitä yleisesti käytetä. Niitä vaan ei ole
matti-meikäläisten työpöydillä näkynyt vielä
paljoa. Tosin tämä tilanne on korjautumassa ...
tyyliteltyä trollausta, aloin kehitellä
toista teoriaa, miksi Linux olisi vaikeampi
käyttää kuin Mac OS X tahi Windows ...
Minun mielestäni tässä on kysymyksessä pelkästään
käyttökulttuurin erilaisuudet: Windows ja
Mac OS ovat tehty nimenomaan niille ihmisille,
jotka niitä pääasiassa käyttävät, ottaen
huomioon heidän aiemmat kokemuksensa.
Sama juttu on Linuxissakin.
Käyttökulttuuri on Windows/Mac järjestelmissä
GUI-painotteista, jossa järjestelmän
komponentit pyritään abstraktoimaan graafisesti,
ja luomaan eri komponenttien välille
analogioita (esim. "poista tiedosto raahaamalla
se roskakoriin"). Pyritään hahmottamaan
järjestelmän toiminta arkielämän analogioiden
avulla. Jokaisella järjestelmän komponentilla
(tiedosto, ohjelma ...) on omat toiminnot,
jotka erottavat eri objektit toisistaan.
Linux/BSD/Unix-like järjestelmissä käyttökulttuuri
on hitusen lähempänä itse tietojärjestelmän
toimintaa. Tässä tyypillistä onkin, että
eri järjestelmän osasia, tiedostoja/ohjelmia,
ei käsitellä analogisina objekteina välttämättä
edes loppukäyttäjän näkökulmasta.
UNIXeissa koko järjestelmä jaotellaan
kolmeen luokkaan: resursseihin, ohjelmiin
ja näitä yhdistäviin putkiin. Resurssit (tiedostot, data-streamit) pyritään Putkittamaan
ohjelmille, jotka näitä käsittelevät
asianyhteydestä riippuen omalla tavallaan,
esim. tuottavat syötettä ja/tai suorittavat
muita toimintoja.
Samalla tavoin on *nix järjestelmissä normaalia
ottaa yhden ohjelman syöte, ja putkittaa
se toiselle ohjelmalle jne.
Kun Windows/Mac järjestelmissä tiedosto
poistetaan heittämällä se roskakoriin,
*nix järjestelmissä tiedosto poistetaan
putkittamalla tiedoston nimi ohjelmalle 'rm'
(remove) jolloin 'rm' ohjelma etsii
tiedoston, ja tekee tarvittavat toimenpiteet
sen poistamiseksi.
'rm poistettava.txt'
Itse aloitin tietokoneiden käyttämisen aikanaan
Dossista, mutta minulta jäi lähes kokonaan
väliin Windowsit ... aikanaan P90 koneelle
asentelin RedHatin, ja aloitin tutustumisen
tietokoneisiin sillä. Omaksuin UNIX-tyylisten
järjestelmien tavan ratkaista ongelmat
putkien/ohjelmien/resurssien avulla, enkä
enää keksi järkevämpää tapaa hoitaa asioita.
Itseasiassa tunnen oloni epämukavaksi ja
rajoittuneeksi Windows järjestelmissä:
kun pitäisi esim. käydä läpi rekursiivinen
hakemistorakenne ja muuttaa kaikkien siinä olevien
".jpg" päätteisten tiedostojen nimet vaikkapa
sisältämään muokkausajan, huomaan graafisen
ratkaisun olevan helvetin työläs ja purkka.
Bashilla tällainen toimenpide olisi triviaali.
Mitä yritin sanoa, on se ettei Linux ole
sen huonompi käytettävyydeltään kuin Windows
tahi Mac. Se ei vain ole saanut tarpeeksi
huomiota käyttäjiltä: sitä ei käytetä
pääasiallisena käyttiksenä kouluissa (Windows),
sitä ei käytetä ammattimaiseen graafiseen
ladontaan tahi musiikin työstämiseen (Mac),
videoeditointia sillä ei tehdä (Mac, Win),
tahi sitä ei pystytä tunkemaan mainosten voimalla
joka helvetin mediasta ihmisten koneisiin (Mac),
tai pystytä epärehellisten OEM-lisenssien
voimalla pakottamaan käyttikseksi (Win).
Edellä esiteltyjen seikkojen pohjalta voi
helposti todeta, että ei ole Linux/Unix
järjestelmien käytettävyydestä kiinni, ettei
niitä yleisesti käytetä. Niitä vaan ei ole
matti-meikäläisten työpöydillä näkynyt vielä
paljoa. Tosin tämä tilanne on korjautumassa ...
Vastaukset 23
Vanhimmat
Mac OS X on graafisen pinnan alla unix, joten töki vain Pääte-ohjelma auki, niin voit putkittaa komentoja sydämesi kyllyydestä.
Siis molemmat kulttuurit samassa paketissa ja voit valita kumman tahansa tarpeen ja mielialan mukaan.
Mitä muuta voisit toivoa? Niin, laadusta joutuu tässä maailmassa joskus myös maksamaan jonkin verran...
Eikä minulla ole mitään linuxia vastaan - lähisukulaisiahan tässä ollaan ;-)
>> Siis molemmat kulttuurit samassa paketissa ja
>> voit valita kumman tahansa tarpeen ja mielialan
>> mukaan.
Entä sitten?
Ei UNIX tai PC-Windows äijät Macintosh-rautaan
ala vaihtamaan, jos on jo koneena x86 tahi
Alpha ... ainakaan useasti.
Sama pätee ikänsä PC-rautaa käyttäneille,
köyhille opiskelijoille tahi työttömille.
Onko heillä varaa ostaa Mac G4/G5? Ei
välttämättä.
Linuxilla on markkinarako tasan ihmisten
aivolohkojen välissä: jos ollaan valmiita
PIKKUISEN taipumaan, ja opettelemaan UNIX
ajattelua/käyttöä, niin eihän ole mikään
pakko Windowsia tai Mac-rautaa ostaa ...
Ja olen yhä sitä mieltä, että UNIX käyttäjät
eivät olleet Steve Jobsin mielessä uutta
Mac OS X:ää ja G4/G5 prossusarjaa suunnitellessa.
Lähinnä oli tarkoitus tehdä Linuxin PR-maineen
avulla Mac OS X houkuttelevammaksi,
ja tarjota PÄÄASIASSA parempia ratkaisuja
vanhoille MAc käyttäjille.
> Ja olen yhä sitä mieltä, että UNIX käyttäjät
eivät olleet Steve Jobsin mielessä uutta
Mac OS X:ää ja G4/G5 prossusarjaa suunnitellessa.
Ehkä oli ehkä ei, faktaa tuosta varsinaisesta kohderyhmästä on hieman vaikea saada. Kyllä moni NeXT & NeXTStep käyttäjä vaihtoi Macciin kun Apple firman Jobsilta osti. Myös Applen markkinointiosasto haistoi hyvän markkinaraon MacOSX tullessa:
http://www4.macnn.com/macnn/articles/unixad.jpg
Rautapuolella Apple jyräsi kun ensimmäinen Mac raudalla toteutettu halpa supertietokone meni suoraan maailman 3. nopeimmaksi ja jatkoa seurasi. Kohderyhmä on varsin selkeä:
http://www.tietokone.fi/uutta/uutinen.asp?news_id=20130&tyyppi=1
http://www.tietokone.fi/uutta/uutinen.asp?news_id=21413&tyyppi=1
http://www.tietokone.fi/uutta/uutinen.asp?news_id=22255&tyyppi=1
jne...
> Lähinnä oli tarkoitus tehdä Linuxin PR-maineen
avulla Mac OS X houkuttelevammaksi,
ja tarjota PÄÄASIASSA parempia ratkaisuja
vanhoille MAc käyttäjille.
Varmasti Apple käytti markkinoinissa kaikki keinot, myös Linuxin heikkoudet; edukseen:
"Linux Promises, Apple Delivers"
Slashdot: News for nerds, stuff that matters
http://slashdot.org/
Miksi ei?
Ei tainnut olla Linuxia olemassakaan NeXTiä suunniteltaessa, jonka suoraa jatkoa on Mac OS X. Miten sitten "Linuxin PR-maine" voisi olla vaikuttamassa NeXTStepin suunnitteluun? Ja miksi siinä pitäisi unix-käyttäjiä ajatella? Sehän oli jo unix alunperinkin.
Tuo taisi olla enemmän toiveajattelua kuin faktaa...
Ja harvalla meistä on unix-putkiajattelu selkäytimessä. Samoin kuin harva meistä on matemaatikkoja; suurin osa ihmiskunnasta ei ole, mutta heilläkin on oikeus käyttää tietokoneita tulematta nolatuiksi.
Luin jostain että lähes puolella erään linux-konferenssin osanotttajista oli PowerBook käytössä.
>> Ja harvalla meistä on unix-putkiajattelu
>> selkäytimessä.
Niinpä. Teillä on selkäytimessä Windows tai
Mac -tyylilajin analogiakomponentteihin
perustuva tietokoneen käyttö. Te olette sen
itsellenne maksaneet, tai Microsoft ainakin
omat käyttäjänsä on huijannut mukaan
monopoliinsa ...
Mutta mitä sitten? resurssi/putki/ohjelma
ajattelu on ihan yhtä helppo soveltaa
tietokoneen käyttöJa harvalla meistä on unix-putkiajattelu selkäytimessä.ön, kuin joku analoginen
ikoneiden vetäminenkin. Kyseessä on,
kuten jo totesin, pelkästään käyttökultuurillinen
ero.
Linux ei ole tarpeeksi kaupallinen, eikä sitä
ole pakkosyötetty tarpeeksi PR-rintamallakaan.
Mutta, saapa nähdä, hukkuuko OpenSource
skene paskaan, vai pystyykö sieltä jokupäivä
nousemaan sen maukkaan puolukan kanssa ...
Kylläpä aivotonta Linux-typerystä riepoo kun kaikki eivät yhdy hänen sokeaan Microsoft-vihaansa ja putkiaivoiseen ajatusmaailmaansa :)
On tainnut ksym-hölmöltä loppua rahat kesken mäkkikaupan tiskillä ja nyt harmittaa vietävästi kun joutuu tyytymään Linuxin kaltaiseen sekalaiseen sillisalaattipaskaan.
Ryhtyisit hölmö vaikkapa putkimieheksi ja jättäisit tietotekniikan niille joilla on edes jonkinlaiset edellytykset ymmärtää sitä.
Mitäpäs itse ymmärrät tietotekniikasta? Veikkaanpa, että et paljoakaan, pasianssin peluu taitaa olla päähommasi.
Kirjoituksesi sisältää paljon hyviä pointteja, mutta markkinaosuuksista Microsoftin kanssa kilpailtaessa ei riitä että käyttöjärjestelmä on helppokäyttöinen vain joidenkin mielestä. Sen on oltava sitä suurinpiirtein kaikkien mielestä pärjätäkseen kilpailussa edes kohtuullisesti.
Myös Mäkkihöperöllä on hyvä pointti. Miksi valita Linux kun Mäkkipuolella saa parhaat palat molemmista maailmoista?
Miksi valita windows, jossa ei ole mitään parhaita puolia?
Ja miksi Mac ei ole suositumpi, vaikka se on varmasti helppokäyttöinen kaikkien siitä tietävien mielestä?
>Ja miksi Mac ei ole suositumpi, vaikka se on varmasti helppokäyttöinen kaikkien siitä tietävien mielestä?<
Ainakin aikaisemmin Macin heikkoon suosioon saattoi vaikuttaa hinta. Perinteisesti Macit olivat hinnaltaan melkoisen suolaisia, joten moni varmaan mieluummin valitsi huokean PC:n. Nythän Macit ovat ilmeisesti halventuneet mukavasti ja esmes tuo uusi MacMini on ilmeisesti ihan kohtuuhintainen.
Toinen seikka voi olla siinä että Macien kellotaajuudet ovat olleet usein alhaisemmat kuin PC-koneiden. Siinä missä PC-myllyt hurisevat nykyisin jo yli 3 GHz:n taajuudella Maceilla on yli Gigahertsin pääsemiseen mennyt suht. kauan. Usein ihmiset yhdistävät automaattisesti alemman kellotaajuuden huonompaan suorituskykyyn ja kun hinta vielä on melko kova... Kovin moni ei välttämättä ymmärrä ettei PPC:n ja x86-arkkitehtuurin kellotaajuuksia voi suoraan verrata.
Itseäkin Mac kiinnostaisi mutta rahatilanne ei salli juuri nyt koneen päivitystä, eikä mieluusti hankkisi pieneen kämppään kolmatta konetta (nykyisellään tornitettu Amiga ja Linuxilla pyörivä PC-kone).
J.
Onhan Mac ollut kalliimmillakin hinnoilla hinta/laatu-suhteessa ylivoimainen verrattuna windowsiin. Ja helppokäyttöinen sekä turvallinen. Silti sen markkinaosuus ei ole isompi, vaikka "ei vakuuta"-nimimerkin logiikalla näin tulisi olla. Tai sitten hän tarkoittaa mielikuviin perustuvaa mainetta, jolla ei tarvitsekaan olla tekemistä todellisuuden kanssa.
Toisin sanoen windowsin markkinaosuudesta on turha vetää johtopäätöksiä sen laadusta tai helppokäyttöisyydestä. Syyt monopoliasemaan löytyvät ihan muualta.
>> mutta markkinaosuuksista Microsoftin kanssa
>> kilpailtaessa ei riitä että käyttöjärjestelmä
>> on helppokäyttöinen vain joidenkin mielestä.
Aivan. Linuxin pitäisi olla TÄSMÄLLEEN
tai lähes samanlainen kuin Windows. Samat
käyttö/ajattelutavat, samat vitun ikonit,
sama helvetin huonosti suunniteltu
järjestelmäarkkitehtuuri ...
Tajuatko jo, että Windows on pakkopullana
syötetty ihmisille epärehellisten OEM-lisenssien
avulla, ja nyt SUURIN OSA EI EDES TIEDÄ MITÄÄN
MUUTA KÄYTTISTÄ KUIN WINDOWS!
PC:n käyttis = Windows. Maailman tappavin
aivopesemisen myötä syntynyt harha. Voi
VITTU kun vituttaa ;(
> Silti sen markkinaosuus ei ole isompi, vaikka "ei vakuuta"-nimimerkin logiikalla näin tulisi olla...Syyt monopoliasemaan löytyvät ihan muualta.
Eikä vähäisin syy ole se, jonka joku jo mainitsikin:
- Microsoft = softa
- Apple = rauta softa
Ei se windowskaan ilman rautaa toimi. Vaikka kuinka romppua käsissään pyörittelisi..
> Ei se windowskaan ilman rautaa toimi. Vaikka kuinka romppua käsissään pyörittelisi..
No eihän se aina toimi raudankaan kanssa ;-) Kokemusta on...
Windosille on rautavalmistajia lukematon määrä, mutta MacOSX:lle vain yksi.
Silicon Graphicsin IRIX on vähän samalainen tapaus, vaatii SGI:n MIPS raudan alleen. Ja onhan niitä muitakin OS rautataloja... eikä Microsoft niihin kuulu.
Enpä nyt kuitenkaan väittäisi, että winkun monopoliasema johtuu Macin rautasidoksesta. No tämä nyt menee vähän sivuraiteille, tarkoitus on vääntää rautalangasta, että wintoosan markkina-asema perustuu yhteen aikamme suurista huijauksista.
> Enpä nyt kuitenkaan väittäisi, että winkun monopoliasema johtuu Macin rautasidoksesta.
Kyllä se on yksi syy, ei tietenkään ainoa.
> No tämä nyt menee vähän sivuraiteille, tarkoitus on vääntää rautalangasta, että wintoosan markkina-asema perustuu yhteen aikamme suurista huijauksista.
Aivan.
Ja Applehan sen pedon irti päästi vuonna 1977 ;-)
"Microsoft was saved from bankruptcy only by payments for the 6502 BASIC from Apple Computer. "
http://www.euronet.nl/users/frankvw/rants/microsoft/IhateMS_1.html
No ohhoh, tähän asti olin luullut ettei Gatesilta ole syntynyt yhtään omaa keksintöä, mutta nyt huomaan olleeni väärässä... Mikä innovaattori!!!
>Ja miksi Mac ei ole suositumpi, vaikka se on varmasti helppokäyttöinen kaikkien siitä tietävien mielestä?
Koska "asiantuntijat" eivät ole niin tyhmiä, etteivät tietäisi mikä systeemi takaa heidän työllisyytensä.
Heh, näkemys tämäkin. Ja ainakin lähempänä totuutta, kuin väittää windows-monopolin johtuvan avaruusajan laadusta.
> videoeditointia sillä ei tehdä (Mac, Win)
Kyllä Linuxilla leffoja tehdään. Esim. kaikki Hollywoodin eniten kayttämät softat löytyy Linuxille.
Pixarin Renderman (Mac, Linux, Win)
https://renderman.pixar.com/
Applen Shake (Mac, Linux)
http://www.apple.com/fi/shake/
Aliaksen Maya (Mac, Linux, Win)
http://www.alias.com/eng/products-services/maya/index.shtml
Sitten eräs tärkeä pointti käyttiksistä.
Mac ei ole ainoastaan käyttis, vaan myös rauta, toisin kuin Linux & Win.
Eli hieman epäsuhtaista verrata markkinaosuuksia OS rauta vs. OS...
shake 3.5 os x = 3300€ ja linux 5000€, tais mennä jotenkin noin.
Eipä löydy Avidia tai Final Cut Pro:ta linuxille.
Voi vittu kun mummonvatkausleivänpaahtokynsisieniohjelmaa ei löydy linuxille. Se on huutava puute ja estää linuxin levittäytymistä massojen käyttöön.