Rippileirillä (novelli)

      RIPPILEIRILLÄ


Tapaus josta kirjoitan sattui ollessani 15-vuotias rippikoululainen. Poikuuteni oli vielä tallella, mutta olin aloittanut säännöllisen masturboinnin jo joitakin vuosia aiemmin. Kotioloissa olinkin tottunut purkamaan paineet päivittäin. Etukäteen en kuitenkaan osannut pelätä kymmenen päivän rippileiriä vaan ajattelin että löydän kyllä tarpeeksi rauhaa toimittaakseni päivittäiset askareeni.
Leirikeskukseen saavuttuani tulin siihen tulokseen että paikan suunnittelijan täytyi olla intohimoinen masturboinnin vastustaja. Poikien WC:ssä oli ainoastaan rivi pönttöjä hatarien väliseinien erottamana. Henkilökunnan puolelta olisi löytynyt lukollisia vessoja, mutta niitä meidän ei ollut lupa käyttää. Majoitustiloinamme olivat neljän hengen mökit, jotka olivat kyllä mukavia mutta olisi vaatinut melkoista rohkeutta runkata peiton alla kerrossängyssä.
Ensimmäiset päivät eivät vielä tuottaneet vaikeuksia, mutta leirin puolivälissä aloin jo tuntea melkoista painetta alapäässäni. Mielessäni kävi myös läheinen metsä, jossa asian olisi ehkä voinut toimittaa. En kuitenkaan uskonut kavereiden nielevän selityksiä marjojen poimimisesta, joten jouduin hylkäämään sen vaihtoehdon.
Suurinta tuskaa leirillä tuotti saunominen. Tytöt saunoivat aina ennen poikia ja yläpihalta meillä oli hyvä näköala rantaan ja puolialastomiin tyttöihin. Uimapukunäytöstä katsellessa housuissa alkoi luonnollisesti pullottaa ja saunaan menossa ei useinkaan pidetty kovaa kiirettä. Leirin edetessä huomasin kuitenkin että monilla oli saunassa ongelmia peittää seisovia kalujaan ja vaikka asiasta ei puhuttu, tiesin että moni muukin olisi halunnut jo päästä tyhjentämään pussinsa.
Eräänä iltana saunassa keksin suunnitelman, jonka ajattelin ratkaisevan ongelmani. Jo aiemmin olin miettinyt, että sauna olisi ihanteellinen paikka masturbointiin, jos sinne vain pääsisi livahtamaan yksin. Saunan lämmittäminen kuitenkin hoidettiin pareittain ja päivisin ovea pidettiin lukossa. Hoksasin pian että kukaan ei vahtinut kuka poistuu saunasta viimeisenä ja ajattelin että jäämällä yksin jälkilöylyihin saisin rauhassa purkaa paineeni. Suunnitelma ei tietenkään ollut aukoton, sillä tiesin että minut saatettaisiin yllättää kesken kaiken. En nimittäin voisi viipyä saunassa koko iltaa, sillä yhteistä ohjelmaa järjestettiin vielä saunavuoron jälkeenkin. Minun olisi siis aloitettava työt heti kun viimeinenkin poika on siirtynyt pukuhuoneeseen.
En heti ryhtynyt toteuttamaan suunnitelmaani, sillä tiesin sen pelottavan rohkeaksi. Päivä päivältä oloni kävi kuitenkin tuskaisemmaksi ja heräsin aina aamuisin kalu kattoa kohti sojottaen. Tarkistin myös joka aamu alapääni sen varalta että olisin lauennut unissani, sillä uneni olivat melkoisen eroottisia koko rippileirin ajan. Spermatahroja en housuistani löytänyt ja myös pakotus palleissa kertoi että tavara oli edelleen tallessa. Aloin saada spontaaneja erektioita pitkin päivää ja vessassakin teki jo mieli ravistella hieman pidempään. Yhden saunavuoronkin jätin kokonaan väliin kun huomasin että erektioni ei tahdon voimalla laske. Tiesin että suunnitelma on pakko toteuttaa.
Yhdeksäntenä päivänä olimme jälleen saunassa poikien kesken. Tulin saunaan viimeisenä ja viivyttelin järvessä ja peseytymisessä, jotta voisin jäädä saunaan lopuksi yksin. Onnistuin myös hillitsemään haluni niin että kaluni pysyi kurissa ollessani saunassa muiden kanssa. Kulutin aikaa uimalla ja odotin kunnes suurin osa pojista oli jo pukenut ja lähtenyt rantasaunalta. Lopulta rohkaisin itseni ja nousin järvestä ja suuntasin kohti saunaa. Kaluni alkoi kovettua jo matkalla, ikään kuin se valmistuisi nopeaan suoritukseen.
Pukuhuoneessa ei ollut ketään, mutta näin pyyhkeen ja vaatemytyn pitkällä penkillä. Saunassa oli siis vielä joku. Hetken mietittyäni päätin silti mennä sisään, sillä aikaa oli enää vähän. Ajattelin että viimeinenkin poika on varmasti lähdössä ja riisuin uimahousuni. Kaluni oli laskenut kuin pelästyneenä yllättävästä viivytyksestä. Pesuhuone oli tyhjä, joten suuntasin suoraan löylyhuoneeseen.
Saunan lauteilla istui Hannu, jonka olin tuntenut jo ala-asteen ensimmäiseltä luokalta asti. Tutussa seurassa Hannu oli kova puhumaan, mutta vieraiden seurassa, kuten rippileirillä, vaikutti hiljaiselta ja ujolta kaverilta.
”Ai, sä olet vielä täällä”, huikkasin samalla kun suljin oven ja astuin alimmalle lauteelle.
”Joo”, Hannu vastasi ja vaihtoi asentoa.
Löylyhuone oli iso ja lauteille mahtui kerralla lähes kymmenen miestä. Istuin ovenpuoleiseen päätyyn, Hannun istuessa lauteiden toisessa päässä kiukaan yläpuolella. Katselin ovea ja ymmärsin että en voi muuta kuin odottaa. Jos alan virittämään keskustelua, Hannu jää varmasti juttelemaan ja saan unohtaa haaveet runkkaamisesta. Vilkaisin sivulle, ja pääni kääntyessä Hannu siirsi katseensa seinään, kuin väistääkseen katsettani. Huomasin että Hannu hengitti raskaasti. Katseeni siirtyi alemmas ja näin Hannun istuvan jalat ristissä. Siinä ei sinänsä ollut mitään outoa, istuinhan itsekin kulliani piilotellen, mutta katseeni jäi Hannun jalkojen väliin.
”Oliko se täällä runkkaamassa?”, ajattelin heti kun näin että Hannun kalu oli selvästi kovettunut.
En tiennyt mitä tehdä. En edes tiennyt olinko päätellyt oikein, ehkä pelkkä sauna saa ihmisen puuskuttamaan. Tiesin kuitenkin mitä näin, ja se mitä näin, vihjasi että joku muukin oli suunnitellut samaa kuin minä. Ensin ajattelin vain poistua paikalta ja näytellä etten olisi huomannut mitään, mutta ymmärsin että kymmenen sekunnin saunapyrähdys olisi vaikuttanut oudolta.
Käänsin katseeni taas oveen ja mietin. Huomasin yllättäen että kaluni aikoi tilanteen herraksi. Tunsin miten se alkoi pikkuhiljaa kovettua ja tunsin itseni yhtä aikaa jännittyneeksi ja kiihottuneeksi. Tiesin olevani umpikujassa. En voinut lähteä saunasta ilman että Hannu huomaisi seisovan kaluni. Ymmärsin myös että jommankumman oli rikottava hiljaisuus. Tällaisissa tilanteissa on vaikea sanoa mitään järkevää ja kiihottunut mieleni pakotti kieleni muodostamaan typerältä kuulostavat, mutta ratkaisevat sanat.
”Mitä sä olit täällä tekemässä?”
”Kuin niin?”, Hannu vastasi ja piti keskustelun vielä hyvin tylsillä ja perinteisillä linjoilla.
”Runkkasitko sä täällä?”, kysyin ihmetellen itsekin rohkeuttani ja siirsin samalla keskustelun alueelle, josta harvemmin edes hyvien kaverien kesken keskustellaan.
”Tota, mitä?” oli Hannun vastaus, joka typeryydessään ennemminkin vakuutti minut siitä että Hannu oli kuullut kysymyksen oikein.
”No siltä se näytti, mutta ei sitten mitään.”
”Mitä sitten?”
”Että ei mitään. Unohda koko juttu.”
Helposti luulisi että keskustelu olisi jäänyt tähän ja jompikumpi olisi poistunut saunasta, mutta jostakin sisältäni löytyi vielä rohkeutta jatkaa keskustelua, ja kumpikin jäi lauteille.
”Että älä musta välitä jos haluat runkata.”
Koko juttelumme ajan olimme katselleet toisiamme liikahtamatta ja nyt Hannu vilkaisi alaspäin ristissä olevien jalkojeni väliin, mutta kaluni oli tiukasti niiden puristuksessa ja piilossa.
”Haluutko sä itte runkata vai miks tommosta kysyt?” Hannu sanoi ja keskustelu tuntui junnaavan paikoillaan.
”Jos sä runkkaat, niin mäkin voin”, vastasin ja sanoin jotakin mitä en ollut ikinä ajatellut ääneen sanovani.
”Jaa, okei jos sä alotat”, Hannu sano hitaasti ja painottaen joka sanaa.
”Okei, jos sä näytät mulle kalus niin mä paan käteni mun kaluun”, mä vastasin ja heitin samalla aloitteen Hannulle.
Hannu näytti miettivän hetken ja nosti reitensä nopeasti ja jäi istumaan asentoon, joka paljasti kokonaan hänen kalunsa. Esinahka oli vetäytynyt taakse niin että puolet isosta terskasta oli näkyvissä. Se ei ollut edes täydessä seisokissa, mutta pystyin helposti arvioimaan että se oli ainakin yhtä iso kuin omani. Oman kullini olin mitannut useita kertoja viimeisen parin vuoden aikana, ja tiesin sen olevan pituudeltaan noin 15 senttimetriä.
”No?” Hannu sanoi ja keskeytti tuijotukseni. Katsoin Hannua silmiin ja avasin haarani. Siirsin katseeni alaspäin ja katselin kaluani, joka lepäsi vasenta reittä vasten puoliksi erektiossa. Enempää miettimättä otin kalun käteeni ja tunsin väristyksen, joka kulki kiveksistä aina terskan päähän. Tiesin, että lasti lentäisi nopeasti jos runkkaamaan pääsen.
”No, aiotko sä koskee omaas ollenkaan?”
Hannu ei epäröinyt, vaan otti oman kalunsa käteen, mutta kumpikaan ei vielä runkannut ja hetken aikaa istuimme ja mietimme seuraavaa siirtoa.
”Okei, mä lupasin alottaa”, sanoin ja vedin esinahan taakse ja otin kalun tyvestä kiinni ja annoin sen hetken seistä omilla voimillaan. Käänsin pääni Hannua kohti, joka katseli paisuvaa terskaani ja alkoi mitään sanomatta hitaasti vedellä esinahkaa edestakaisin. Sykkivä kaluni kaipasi kipeästi runkkausta ja nähdessäni Hannun runkkaavan aloitin itsekin hitaalla tahdilla. Nojauduimme molemmat seinää vasten ja runkkasimme, vilkuilimme toisiamme ja kuuntelimme litinöitä toistemme kulleista. Hetken päästä rikoin hiljaisuuden.
”Ootko runkannu täällä leirillä?”
”En, siks mä täällä äsken runkkasin”
”Mä olin kans tulossa runkkaan ja luulin että täällä ei oo ketään”
”Ootko sä runkannu täällä?”
”En. Siks on aika herkässä”
”Niin on mullakin.”
Olimme taas hiljaa ja katselimme toistemme heiluvia raskaita palleja ja kuuntelimme toistemme puuskutusta. En uskaltanut kiihdyttää tahtia niin nopeaksi kuin normaalisti, sillä tunsin jatkuvasti sykähdyksiä palleissa ja sain pelätä lastin lentävän liian nopeasti. Halusin että laukeamme samaan aikaan ja en tiennyt miten nopeasti Hannu on laukeamassa. Hannun hengitys kävi kuitenkin pian nopeaksi ja näin hänen kiihdyttävän tahtia.
”Laukeetko pian?”, kysyin ja lopetin runkkaamisen hetkeksi.
”Kohta.”
”Mä haluun nähdä. Sano sitte, mä yritän kans pidättää siihen asti”
”Mihin me lauetaan? Mennäänkö pesuhuoneeseen?”
”Ei kai uskalla, lauetaan vaan johonkin tänne, lauteille tai johonkin”
”Okei”, vastasi Hannu ja laskeutui lauteille selälleen makuulleen niin että jalkapohjat olivat kiinni reisissäni.
”Vaikka sitä voi tulla aika paljon”
”Niin voi ja mulla tulee, mun on pakko ny laueta”, Hannu ähisi ja jännitti reisilihaksensa ja runkkasi oikealla kädellä kovaan tahtiin. Lopetin itse runkkaamisen ja katselin Hannua, joka oli sulkenut silmänsä ja veti yhä kiihtyvään tahtiin.
”Nyt” Hannu ähkäisi ja ensimmäinen roiskaisu valkeaa spermaa lensi vatsalle, seuraavat voimakkaat sykäykset lennättivät spermaa kaulaan ja rintalihasten tienoille. Hannun yläruumis notkahteli samaan tahtiin roiskaisujen kanssa, kunnes loput spermat pursuivat ympäri karvoitusta ja kullin vartta.
Katsellessa tätä näytöstä tartuin itsekin kulliini ja aloin vedellä yhä nopeammin. Halusin kuitenkin itsekin lennättää spermat mukavammassa asennossa. Työnsin Hannun jalkoja syrjään viereltäni ja yritin näin päästä makuulle.
”Tule, anna tulla”, Hannu huusi ja nousi istumaan viereeni niin että nojasimme molemmat seinään.
”Joo, mä tuun, mä tuun”
Vedin niin nopeasti kuin pystyin ja tunsin miten lähes kahden viikon spermat lähtivät kiveksistä liikkeelle. Jännitin pakaralihakseni ja raju ravistus kävi läpi ylävartalon. Ensimmäinen roiskaisu tuntui lähes kipuna kullin varressa ja sperma lensi paineella omalle käsivarrelle ja Hannun rinnalle. Seuraavat roiskaisut lähtivät hallitsemattomasti pitkin lauteita, meidän molempien reisiä ja vatsoja. Spermaa valui vielä pitkään käsille ja reisille, ennen kuin olin valmis puhumaan.
Kun olin valmis puhumaan, en tiennytkään mitä sanoa. Katselin Hannua, joka oli yltäpäältä spermassa ja istui vieressä hikisenä. Hän avasi suunsa ensin.
”Tästä ei sitten puhuta kellekään”
”Ei tietenkään, mutta meillä taitaa olla kiire”
Olimme täysin unohtaneet missä olimme ja sen tosiasian että kuka tahansa olisi voinut kävellä sisään. Emme nimittäin olleet juuri tarkkailleet ikkunasta tai kuunnelleet ääniä pesu- tai pukuhuoneesta. Katsoimme saunan pienestä tuuletusräppänästä, mutta emme nähneet pihalla ihmisiä. Ilmeisesti kaikki olivat jo siirtyneet sisään viettämään iltahartautta.
Nousimme ja menimme pesuhuoneen puolelle. Pesimme tunnetusti hankalasti pestävät spermaroiskeet itsestämme ja lopuksi saunan lauteilta. Emme juurikaan puhuneet keskenämme ja tunnelma oli melkoisen vaivautunut. Puettuamme menimme tavalliseen tapaan muiden joukkoon ja uskottelimme muille kilpailleemme saunomisessa.
Ystävyyssuhteemme ei lopulta kärsinyt yhteisestä masturbaatiohetkestämme. Emme kuitenkaan ole keskustelleet tapahtuneesta jälkeenpäin. Nuorempana muistellessani tapausta tunsin jopa jonkinlaista häpeää, mutta nyt kahdeksan vuotta myöhemmin kiihotun muistellessani yhteistä saunomistamme. En tiedä mitä Jumala ajattelee masturbaatiosta, mutta yhteinen runkkuhetkemme saa minut hyvälle mielelle aina kun muistelen rippileiriäni.